Pioneeritoiminta; välineet ja toimintatavat

Ylen uutinen miinakoulutuksen käynnistämisestä.

Hyvä. Katseen on näissäkin oltava eteenpäin vaikka moni haikailee paluuta 60-luvulle.

PV:lle voi toisaalta antaa pisteet siitä miten hyvin noiden vanhojen miinojen erinomaisuus on myyty reserviläisille. Melkein RK62:n veroisia välineitä.
 
Hyvä. Katseen on näissäkin oltava eteenpäin vaikka moni haikailee paluuta 60-luvulle.

PV:lle voi toisaalta antaa pisteet siitä miten hyvin noiden vanhojen miinojen erinomaisuus on myyty reserviläisille. Melkein RK62:n veroisia välineitä.
Tarvitseeko kuitenkaan olla vanhoja miina malleja jos toiminta periaate olisi putki taikka sakara miinan kaltainen. Valmistaako edes ketään vanhoja malleja. Viuhkan käyttö rajaa toiminta mahdollisuuksia, ja sensori versiot on sitten kalliimpia ja harvinaisempia. Tosin eipä tuossa putki ja sakaraa ole edes pois suljettu kokonaan.
 
Tarvitseeko kuitenkaan olla vanhoja miina malleja jos toiminta periaate olisi putki taikka sakara miinan kaltainen. Valmistaako edes ketään vanhoja malleja. Viuhkan käyttö rajaa toiminta mahdollisuuksia, ja sensori versiot on sitten kalliimpia ja harvinaisempia. Tosin eipä tuossa putki ja sakaraa ole edes pois suljettu kokonaan.
Kotimaisiahan nuo olivat, joten ainakaan samanlaisia ei kukaan ole tehnyt vuosikymmeniin.

Kumpikaan ei konseptina ole toimimaton, mutta usein näkee haaveiltavan porapatruunoita takaisin ja kerrottavan kuinka paljon parempi jousiteräs on kuin nykyaikainen esisirpaloitu rakenne. Valurautaista putkimiinaa ei juurikaan nostalgisoida. Varmaankin siksi että se ei ole kovin tuttu välineenä.

Eli nykyaikaista tekniikkaa peliin. Toimintaperiaate voi olla se vanha tuttu.
 
Minulla on ollut tilaisuus kuunnella pari esitystä ja käydä keskusteluja siitä miten pioneeritoiminta kehittyy osana maavoimien muutosta. Laitan huomioitani/tajunnanvirtaani alle aihealueittain.

Mitään salaista näissä ei paljasteta ja yhteenveto on omani. En ole aihepiirin asiantuntija, joten suhtautukaa varauksella. Lähteitä en nimeä, uskokaa siis sen mukaan kuin parhaaksi katsotte.
 
1/5 SULUTTAMINEN

Päämenetelmänä jatkossakin työkoneet ja asennus käsityönä. Vahvana kehityskohteena olleet traktorin lisälaitteet, miinasijakairat ja välineet miinojen jakamiseen sulutteessa. Ensimmäiselle portaalle SA-kalusto, muilla ottoajoneuvot. Dronet teettävät sen, että koneellinen suluttaminen onnistunee jatkossa ainoastaan etupeltoon. Kriisin alettua on monin paikoin lopetettava kaivaminen.

Telamiina jatkossakin pääväline, niihin hankitaan uudet painosytyttimet. Hyvä perusväline. Ei häirittävissä, käy ja kukkuu kunnes mekaanisesti raivataan. Tutkinnassa etäohjauksella aktivoitavat miinat ( valmistajana Raikka tai Forcit , molemmilla versiot ).

Infrahankkeissa huomioidaan jatkossakin toimintaa olennaisesti helpottavat rakenteelliset suluttamisvalmistelut ( panoskaivot, panosputket yms. )
 
2/5 JALKAVÄKIMIINAT

Tästä ei kukaan halua lausua mitään konkreettista, koska Ottawan sopimus on voimassa ensi vuoden alkuun, eikä mitään voi valmistella, tai kehittää.

Tammikuun saapumiserälle koulutetaan viuhkamiina, sytyttimenä esim. tähyspanoksille tarkoitettu VS84, jota pystyy käyttämään myös miinassa. Myös Nonel-ratkaisua voidaan miettiä. Koulutuksessa on jv-miinojen myötä nostettava miinoituskurin ja dokumentoinnin merkitystä.

Jatkossa voisi olla tulossa polkumiina, jonka kukaan ei kuitenkaan halua olevan vanhan sakaramiinan kaltainen hidas, kömpelö ja jopa vaarallinen asennettava. Voidaan hankkia myös nykyaikaisella tuotantomenetelmällä tuotettu putkimiina tms. Sytytin voisi olla uustuotettu VS86, joka olisi edelleen täysin toimiva konstruktio.

Polkumiinoja tarvitaan joka tapauksessa runsaasti ja niitä voi tulla useampaakin tyyppiä. Yksi vaihtoehto on, että miina hankitaan akselilta Puola-Ukraina, joilla voisi olla valmius ottaa nopeasti tuotantoon jokin vanha Neukkulan miinatyyppi.

Jv-miina-asia voisi edetä noin vuoden aikajänteellä tammikuusta 2026 laskien. Hyvä tavoitetasona jatkossakin miljoona miinaa.

Sirotemiinoja tullaan tutkimaan, levitys tykistöllä ja/tai droneilla.
 
Viimeksi muokattu:
3/5 LIIKKEENEDISTÄMINEN

Tekeillä on lisähankintoja: Urdan-miinajyrät, Leopardien puskulevyt, Leguan-siltapanssarit ja Leguan-silta-autot. Tarina ei kerro oliko näissä mukana jo tehdyt tilaukset, vai tulevatko nämä kokonaan, tai osittain niiden lisäksi. Silta-autojen osaltahan ei lisähankintaa ole julkistettu, muista kaiketi on?

Kevyt putkiraivain jatkaa käytössä, Harppi-Saksan jäämistöstä hankitut tankopanokset on poistettu. Forcitilla on olemasassa putkiraivaimen jatkokehitelmä, jossa on suunnattu/leikkavaa räjähdevaikutus. Tämän hankinnasta ei ole päätöksiä. Rakettiraivaimia tutkitaan.

Ponttonikalustoa on liian vähän. Tähän liittyen heräsi epäilys: poistettiinko osa kalustosta päivityskierroksella, kun kalusto se Krazeista siirtolavoille? Lisähankinta voisi kohdistua vastaavaan länsikalustoon. Kokeiluissa on ollut ajoneuvoalustainen ponttoonilautta ( M3 tms. ). Hankinnoista ei ole päätöksiä ja niiden voi odottaa toteutuvan vasta 2030-luvulla.

Raisut on ajettu loppuun ja poistettu, tilalle hankitaan jotakin. Ehkä miehittämätön varsta-ajoneuvo, tai sitten miehitetty. Olemassa on myös jyrätyyppisiä. Rinnalla voisi kyseeseen tulla myös traktorin lisälaite tms. sirotemiinojen raivaamiseen. Kokonaisuutta tutkitaan ja mietitään, ratkaisut vielä auki.

Raivaustoimintaan tekevät vahvasti tuloaan droonit, erilaiset sensorit, Ai, yms. Propellihatuilla on jo hyvän aikaa ollut näiden kanssa kädet täynnä.
 
4/5 SUOJANEDISTÄMINEN

Logistiikkalaitos on lisännyt merkittävästi resursseja valmiusrakentamisen sektorilla. Suunnittelu, harjoittelu ja teollinen yhteistyö on ollut painopisteenä. Valmissuunnitelmia laaditaan ja valmisosalinnoitteiden sopimuksia päivitetään sitä mukaa, kuin testaukset edistyvät.

Periaatteena se, että sopimusurakoitsija rakentaa linnoitteen, jääkärit viimeistelevät sen itse mm. naamioinnin osalta ja rinnalla pioneerit rakentavat linnoitteisiin liittyvät sulutteet. Varuskuntiin tulee mallitukikohdat em. toimintamallin harjoittamiseksi. Rinnalla jatketaan valmiusrakentamista sodanajan valmisteluihin liittyen.

Toimintamallia ei olla muuttamassa Puolan-Baltian-malliin, eli koko itärajaa ei aiota 1300 kilometrin matkalta linnoittaa. Valmiutta toiminnan nopeaan käynnistämiseen kuitenkin kehitetään jatkuvasti.
 
5/5 MAASTOUTTAMINEN JA HARHAUTTAMINEN

Kehittyneet naamioverkot ovat jatkossakin arvossaan. Rinnalle kehitellään naamiopeitteitä, joissa on laminoituna erilaisia heijastavia ja absorboivia kerroksia. Peitteet ovat edullisia valmistaa kotimaan tehtaissa ja sopivat hyvin massakäyttöön. Kehitystä on tehty pitkään ja se on ajoittain takkuillut.

Valalaitteita kehitetään ja hankitaan kaikille merkittäville järjestelmille. Näissä ei ulkonäkö riitä, vaan tarvitaan laajalla skaalalla oikeanlaisia herätteitä. Kehitystyö on jatkuvaa ja pitkäjänteistä. Suuret kertahankinnat eivät ole järkeviä.
 
Back
Top