Pääkirjoitus & mielipide
Lukijalta |
Kaksoiskansalaisuuden kieltäminen Suomen venäjänkielisiltä ei lisää turvallisuutta
Olga Davydova-Minguet, Teemu Oivo
15.9.2023 9:00
Kansainvälisen liiketoiminnan professori Kari Liuhto on esittänyt ja Ilta-Sanomat (1.9.) ja Helsingin Sanomat (4.9.) hänen mielipiteeseensä viitaten ovat kirjoittaneet, että kaksoiskansalaisuuden mahdollisuus on syytä tarkistaa ja jopa evätä Suomen venäläisiltä.
Tätä perustellaan sillä, että Venäjä voi käyttää kaksoiskansalaisia verukkeena, jos haluaa vaikuttaa Suomeen, koska Venäjän ulkopoliittisessa doktriinissa se sitoutuu puolustamaan kansalaisiaan rajojensa ulkopuolella.
Suomen yli 90 000 venäjänkielisestä yli kolmanneksella on kaksoiskansalaisuus, kolmanneksella ainoastaan Venäjän kansalaisuus. Kyseessä on iso joukko ihmisiä, joita yhdistää kieli ja jonkintasoiset yhteydet venäjänkieliseen kulttuuriin ja sosiaalisiin piireihin.
Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman sodan varjostamassa kansainvälisessä ilmapiirissä ei ole yllättävää, että Venäjän pelko ja Suomen turvallisuus nousevat keskustelujen ja toimenpiteiden keskiöön.
Kuitenkin monikansalaisuuden lopettaminen tai sen kieltäminen venäläisiltä pitkällä aikavälillä ei lisää kenenkään turvallisuutta, päinvastoin.
Suomen kansalaisuuslain muutos vuonna 2003 perustui ajatukseen, että monikansalaisuus tekee näkyväksi ja hyväksytyksi nykyelämän tosiasian, nimittäin muuttoliikkeet ja ihmisten moninaiset ylirajaiset siteet. Yksittäisen ihmisen näkökulmasta Suomen tai Venäjän
kansalaisuudesta luopuminen ei katkaise näitä inhimillisiä siteitä: sukulaisia jää rajan taakse
ja Venäjällä tuotetun median seuraamista jatketaan.
Venäjän turvallisuuspalvelut voivat painostaa ihmisiä kansalaisuudesta huolimatta.
Monet ihmiset säilyttävät Venäjän kansalaisuuden Suomen kansalaisuuden saatuaan juuri sen takia, että rajaa pääsee ylittämään mahdollisimman vaivattomasti, eivätkä siksi, että haluavat toimia Suomessa ”Venäjän agentteina”. Toisaalta Venäjän kansalaisuudesta luopuminen on monimutkainen, jopa kohtuuttoman vaikea prosessi.
Julkisuuteen annetuissa kehotuksissa evätä kaksoiskansalaisuus jää usein perustelematta, kuinka tämä vaikeuttaisi Venäjän “aktiivisia toimia” tai agenttien rekrytointia Suomessa. Venäjän turvallisuuspalvelut eivät tarvitse juridisia perusteita toiminnalleen ja ne voivat painostaa ihmisiä kansalaisuudesta huolimatta.
Niin sanotun maanmiespolitiikan näkökulmasta taas ihmisten pelkkä venäjänkielisyys riittää Venäjälle tekosyyksi toisen maan asioihin puuttumiseen.
Lisäksi on verrattain tunnettua, kuinka muutamat juuri Suomen kansalaiset ovat levittäneet Venäjän strategista viestintää tukevaa propagandaa.
Nykymaailmassa turvallisuus on monitasoista ja moniulotteista.
Jos halutaan lisätä Suomen ja suomalaisen monietnisen yhteiskunnan turvallisuutta, on pyrittävä lisäämään yhteenkuuluvuutta Suomeen, kehittämään uutta käsitystä “meistä”, kuten pitkäaikainen monikulttuuristen yhteiskuntien tutkija, dosentti Pasi Saukkonen (HS 31.8.) on haastattelussaan esittänyt.
Puheet Suomen venäjänkielisistä potentiaalisena vaaran lähteenä lisäävät heidän turvattomuuttaan ja epäluottamustaan Suomea kohtaan, samoin kuin epäluottamusta heihin ja näin pikemminkin vaarantavat yhteiskunnallista kokonaisturvallisuutta.
Muistutamme, että kaksoiskansalaisuudesta tehtiin presidentin pyytämä selvitys jo vuonna 2015. Tämän jälkeen kaksoiskansalaisten oikeutta kouluttautua tai toimia turvallisuusalalla rajoitettiin ja kandidaattien ulkomaansidonnaisuuksien kriteerejä päivitettiin. Tutkimuksemme mukaan monet venäjänkieliset kokivat, että nämä toimenpiteet kohdistuivat nimenomaisesti heihin, eikä kaksoiskansalaisiin yleensä.
Epäluottamuksen ilmapiirin lietsomisen sijaan Kari Liuhdon mainitsemat, tutkimuksessamme jo vuonna 2016 esitetyt toimet venäjänkielisen mediatoiminnan vahvistamiseksi Suomessa edistäisivät Suomen moninaisen väestön yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteiskunnallista kokonaisturvallisuutta.
Davydova-Minguet on Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen Venäjän ja rajatutkimuksen professori, Oivo tutkijatohtori.
Kansainvälisen liiketoiminnan professori Kari Liuhto on esittänyt ja Ilta-Sanomat (1.
www.ess.fi
www.suomenuutiset.fi
www.is.fi
