Pioneeritoiminta; välineet ja toimintatavat

kertakenttään

Ylipäällikkö
Tehdääns pioneeritoimminalle kokonaisuudessaan oma ketjunsa. Erilaisten kikkareiden ympärillä on omia ketjujaan, mutta kokonaisuus on unholassa. Muistutukseksi pioneeritoiminnan lajit: suluttaminen, liikkeenedistäminen, linnoittaminen ja suojelu. Komppanian taisteluohjeessa on hyvin käyty läpi vielä tarkemmin mitä kukin laji tarkoittaa ja mikä niiden merkitys on komppanian taistelussa. Voisimme vaikka myös keksiä pioneeriaiheisia taktisia tilanteita, joista keskustella.
 
Muistutukseksi pioneeritoiminnan lajit: suluttaminen, liikkeenedistäminen, linnoittaminen ja suojelu.

Tuo on vanha luokittelu. Uudessa on samat asiat hiukan eri nimillä.

Opinnäytteestä luntaten nykyinen jako:

suluttaminen
liikkeenedistäminen
suojanedistäminen
suojelu
tukeutumisrakentaminen

Muutos oli muutamia vuosia sitten monessa lehdessä esillä. Liittyi jonkun uuden ohjesäännön julkaisuun.

En ole tämänkään aihepiirin asiantuntija joten en nipota tämän enempää.

-Edit-

Rannikon puolustaja 1/2012 kertoo lisää alkaen sivulta 10. Pioneeritoimintaopas ( PTO 2011 ) on teos jota tarkoitin.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo on vanha luokittelu. Uudessa on samat asiat hiukan eri nimillä.

Opinnäytteestä luntaten nykyinen jako:

suluttaminen
liikkeenedistäminen
suojanedistäminen
suojelu
tukeutumisrakentaminen

Muutos oli muutamia vuosia sitten monessa lehdessä esillä. Liittyi jonkun uuden ohjesäännön julkaisuun.

En ole tämänkään aihepiirin asiantuntija joten en nipota tämän enempää.

-Edit-

Rannikon puolustaja 1/2012 kertoo lisää alkaen sivulta 10. Pioneeritoimintaopas ( PTO 2011 ) on teos jota tarkoitin.

Katsos mokomaa, niinpäs näyttääkin. Toisaalta se ei taida olla kovin olennaista tässä ketjussa käytävän keskustelun kannalta.

Aloitan keskustelun. Itse on muutaman kerran tullut sotapelattua ratkaisuja, joissa tulee rakennettua tietä metsän poikki omalle vastuualueelle. Onko jollain ihan konkreettista kokemusta tien rakentamisesta pystymetsään? Itselläni ei ole kovinkaan hyvää haisua millainen tuollainen homma olisi. Jatkosodassa tehtiin pidempkin pätkä tietä, jottei maihinnousu katkaisi ainutta reittiä irtaantua. Varmaan johonkin harvaan mäntykankaaseen tekee helpostikin tietä senkun vaan kaataa enimmät puut tieltä. Mielenkiintoinen taktinen ratkaisu voisi olla rakentaa pitkospuut ajoneuvoilla suon poikki.

Muutenkin edes pienempien vesistöjen, kuten ojien ylittäminen vaikka mönkijöillä. Onko kokemusta, oletteko tehneet paikanpäällä puista sillan tai onko olemassa valmiita ratkaisuja kuten jonkinlaiset tikapuut, jotka vain laitetaan ojan yli?
 
Katsos mokomaa, niinpäs näyttääkin. Toisaalta se ei taida olla kovin olennaista tässä ketjussa käytävän keskustelun kannalta.

Asiat eivät tosiaan liene muuttuneet miksikään. Ohjeistuksia pitää tietysti välillä viilata jotta massiiviselle majuri/evlutti-porukalle riittää toimistotöitä ;)
 
Asiat eivät tosiaan liene muuttuneet miksikään. Ohjeistuksia pitää tietysti välillä viilata jotta massiiviselle majuri/evlutti-porukalle riittää toimistotöitä ;)

Yleensä se on tuo oppari yliluutnantti-majuri akseli, joka ohjesäännöt kirjoittaa. Maj-evl akseli vaan laittaa nimen alle ja ovat tyytyväisiä tulokseensa. Mm. Kranaatinheittimistön tuliasematoiminnan käsikirja on lähes kokonaan erään kapteenin yksin kirjoittama samoin kuin joku pst opas on erään toisen kapteenin.
 
Yleensä se on tuo oppari yliluutnantti-majuri akseli, joka ohjesäännöt kirjoittaa. Maj-evl akseli vaan laittaa nimen alle ja ovat tyytyväisiä tulokseensa. Mm. Kranaatinheittimistön tuliasematoiminnan käsikirja on lähes kokonaan erään kapteenin yksin kirjoittama samoin kuin joku pst opas on erään toisen kapteenin.

Nyt olen entistäkin huolestuneempi PV:n henkilöstörakenteesta... ;)
 
Itse on muutaman kerran tullut sotapelattua ratkaisuja, joissa tulee rakennettua tietä metsän poikki omalle vastuualueelle. Onko jollain ihan konkreettista kokemusta tien rakentamisesta pystymetsään? Itselläni ei ole kovinkaan hyvää haisua millainen tuollainen homma olisi.
Etkös sinä ole antanut ymmärtää olevasi kantahenkilökuntaa?
 
Metsäkoulussa opeteltiin metsätien suunnittelua 90 -luvun alkupuolella. Massansiirrot laskettiin ja rumpujen paikat merkittiin kartalle ja millimetripaperille (profiili). Maastoon sitten paalutettiin tieura ja ajettiin kaarteet oppikirjan mukaan. Sitten Moto avasi uran ja tuhosi samalla kaikki paalutukset.
 
Viime vuosituhannella olin metsälautakunnalla ojitussuunnittelussa ja samalla suunniteltiin kainuulaisittain palteteitä. Tien tuettu hinta oli maanomistajalle 4 mk/m. Suomen salattu tieverkko.

Näkyykö metsäpalstan piennartie kartalla vai ei – ero puun myyntihintaan jopa 4 euroa kuutiolta
Metsä06.06.2017Hanna Lensu http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/näkyykö-metsäpalstan-piennartie-kartalla-vai-ei-ero-puun-myyntihintaan-jopa-4-euroa-kuutiolta-1.192448
Keski-Pohjanmaalla piennartiet on nyt lisätty karttoihin. Näin vältytään turhalta tienrakentamiselta.


ESKO KESKI-VÄHÄLÄ
283684-jpg.jpg

Heikki Pykäri (vasemmalla) ja Tatu Viitasaari kävivät Kälviällä tarkastamassa kokkolalaisen Aleksi Räisäsen metsään rakennettua piennartietä. Tämäkin 700 metrin pituinen tie tulee näkymään lähiaikoina karttapohjilla.
Suometsien ojitushankkeissa on 1990-luvulta lähtien tehty ojien kupeeseen piennarteitä, jotka palvelevat talvikeleissä metsätraktorin tai rekan kantavina kulkureitteinä.

Ongelmana on ollut se, että puukauppatilanteessa vuosia sitten tehdyn piennartien olemassaoloa ei välttämättä enää muisteta tai ylipäätään tiedetä.

"Ilmakuvista piennartiet eivät pitkään erotu", sanoo projektipäällikkö Tatu Viitasaari Suomen metsäkeskuksesta.

"Pahimmillaan tilanne voi olla sellainen, että puhkaistaan ajoura viereen, kun ei kukaan ole käynyt maastossa katsomassa, mitä siellä on eikä papereista ei näy piennartietä", kuvailee metsänhoitoyhdistys Keskipohjan metsäasiantuntija Heikki Pykäri.

Pykärillä on omakohtainen kokemus siitä, kuinka suuri merkitys tiellä on puun hintaan. Hän teetti puoli kilometriä tietä omalle metsäpalstalleen yhteishankkeena naapurin kanssa. Kartoilla tätä tietä ei näy kuten ei muitakaan piennarteitä.

Kun tien päässä sijaitsevia leimikoita tarjottiin myyntiin, kuutiohinnoissa oli neljä euroa eroa.

"Toinen ostaja kävi paikan päällä ja totesi, että pienellä sorastuksella kohde on kesäleimikko. Toinen teki tarjouksen työpöydän äärestä ja arvioi, että kohde on talvileimikko ja puita joudutaan ajamaan 700 metrin matka metsästä", hän kertoo.

"Jos tiehen käytettiin tuhat euroa, niin heti ensimmäisellä leimikolla saatiin hyötyä useampi tuhat."

Jotta tieto piennartiestöstä saataisiin kulkemaan puukauppojen ja korjuun suunnittelijoille, metsäkeskuksessa on kartoitettu Keski-Pohjanmaan alueen kemeratuetut ojitushankkeet vuosilta 2000–2016.

"Nyt kaikki piennartiehankkeet on tutkittu ja aineisto on toimitettu Maanmittauslaitokselle. Jatkossa piennartiet tulevat näkymään karttapohjilla", Viitasaari kertoo.

Vaikka tieura olisi vesakoitunut, siitä saa kuitenkin ajouran paljon vähemmällä vaivalla kuin umpimetsästä, hän korostaa.

"Paikallistietoa on yhä vähemmän. Esimerkiksi täällä Keski-Pohjanmaalla puita noutava kuski voi olla vaikkapa Keski-Suomesta. Silloin on todella tärkeää, että hänellä on käytettävissään ajantasainen paikkatieto."

Ojitushankkeita pantiin vireille 1960-luvulta lähtien ja nyt tuon ajan metsät alkavat olla päätehakkuuiässä. Leudot talvet ovat lisänneet korjuun haasteita.

"”Nyt kun tänne pääsee perille puutavara-autolla, kohteesta jätetään ylipäänsä tarjouksia", Pykäri sanoo.

Kokkolalaisen Aleksi Räisäsen omistamaa metsää Kälviän Riipan kylässä halkoo piennartie, josta on vaikea kesäaikana uskoa, että siitä kuljettaisiin puulastissa rekalla.

Viitasaari ja Pykäri kuitenkin vakuuttavat, että talviolosuhteissa siihen saadaan aurattua mainio talvitie.

"Tällä kohteella metsätraktorin pitäisi ajaa 200 kuution puuerää 20 kertaa edestakaisin. Rekka noutaa samat puut neljällä kerralla", Pykäri sanoo.

Viitasaari korostaa, ettei piennarteillä tavallisesti ole edes tarkoitus ajaa märillä keleillä. Joskus tien alkupätkä jätetään tarkoituksella henkilöautolla ajokelvottomaksi, jotta vältetään sivullisten liikenne.

"Kelirikkoaikana penkkateille ei saa missään tapauksessa lähteä maastureilla ajamaan. Tämä tienpohja on ihan savivelliä kelirikon aikana, vaikka maaliskuussa tässä pystyy tukkirekka ajamaan kymmenen kertaa edestakaisin."
 
Etkös sinä ole antanut ymmärtää olevasi kantahenkilökuntaa?

Niin? Se, että olen taktiikan harjoituksessa tehnyt jonkun asian ei tarkoita, että olisin tehnyt sen oikeasti tai itse osaisin sitä. Se, että on henkilökuntaa ei tee vielä kenestäkään sateentekijää. Osaan mä ottaa sahan käteen ja lähteä metsään riehumaan, se ei ole ongelma.

Osaan kyllä suunnitella miten rakentaisin tien, mutta olisiko se tehokkain tapa tai nopein tapa niin ei välttämättä. Ei ainakaan ekalla kerralla.
 
Viimeksi muokattu:
Niin? Se, että olen taktiikan harjoituksessa tehnyt jonkun asian ei tarkoita, että olisin tehnyt sen oikeasti tai itse osaisin sitä. Se, että on henkilökuntaa ei tee vielä kenestäkään sateentekijää. Osaan mä ottaa sahan käteen ja lähteä metsään riehumaan, se ei ole ongelma.
Itse on muutaman kerran tullut sotapelattua ratkaisuja, joissa tulee rakennettua tietä metsän poikki omalle vastuualueelle.
Itselläni ei ole kovinkaan hyvää haisua millainen tuollainen homma olisi. J
Täytyyhän tämän sotapelin perustua todellisuuteen. Olet kertonut olleesi taisteluosaston esikunnassa asti. Miten taisteluosasto voi toimia, jos pelaajalla ei ole käytännön käsitystä liikkeenedistämisestä? Siinähän voi tehdä vahingossa hassuja ratkaisuja, jotka eivät sitten taistelukentällä toimisikaan.
Minkälaisen koulutuksen olet saanut liikkeenedistämisessä? Olet kertonut olevasi jalkaväkipuolelta. Luulisi sen alan opintoihin liikkeenedistämistäkin lukeutuvan.
 
Täytyyhän tämän sotapelin perustua todellisuuteen

Sillä tapaa, että pioneerijoukot rakensivat sen tien. Itse ei tarvitse kaikkea tehdä. Sitä varten siellä esikunnassakin on pioneeriupseereja joilta voi mennä kysymään mitä tuollainen vaatii ja kauan siinä menee. Jalkaväen henkilökunnalle kyllä opetetaan jossain määrin liikeenedistämistä oppitunnilla, mutta käytännössä sitä ei tehdä. Omaan aselajiin liittyvät asiat kyllä osaa vaikka unissaan, mutta paljon on semmoista mitä ei vaan voi käydä muuten kuin puheen tasolla. Omalta kurssiltani muista kuin pioneereistä olin niitä harvoja, jotka pääsivät asentamaan ja räjäyttämään putkiraivaimen.

Paha siellä esikunnassa oli keksiä ilman huoltoupseerin tukea kauanko menee täydentää logistiikkarykmentistä panssarintorjuntaohjusjoukkuetta.
 
Itse ei tarvitse kaikkea tehdä. Sitä varten siellä esikunnassakin on pioneeriupseereja joilta voi mennä kysymään

Et sitten ajatellut näiltä kysyä; vaikka joltain kurssikaveripioneerilta. Tai seuraavassa harjoituksessa. Vähän hassua netissä kysellä noinkin keskeistä asiaa paljonko uutta tietä syntyy maarakennuskoneparilta umpimetsään/vrk. Onhan täällä @CV9030FIN kertonut myös olevansa henkilökuntaa, jos joku nyt ei sitä muuten ole huomannu. Mutta hän enemmän jakaa tietoa kun kyselee asioita sekä usein päivittelee ressujen tietämättömyyttä. Toki me häntäkin mielellään autamme, jos joskus sattuisi meidän apuamme kaipaamaan.
 
Osaan kyllä suunnitella miten rakentaisin tien, mutta olisiko se tehokkain tapa tai nopein tapa niin ei välttämättä.
Tämä lause ilmestyi muokattuun viestiin noin 30 minuuttia alkuperäisen tekstin jälkeen. Kun kerran osaat sen suunnitella, niin kerro meillekin.
Sitä varten siellä esikunnassakin on pioneeriupseereja joilta voi mennä kysymään mitä tuollainen vaatii ja kauan siinä menee.
Nekö ei sitten sinulle asiaa kertoneet, kun meiltä kyselet?

Ajattelin vain, että olet kertonut omaavasi yli 20 vuoden kokemuksen jalkaväkipuolelta. Luulisi tuossa ajassa jotain tarttuneen hihaan liikkeenedistämisestä mm. teiden teosta pystymetsään. Edes päältä katsoen.
 
Back
Top