Mitä meinasit valopistoolilla tehdä kuin paljastaa oman olinpaikan, kun keltaisella osapuolella on 1. sukupolven yönäkölaitteita ja -tähtäimiä vähintään riittävästi? Myös kohteen merkkaaminen ja maaliosoitus tarkoittaisi käytännössä epäsuoralle tulelle tai ilmatuelle näköyhteyttä. Eikö järkevämpää, jos vain ei ole varaa pimeännäkölaitteisiin, hankkia vaikka kommunikaatiolaitteita, joilla viestittää tukielementeille ja joukkojen kesken tietoja? Minulla on ainakin erittäin paha mieli intin pimeäammuntojen jälkeen, jossa valaistus hoidettiin valopistooleilla että ei jumalauta. Näinkö tosiaan. Valaistus on heikko ja lyhytkestoinen, kantama lyhyt, se sitoo valopistoolin käyttäjät tulitoiminnasta pois ja paljastaa oman aseman että yllätysmomentin ennen tulenavausta. Minusta valopistoolit kuuluvat pelastusveneisiin ja jonnekin asemasodan aikaan ennen elektroniikan laajamittaista hyödyntämistä.
Pistooli jokamiehen aseeksi?
- Viestiketjun aloittaja RPG83
- Aloitus PVM
JOKO kirjoitti:
Kranaatinheittimillä erikseen ammutut valoammukset ovat aivan eri luokkaa teholtaan, kestoltaan, kantamaltaan ja suojasta ampumismahdollisuuksineen kuin valopistoolit. Nyt puhuttiin pelkästään valopistooleista!
Aika paljon saa paahtaa valopistoolilla ja lähelle ennen kuin venäläinen pimeänäkötähtäin menee ylivalaistumisen puolelle ja jos menisi niin käännetään vastavalosuoja päälle tai lasketaan poski alemmas perälle, jotta avotähtäimillä voi ampua.
Tilanne, jossa valoa olisi taivas täynnä tarkoittaisi väijytykseen kävelyä. Miten helposti tämä käy joukolle, jolla on pimeännäkölaitteita verrattuna joukkoon jonka pimeätoimintakyky perustuu valoammuksiin... Tai toisinpäin, väijyttävällä osastolla on pimeännäkölaitteita ja väijytykseen joutuvalla valopistooleita... Mitenkähän käy...
setämies
Kenraali
commando kirjoitti:
Niin juurikin. Ei tuosta taida olla hirveäst väittelyn aiheeksi?
Jos taas ajatellaan tuota liivi hommaa, niin mulle riittää pimeällä valopistooli viemässä tilaa.
commando kirjoitti:
Meinasin vaan, että nyt puhuttiin pistoolista joka ei läpäise EDES sitä IIIA tason suojausta. Edelleen olen sitä mieltä, että jos munillelyöntikilpailuun lähdetään itäisen rajanaapurin kanssa, ei vastaan tule edes sirpaleliivejä, vaan kaikkien liivien taso lähtee jalkaväkijoukoissa IIIA tasosta.
commando kirjoitti:
Ei löydy ei. Ajattelinkin ottaa pistoolin lähinnä munanjatkeeksi ryhmänjohtalle. Ovat muutenkin aika pienikaliiperista jengiä.
Oletko mahdollisesti koskaan tutustunut tuon enempään jalkaväen koulutukseen ja toimintaan kun oletat että kaikki aseistus on pultattu taistelijaan?
Olen saanut varusmieskoulutuksen kyseisessä aselajissa. Olen myös saanut rahaa sen kouluttamisesta sekä käynyt ulkomailla siniristilippu hihassa. Joten voisin sanoa että joitakin vuosia ko. aihepiirissä on tullut viihdyttyä.
Ai mikä kaikki aseistus pultattuna? Eiköhän nykyaikaisella taistelijalla ala olla jo kaikkea kamaa kannossa, jos ei ole niin liikkuu ajoneuvossa. Kaman määrä on vain rahasta kiinni. Nykyaikaiselta länsimaalaiselta sotilaalta kyllä löytyy jo luotiliivit, pimeännäkölaitteet, optiikka aseeseen, henk. koht. ryhmäradio, pistooli jne. Katsele vaikka länsimaalaisia sotilaita Afganistanista tai PV:n rekrytointivideoita (heh!). Nykyaikainen varustus myös painaa aivan toisella tavalla kuin v. 1944 Syvärillä, jolloin satulareppuun ja nahkavyölle mahtui kaikki varustus. Se oli valopistoolin kulta-aikaa. Valopistooli ei ole nykyaikaa pimeännäkötoiminnassa enää. Se oli uusinta uutta kunnes ensimmäiset protyypit pimeännäkölaitteista tulivat jo 2. MS:n lopulla.
Itse kun sattumoisin harrastan aktiivisena reserviläisenä ampumaurheilua, vaellusta ja muita aktiviteetteja paitsi kavereille ansiomitaleiden jakoa yhdistysmaksun vuosien perusteella niin väkisin alkaa kerääntyä myös omaa sotilastavaraa, jonka hankkimiseen (ja treenamiseen) sa-sijoituksen esimies myös rohkaisee avoimesti, koska fakta on se ettei valtiolle ole jakaa paljon mitään eikä varsinkaan nykyaikaista! Sellainen on mahdollista lähinnä suurissa maissa, joissa on ammattiarmeija ja kunnon budjetti.
Suhtaudun hyvin skeptisesti enää minkäänlaiseen painonlisäykseen Jakke Jääkärin varustuksessa, olipa kyse pistoolista reisiasemineen tahi vaikka banaanipussista. Minusta varustuskiloja on jo nyt OIKEASTI liikaa.
Taistelurasitus on sitä luokkaa, etenkin jatkuessaan vuorokausia ja etenkin jos sattuu päälle heinäkuun helteet, että että.......
Pojotusjoukoille voidaan lisätä vaikka länget kaulaan, mutta suurimmalle rasitukselle joutuvat taistelujoukot on jo nyt lastattu yli, sanokaa sanoneen.
Taistelurasitus on sitä luokkaa, etenkin jatkuessaan vuorokausia ja etenkin jos sattuu päälle heinäkuun helteet, että että.......
Pojotusjoukoille voidaan lisätä vaikka länget kaulaan, mutta suurimmalle rasitukselle joutuvat taistelujoukot on jo nyt lastattu yli, sanokaa sanoneen.
Varustuksen keventämisestä on hyötyä tietyn tyyppisissä tehtävissä tottakai mutta saattaa käydä kalpatenkin. Elokuva Black Hawk Down kertoi tositapahtumiin perustuvana kovaa tarinaa miten voi käydä kun taistelija jättää painon ja hikoilun estämisen vuoksi yönäkölaitteet ja levyt kotiin.
En usko enää, että on mahdollista mitenkään luopua painosta kuin teknisen kehityksen myötä, ei karsimalla välineitä tai kuljettamalla niitä ajoneuvoissa. Ajoneuvoissa kulkee nykyisin jo suurin osa tavaroista. Jos banaanipussi tai pistooli painaa liikaa niin ei muuta kuin lenkille ja totuttelemaan.
Sen verran kyllä voi sanoa, että kertausharjoituksissa näkee kyllä paljon tapauksia, jotka ovat rakastaneet itsensä sijaan ruokaa. Sitten naureskellaan ja vähän häpeillään kuntoaan, kun varustus päällä ei jakseta pysyä muiden perässä ja pistetään iän piikkiin huono kunto.
Luotisuoja ja pistoolihan ovat vain vakuutuksia, paras vaihtoehto on ettei liiviin osu mitään ja pistoolia ei joudu käyttämään. Suurin osa painosta huolimatta ottaa ne mukaansa. Paino laskee jonkin verran tehokkuutta mutta jos sattuu omalle kohdalle niin nämä esineet saattavat pelastaa henkesi. Ennen kaikkea, kumpi on tehokkaampi, keveys vs. varustettavuus, kokonaishyödyn kannalta eli että sota voitetaan mahdollisimman vähillä kustannuksilla ja yksilön kuolema on aina suuri kustannus, kun valtio menettää veronmaksajan.
En usko enää, että on mahdollista mitenkään luopua painosta kuin teknisen kehityksen myötä, ei karsimalla välineitä tai kuljettamalla niitä ajoneuvoissa. Ajoneuvoissa kulkee nykyisin jo suurin osa tavaroista. Jos banaanipussi tai pistooli painaa liikaa niin ei muuta kuin lenkille ja totuttelemaan.
Sen verran kyllä voi sanoa, että kertausharjoituksissa näkee kyllä paljon tapauksia, jotka ovat rakastaneet itsensä sijaan ruokaa. Sitten naureskellaan ja vähän häpeillään kuntoaan, kun varustus päällä ei jakseta pysyä muiden perässä ja pistetään iän piikkiin huono kunto.
Luotisuoja ja pistoolihan ovat vain vakuutuksia, paras vaihtoehto on ettei liiviin osu mitään ja pistoolia ei joudu käyttämään. Suurin osa painosta huolimatta ottaa ne mukaansa. Paino laskee jonkin verran tehokkuutta mutta jos sattuu omalle kohdalle niin nämä esineet saattavat pelastaa henkesi. Ennen kaikkea, kumpi on tehokkaampi, keveys vs. varustettavuus, kokonaishyödyn kannalta eli että sota voitetaan mahdollisimman vähillä kustannuksilla ja yksilön kuolema on aina suuri kustannus, kun valtio menettää veronmaksajan.
setämies
Kenraali
commando kirjoitti:
No löytyyhän sitä asiantuntemusta.
Eli koska muilla on pistoolit pitäisi mullakin olla? Mitä jos en näe siitä hyötyä omalle toiminnalle tai ELOONJÄÄMISELLE niin paljon että kantaisin sitä mukanani?
Johan sanoin ensimmäisessä postauksessani mitä mieltä olen pistoolin hyödyistä ja samaten itse olet puhunut siitä kuinka pistooli on verrattavissa luotisuojaliiviin. Se on vakuutus, johon toivottavasti ei tarvitse turvautua.
Joka tapauksessa en missään vaiheessa ole kyseenalaistanut minkään muun nykyaikaisen, kannosta löytyvät tavaran hyödyllisyyttä pistoolia lukuunottamatta. En siis ole keventämässä painoa vaan rajoittamassa mukana kulkevaa settiä. Varustus on joka tapauksessa on aina tehtäväkohtainen.
Ja ollaas nyt, eikä huudella sieltä takaa jostain mitalien hankkimisesta.
setämies kirjoitti:
Se, että muut valitsevat kertoo jotain jo tärkeydestä. Se, että jokin asia yleistyy kertoo yleensä tarpeesta ja hyödyllisyydestä sekä käytössä olevasta varallisuudesta. Yleensä kaikella ylimääräisellä painolla on jokin tarkoituksensa. Ja ihan millä tahansa varusteella tai asialla on negatiiviset ja positiiviset puolensa.
Ei meillä tässä mitään suuria erimielisyyksiä ole. Lähinnä henk. koht. preferenssit eroavat jonkin verran. Minulle se pistooli on tärkeämpi väline kuin vaikka kypärä, koska en odota multaa lentävän niskaan metsässä sa-tehtävässäni vaan kohteen- ja henkilönsuojausta.
commando kirjoitti:
No mitäs niillä nyt yleensä tehdään? Valaistaan, annetaan merkkejä ja osoitetaan maaleja. Sijaintinsa nyt voi sodassa paljastaa niin monella tapaa muutenkin etenkin normaaleissa taistelukenttäolosuhteissa, että sen takia ei kannata varusesinettä pelkästään dumata. Mitkään salaperäiset ninjailut yössä ei itseä tässä nyt kiinnosta.
Ulkomailla samassa roolissa ammuskellaan valo-, IP-valo- ja värisavuammuksia pääasiassa kivääriryhmien 40mm kranaattikivääreillä, näin jopa niissä joukoissa missä jokaisella miehellä on valonvahvistimet ja ehkä jopa henkkoht radiot. Suomessa ei kranaattikivääreitä, v-vahvistimia tai henkkoht radioita joukoilla ole harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. Tehdäänkö me vai lähestulkoon kaikki ulkomaat jotain väärin?
En usko, että esim. mekanisoidun jalkaväen käytössä vpistooleista olisi enemmän haittaa kuin hyötyä, jos niillä vaikka osoiteltaisiin maaleja Leopardeille ja rynnäkkövaunuille muun käytön ohessa. Visuaalisesti annettu merkki kun on aina parempi kuin joku epätoivoinen radioon parahdettu äännähdys. Pistoolista samoilla kavereilla olisi hyötyä yhtä paljon kuin vesipistoolista merihädässä.
Niin, maalin osoitus valopistoolilla vaatisi nyt vain tosiaan näköyhteyden. En ole vaunumies ja perehtynyt asiaan mutta Leopardeissa pitäisi kyllä olla pimeännäkölaitteiden lisäksi lämpötähtäimet, joten jalkaväen erikseen maalin osoittaminen ko. valopistoolin ammuksella tuntuisi aika typerältä. Mutta vaunumiehet varmaan osaavat kommentoida paremmin, joiden kommentteja varmasti toivotaan.
Ulkomailla on hyvä merkitä merkkisavuilla ja valoilla kohteita, mm. näkymättömällä laserilla, savujen tai majakoiden lisäksi merkata omia että vihollisia mutta tämähän tarkoittaisi käytännössä täydellistä ilmavalvontaa ja -herruutta, jota en oikein vihollisen ollessa keltainen usko olevan olemassa. Normaalista suomalaisesta valopistoolista tosiaan lähtee vain valo, joka nopeasti sammuu, sillä on aika hankala merkata kenellekään pitemmäksi ajaksi mitään kohdetta vaikka meillä sattuisikin olemaan ilmaherruus, siihen merkkaukseen tarvittaisiin järeämpiä vehkeitä. Ja koska valopistoolin valaisu on kuitenkin suhteellisen lyhyt etäisyydeltä ja palamisajaltaan niin olisi suuri vaara saada omaa tulta niskaan taivaalta summittaisesti.
Merkinantovälineenä valopistooli on huono, silloin aina paljastetaan oma läsnäolo. Radiokuuntelullakin paljastetaan mutta kuitenkin kyseessä ollen vaikka parin kymmenen euron pr-lelut ja etäisyydet kilometrin parin luokkaa niin viestintähän on äärettömän tehokasta ja salaista esim. vastapuolen ryhmää tai joukkuetta vastaan. Oletaan vaikka etuvartioasemasta havaitaan liikettä, on vaihtoehtona ampua valopistoolilla merkki, juosta ilmoittamaan tai viestittää lyhyestä esim. kahdella tangentin näpsäytyksellä asemiin. Mikä mielestäsi olisi paras vaihtoehto yllätyksellisen tulenavauksen kannalta?
En itse osaa oikein mitään järkevää käyttöä keksiä valopistoolille, kuitenkin tilanne jossa esim. joukkueella on vain yksi pimeännäkölaite, jolla on saatu tieto, että vastustaja tulee kävelemään väijytykseen voidaan valaistus hoitaa järeämmillä työkaluilla toivottavasti, ehkä jopa kranaatinheittimien valoammuksilla tai valaisuraketeilla.
Ulkomailla on hyvä merkitä merkkisavuilla ja valoilla kohteita, mm. näkymättömällä laserilla, savujen tai majakoiden lisäksi merkata omia että vihollisia mutta tämähän tarkoittaisi käytännössä täydellistä ilmavalvontaa ja -herruutta, jota en oikein vihollisen ollessa keltainen usko olevan olemassa. Normaalista suomalaisesta valopistoolista tosiaan lähtee vain valo, joka nopeasti sammuu, sillä on aika hankala merkata kenellekään pitemmäksi ajaksi mitään kohdetta vaikka meillä sattuisikin olemaan ilmaherruus, siihen merkkaukseen tarvittaisiin järeämpiä vehkeitä. Ja koska valopistoolin valaisu on kuitenkin suhteellisen lyhyt etäisyydeltä ja palamisajaltaan niin olisi suuri vaara saada omaa tulta niskaan taivaalta summittaisesti.
Merkinantovälineenä valopistooli on huono, silloin aina paljastetaan oma läsnäolo. Radiokuuntelullakin paljastetaan mutta kuitenkin kyseessä ollen vaikka parin kymmenen euron pr-lelut ja etäisyydet kilometrin parin luokkaa niin viestintähän on äärettömän tehokasta ja salaista esim. vastapuolen ryhmää tai joukkuetta vastaan. Oletaan vaikka etuvartioasemasta havaitaan liikettä, on vaihtoehtona ampua valopistoolilla merkki, juosta ilmoittamaan tai viestittää lyhyestä esim. kahdella tangentin näpsäytyksellä asemiin. Mikä mielestäsi olisi paras vaihtoehto yllätyksellisen tulenavauksen kannalta?
En itse osaa oikein mitään järkevää käyttöä keksiä valopistoolille, kuitenkin tilanne jossa esim. joukkueella on vain yksi pimeännäkölaite, jolla on saatu tieto, että vastustaja tulee kävelemään väijytykseen voidaan valaistus hoitaa järeämmillä työkaluilla toivottavasti, ehkä jopa kranaatinheittimien valoammuksilla tai valaisuraketeilla.
En nyt ymmärrä mikä tuossa valopistoolin käytössä on niin vaikea ymmärtää.
Merkinantoon se on juurikin omiaan esim. siinä vaiheessa kun kuulaa sataa ympärillä ja taistelua raivoaa ja oma ryhmä tai läheinen psv pitäisi saada tulittamaan tuohon metsänrajaan kohti vihollisen kk-pesäkettä. Siihen huutoa että tulta punaisen savun suuntaan, vaunulle vinkki vaikka rj:n radiolla tai vaunupuhelimella (onko Leoissa tämä?) ja vpistoolilla savu matkaan. Oma läsnäolo on jo ajat sitten paljastunut joten siitä viis, taitaa olla perusrynkky se enempi huomiotaherättävä. En edelleenkään siis puhu mistään salaisesta yön valttikortista tms. vaan ihan tst-kentän työkalusta. Radiotiedustelut tai vartiopaikan viilipurkki ja lanka-yhteysviritelmät ei tähän liity millään tapaa.
En tiedä mitä Suomen PV käyttää mutta yleisin kaliberi taitaa olla nykyisin 26,5mm ja sille löytyy ammuksia moneen lähtöön: on erivärisiä valoja, on laskuvarjolla leijailevia valoja ja on erivärisiä savuja. Ei niitä turhaan kutsuta kansainvälisessä kielessä myös nimellä signal pistol. Mikäli niiden käytön haluaa ymmärtää vain valaisuun tarkoitetuksi, niin sitten en voi auttaa tämän enempää.
Merkinantoon se on juurikin omiaan esim. siinä vaiheessa kun kuulaa sataa ympärillä ja taistelua raivoaa ja oma ryhmä tai läheinen psv pitäisi saada tulittamaan tuohon metsänrajaan kohti vihollisen kk-pesäkettä. Siihen huutoa että tulta punaisen savun suuntaan, vaunulle vinkki vaikka rj:n radiolla tai vaunupuhelimella (onko Leoissa tämä?) ja vpistoolilla savu matkaan. Oma läsnäolo on jo ajat sitten paljastunut joten siitä viis, taitaa olla perusrynkky se enempi huomiotaherättävä. En edelleenkään siis puhu mistään salaisesta yön valttikortista tms. vaan ihan tst-kentän työkalusta. Radiotiedustelut tai vartiopaikan viilipurkki ja lanka-yhteysviritelmät ei tähän liity millään tapaa.
En tiedä mitä Suomen PV käyttää mutta yleisin kaliberi taitaa olla nykyisin 26,5mm ja sille löytyy ammuksia moneen lähtöön: on erivärisiä valoja, on laskuvarjolla leijailevia valoja ja on erivärisiä savuja. Ei niitä turhaan kutsuta kansainvälisessä kielessä myös nimellä signal pistol. Mikäli niiden käytön haluaa ymmärtää vain valaisuun tarkoitetuksi, niin sitten en voi auttaa tämän enempää.
Löytyykö? Olin itse siinä uskossa ettei PV:llä ole muunlaisia ammuksia siihen kuin muutamaa erilaista valo- ja merkinantoammusta. Savuista ei ollut tietoakaan, ei ole koskaan tullut vastaan. Miten suurta savunmuodostus on? Jos näitä löytyy ja niitä on harjoiteltu niin tottakai se lisää ko. kapistuksen käyttöarvoa.
En kuollaksenikaan muista, mitä kapinetta PV käytti silloin muinoin 90-luvulla kun sellaisen viimeksi heillä näin. Taisi olla luonnollisesti joku muinaismuisto sotien ajalta ja todella rimpulan oloinen lähes kaikkiin muihin malleihin nähden. Nykytilanteesta en osaa sanoa mitään eli en osaa sanoa, millä opeilla ja kalustolla siellä mennään.
Mutta noita uudempia 26,5mm pistooleita on Suomessa käyttäjillä ja maahantuojilla vinot pinot joten tarvittaessa niitä on saatavilla runsaasti. Käytöltään eivät vaadi mitään muuta kuin pikakoulutuksen ja opastusta siitä, mihin niitä voi hyödyntää.
Esimerkkinä modernista pelistä toimikoon HK P2A1:
http://www.hk-usa.com/military_products/p2a1_general.asp
Edit: niin ja se esimerkki savuammuksesta vielä:
Mutta noita uudempia 26,5mm pistooleita on Suomessa käyttäjillä ja maahantuojilla vinot pinot joten tarvittaessa niitä on saatavilla runsaasti. Käytöltään eivät vaadi mitään muuta kuin pikakoulutuksen ja opastusta siitä, mihin niitä voi hyödyntää.
Esimerkkinä modernista pelistä toimikoon HK P2A1:
http://www.hk-usa.com/military_products/p2a1_general.asp
Edit: niin ja se esimerkki savuammuksesta vielä:
Last edited by a moderator:
Pullosorsa
Luutnantti
Esim Venäjällä on merkkisavut ja eriväriset valoammukset kovassa käytössä. Jos ei muuta käyttöä meillä olekaan, niin ainakin voi yrittää sotkea maalinosoituksen esim rynnäkkökoneille, jos vaan ehtii... 
Eli koska niin monet suomalaiset ovat valinneet ylipainon ja huonokuntoisuuden niin se on tärkeää. Kyseinen trendi on yleistynyt joten se on tarpeellsita ja hyödyllistä ja osoittaa että käytössä on varallsuutta ja sillä ylimääräisellä painolla on tarkoiuksensa.commando kirjoitti:
Pitäisikö siis minunkin hankkia ylipainoa ja huono kunto?
Pullosorsa
Luutnantti
baikal kirjoitti:
Komppaan! Taistelijalla ei saa olla aseen ja ammuksien lisäksi kuin vettä ja energiapatukoita silloin kun tilanne on päällä. Jotenkin ymmärrän vielä vaihtokalsarit, mutta ne varakengät on jo vähän liikaa! Jne. Ehkä tarkka-ampujalla, jolla on optinen tähtäin aseessaan, olisi pistooli paikallaan. Normi jäksteri ei sitä tarvi. Eipä ollut ennenwanhaan esim tukkilaisilla mitään muuta kuin keksi, kuksa ja vaatteet päällä ja hyvin pärjäsivät!
veffeade
Eversti
Pullosorsa kirjoitti:
Itte ainakin huolisin matkaan jos tykki olisi jaossa; varsinainen ja 3 lipasta ei enaa paljoa paina muun romppeen seassa... Toisaalta olen kylla samaa mielta tuosta ylipainosta; mita tuosta muuten voisi vahentaa; oliskos jotain oikeasti turhaan matkassa?. Ajatuskulku on kylla vahan dilemma; mutta esim. henkilokohtaisesti olisin valmis vaihtamaan luotiliivit tarvittaessa vahan kevyempaan versioon; nyky ammoilla jos kohdalle sattuu niin se on mita suurimmalla todennakoisyydella kanttuvei :huh:.
Veffeade: No liivien suojaushan riippuu aina suojaustasosta, voidaan tehdä kuitenkin yleistys että sirpaleliivi pehmeillä suojilla ja keraamisella levyllä pysäyttää minkä tahansa kiväärikaliiberin aseen (III) jopa panssarinläpäisevin luodein (IV) pl. tietenkin .50 bmg ym. Pelkkä sirpaleliivi, yleensä siis tasoa IIIA, ei tietenkään pysäytä kiväärikaliiberin luoteja. Sirpaleita vastaan siitä tietenkin on hyötyä. Onko sitten liivi hyvä vai huono asia, se oikeastaan voidaan vain todeta simuloimalla tilanteita jossa testataan tarpeeksi monia kertoja eri skenaarioissa, että onko ketterämpi, kevyempi ja nopeampi taistelija parempi kuin suojatumpi mutta kömpelömpi. Mikä on kill ratio, kumpi on tehokkaampi ratkaisu isänmaan taistelijaksi, liivillinen vai liivitön kun vielä muistetaan ottaa huomioon liivin hinta ja veronmaksajan arvo. Ilmeisesti liivillinen taistelija on todettu paremmaksi vaihtoehdoksi, koska jokainen armeija, jolla vain rahaa on, varustaa miehensä suojaliiveillä. Ja ei herra Noska, se ei tarkoita sitä että trendiä pitäisi sokeasti seurata lihottamalla itsensä normaalin suomalaisen mittoihin, eli ylipainoiseksi. On hyviä ja huonoja trendejä.
Pullasorsa: Paino ei välttämättä ole mikään ongelma, sen jakaminen tasaisesti on, kun täytyy vielä huolehtia likkumisen vapaudesta. Kukaan ei todellakaan kanna taistelutilanteessa mitään kalsareita tai varakenkiä! Kyllä tälläiset varusteet on isoissa varustesäkeissä ajoneuvoissa tai majoitusalueella. Ja jos kesken kaiken jotain tulee niin jotkut sellaiset varustesäkit hylätään. On henki aina materiaa ja puhtaita kalsareita tärkeämpiä ettei rinkka tai kassi selässä tarvitse tetsata henkensä kanssa. Mikäli tarve vaatii kantaa omia varusteitaan kauemmaksi omin voimin niin silloin yleensäkin panostetaan kantolaitteeseen ja jätetään tottakai kaikki ylimääräinen pois. Hyvin harva jalkaväen taistelija kuitenkin osallistuu sissi- ja kaukopartiotehtäviin. Kyllä sitä ennen pärjättiin pettuleivälläkin ja pärjätään vieläkin jos tarvetta tulee. Kuitenkaan kurjuuden ja tehottomuuden maksimointi ei liene tarkoitus.
Pullasorsa: Paino ei välttämättä ole mikään ongelma, sen jakaminen tasaisesti on, kun täytyy vielä huolehtia likkumisen vapaudesta. Kukaan ei todellakaan kanna taistelutilanteessa mitään kalsareita tai varakenkiä! Kyllä tälläiset varusteet on isoissa varustesäkeissä ajoneuvoissa tai majoitusalueella. Ja jos kesken kaiken jotain tulee niin jotkut sellaiset varustesäkit hylätään. On henki aina materiaa ja puhtaita kalsareita tärkeämpiä ettei rinkka tai kassi selässä tarvitse tetsata henkensä kanssa. Mikäli tarve vaatii kantaa omia varusteitaan kauemmaksi omin voimin niin silloin yleensäkin panostetaan kantolaitteeseen ja jätetään tottakai kaikki ylimääräinen pois. Hyvin harva jalkaväen taistelija kuitenkin osallistuu sissi- ja kaukopartiotehtäviin. Kyllä sitä ennen pärjättiin pettuleivälläkin ja pärjätään vieläkin jos tarvetta tulee. Kuitenkaan kurjuuden ja tehottomuuden maksimointi ei liene tarkoitus.