Presidentinvaalit 2024

Presidenttiehdokkaista omalla listallani on Mestari ykkösenä ja sen jälkeen pelkkää eioota. Jos toisella kierroksella on joku Stubido ja Haavisto, niin tunnen suurta vetoa olla menemättä äänestyspaikalle. Mut ehkä Stubidosta on vähemmän haittaa Suomen turvallisuudelle. Tarja meillä jo oli ja Tarja vol.2 saa olla tulematta.
 
Kielitaito on eduksi mutta tärkeämpää on mitä sanoo.

Kenen haluaisitte kommentoivan presidenttinä Afrikasta eurooppaan suuntautuvaa siirtolaisvirtaa?

1) Yk-lähettiläänä toiminut Pekka joka tuntee hyvin Afrikan hädän ruohonjuuritasolla

2) Urpilainen joka on Afrikka-komissaari ja tietää kaiken Afrikan maiden ja EU:n suhteista.

3) Stubb jolla paras englannin taito ja joka tietää mitä EU meiltä odottaa.

4) Harkimo joka tietää veneistä eniten.

5) Andersson joka ymmärtää taakanjaon tarpeellisuuden

6) Halla-aho joka haluaa estää siirtolaisuuden Afrikasta
 
Viimeksi muokattu:
No onneksi se pahin mahdollinen ei vaan ole mahdollista! Suomi sodassa ja ylipäällikkönä heiluisi Li , ei pahimmissa painajaisissakaan.

Eikä Juttakaan nyt edes niissä verkkosukissaan tekemässä lopullisia päätöksiä mitä tehdään.

Sari vaikka järkevin naisista onkin, ei myöskään.

Haavisto nyt ei myöskään. (vaikka lupaileekin luovuttamista) On sellainen seli seli selittäjien mestari eikä vastuuta mistään niin..

Eli jäljelle jäävät hyväksyttävät ehdokkaat minulle jotka suoraan lupaavat luovuttaa ylipäällikkyyden sotatilanteessa.
 
Luulisi Itä-Euroopan maiden kanssa toimiessa slaavilaisten kielten olevan avuksi, eihän Zelenskyikään puhu englantia kuin vahvasti murtaen. Toki nykyään on tulkit ja simultaanitulkkaus-tekniikka kehittyy, mutta neuvottelukumppaneiden äidinkielen nyanssien hahmotus parantaa tehokasta viestintää ja auttaa ymmärtämään käyttäytymiskulttuuria.
Ei näytä siltä, että venäjänkieltä tarvitaan neuvotteluissa ihan heti.

Joskus tulevaisuudessa kyllä voisi olla hyödyllistä.
 
Ei näytä siltä, että venäjänkieltä tarvitaan neuvotteluissa ihan heti.

Joskus tulevaisuudessa kyllä voisi olla hyödyllistä.
Ajattelin sitä kielentaitoa myös yleisemmällä tasolla. Kielitaitoinen presidentti on voinut aiemmin tutustua paremmin kielialueen tuotantoon ja ymmärtää ehkä paremmin mielenlaatua.

Kielitaito on mielestäni iso plussa, kertoo halusta oppia ja ymmärtää. Ja onhan kielten harjoittamisella* aivoja vetreyttäväkin vaikutus. Puolileikillisesti voisi sanoa, että harjoittaminen pitää presidentin terävänä. Mutta ei kielitaito tietenkään tärkein ole presidentin ominaisuuksista, eikä sen puute ole vaaleissa poissulkeva tekijä.
 
Viimeksi muokattu:
Jopa antihaavistolaisen silmin katsottuna PH veti Ylen vaalitentissä aika vakuuttavan näköisesti. Kyllä tuo varmaan aika moneen kansalaiseen uppoaa.
Samaa kuuntelin, että sujuvasti se selittää

Tässä vielä niille jotka ei töllöstä katsoneet:

 
Jopa antihaavistolaisen silmin katsottuna PH veti Ylen vaalitentissä aika vakuuttavan näköisesti. Kyllä tuo varmaan aika moneen kansalaiseen uppoaa.
Samaa mieltä, vaikka äänestänkin 2. Kierroksella Pekkaa vastaan.
 
Kaksoiskansalaiset Venäjän aseena

Halla-aho otti toimittaja Timo Haapalan asiasta kysyessä voimakkaasti kantaa suomenvenäläisten kaksoiskansalaisuuteen. Näitä henkilöitä on maassamme noin 40 000. Venäjä tulkitsee heidän olevan ennen kaikkea omia kansalaisiaan, jotka kaipaavat valtapoliittisen tarpeen tullen emämaan suojelua.

– Ei ole mitään syytä, miksi Suomen pitäisi ylipäätään sallia kaksoiskansalaisuutta kuin aivan poikkeuksellisessa tapauksessa ja näinhän oli aina 2000-luvulle asti. Venäläisten kohdalla kaksoiskansalaiset muodostavat aivan konkreettisen turvallisuusuhan.

Tällä en niinkään ota kantaa siihen, mitä kaksoiskansalaiset itse ajattelevat. Kyse on siitä, että Venäjän näkökulmasta nämä kansalaiset ovat ainoastaan Venäjän kansalaisia. Ja Venäjän ulkopoliittiseen doktriiniin kuuluu venäläisten suojeleminen ja puolustaminen, missä tahansa nämä asuvat.

Uskon, että on vain ajan kysymys, milloin Venäjällä päätetään, että Suomessa asuvat Venäjän kansalaiset kaipaavat Venäjän suojelua.


 
Kaksoiskansalaiset Venäjän aseena

Halla-aho otti toimittaja Timo Haapalan asiasta kysyessä voimakkaasti kantaa suomenvenäläisten kaksoiskansalaisuuteen. Näitä henkilöitä on maassamme noin 40 000. Venäjä tulkitsee heidän olevan ennen kaikkea omia kansalaisiaan, jotka kaipaavat valtapoliittisen tarpeen tullen emämaan suojelua.

– Ei ole mitään syytä, miksi Suomen pitäisi ylipäätään sallia kaksoiskansalaisuutta kuin aivan poikkeuksellisessa tapauksessa ja näinhän oli aina 2000-luvulle asti. Venäläisten kohdalla kaksoiskansalaiset muodostavat aivan konkreettisen turvallisuusuhan.

Tällä en niinkään ota kantaa siihen, mitä kaksoiskansalaiset itse ajattelevat. Kyse on siitä, että Venäjän näkökulmasta nämä kansalaiset ovat ainoastaan Venäjän kansalaisia. Ja Venäjän ulkopoliittiseen doktriiniin kuuluu venäläisten suojeleminen ja puolustaminen, missä tahansa nämä asuvat.

Uskon, että on vain ajan kysymys, milloin Venäjällä päätetään, että Suomessa asuvat Venäjän kansalaiset kaipaavat Venäjän suojelua.



Miksi helvetissä meillä edes päätettiin sallia tuo ryssien kaksoiskansalaisuus ?
 
Ei nyt heti tule mieleen keitä tätä oli myöteisesti hyväksymässä, olisihan siinäkin muistin virkistämisen paikka... kuka ehtii ensin lyömään dataa näkyville?

Nykyään J.Urpilainen ja L. Andersson puoltaa tuota touhua julkisesti.

 
Viimeksi muokattu:
Pääkirjoitus & mielipide
Lukijalta |
Kaksoiskansalaisuuden kieltäminen Suomen venäjänkielisiltä ei lisää turvallisuutta
Olga Davydova-Minguet, Teemu Oivo

15.9.2023 9:00

Kansainvälisen liiketoiminnan professori Kari Liuhto on esittänyt ja Ilta-Sanomat (1.9.) ja Helsingin Sanomat (4.9.) hänen mielipiteeseensä viitaten ovat kirjoittaneet, että kaksoiskansalaisuuden mahdollisuus on syytä tarkistaa ja jopa evätä Suomen venäläisiltä. Tätä perustellaan sillä, että Venäjä voi käyttää kaksoiskansalaisia verukkeena, jos haluaa vaikuttaa Suomeen, koska Venäjän ulkopoliittisessa doktriinissa se sitoutuu puolustamaan kansalaisiaan rajojensa ulkopuolella.

Suomen yli 90 000 venäjänkielisestä yli kolmanneksella on kaksoiskansalaisuus, kolmanneksella ainoastaan Venäjän kansalaisuus. Kyseessä on iso joukko ihmisiä, joita yhdistää kieli ja jonkintasoiset yhteydet venäjänkieliseen kulttuuriin ja sosiaalisiin piireihin.

Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman sodan varjostamassa kansainvälisessä ilmapiirissä ei ole yllättävää, että Venäjän pelko ja Suomen turvallisuus nousevat keskustelujen ja toimenpiteiden keskiöön. Kuitenkin monikansalaisuuden lopettaminen tai sen kieltäminen venäläisiltä pitkällä aikavälillä ei lisää kenenkään turvallisuutta, päinvastoin.

Suomen kansalaisuuslain muutos vuonna 2003 perustui ajatukseen, että monikansalaisuus tekee näkyväksi ja hyväksytyksi nykyelämän tosiasian, nimittäin muuttoliikkeet ja ihmisten moninaiset ylirajaiset siteet. Yksittäisen ihmisen näkökulmasta Suomen tai Venäjän kansalaisuudesta luopuminen ei katkaise näitä inhimillisiä siteitä: sukulaisia jää rajan taakse ja Venäjällä tuotetun median seuraamista jatketaan.

Venäjän turvallisuuspalvelut voivat painostaa ihmisiä kansalaisuudesta huolimatta.

Monet ihmiset säilyttävät Venäjän kansalaisuuden Suomen kansalaisuuden saatuaan juuri sen takia, että rajaa pääsee ylittämään mahdollisimman vaivattomasti, eivätkä siksi, että haluavat toimia Suomessa ”Venäjän agentteina”. Toisaalta Venäjän kansalaisuudesta luopuminen on monimutkainen, jopa kohtuuttoman vaikea prosessi.

Julkisuuteen annetuissa kehotuksissa evätä kaksoiskansalaisuus jää usein perustelematta, kuinka tämä vaikeuttaisi Venäjän “aktiivisia toimia” tai agenttien rekrytointia Suomessa. Venäjän turvallisuuspalvelut eivät tarvitse juridisia perusteita toiminnalleen ja ne voivat painostaa ihmisiä kansalaisuudesta huolimatta.

Niin sanotun maanmiespolitiikan näkökulmasta taas ihmisten pelkkä venäjänkielisyys riittää Venäjälle tekosyyksi toisen maan asioihin puuttumiseen. Lisäksi on verrattain tunnettua, kuinka muutamat juuri Suomen kansalaiset ovat levittäneet Venäjän strategista viestintää tukevaa propagandaa.

Nykymaailmassa turvallisuus on monitasoista ja moniulotteista. Jos halutaan lisätä Suomen ja suomalaisen monietnisen yhteiskunnan turvallisuutta, on pyrittävä lisäämään yhteenkuuluvuutta Suomeen, kehittämään uutta käsitystä “meistä”, kuten pitkäaikainen monikulttuuristen yhteiskuntien tutkija, dosentti Pasi Saukkonen (HS 31.8.) on haastattelussaan esittänyt.

Puheet Suomen venäjänkielisistä potentiaalisena vaaran lähteenä lisäävät heidän turvattomuuttaan ja epäluottamustaan Suomea kohtaan, samoin kuin epäluottamusta heihin ja näin pikemminkin vaarantavat yhteiskunnallista kokonaisturvallisuutta.

Muistutamme, että kaksoiskansalaisuudesta tehtiin presidentin pyytämä selvitys jo vuonna 2015. Tämän jälkeen kaksoiskansalaisten oikeutta kouluttautua tai toimia turvallisuusalalla rajoitettiin ja kandidaattien ulkomaansidonnaisuuksien kriteerejä päivitettiin. Tutkimuksemme mukaan monet venäjänkieliset kokivat, että nämä toimenpiteet kohdistuivat nimenomaisesti heihin, eikä kaksoiskansalaisiin yleensä.

Epäluottamuksen ilmapiirin lietsomisen sijaan Kari Liuhdon mainitsemat, tutkimuksessamme jo vuonna 2016 esitetyt toimet venäjänkielisen mediatoiminnan vahvistamiseksi Suomessa edistäisivät Suomen moninaisen väestön yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteiskunnallista kokonaisturvallisuutta.

Davydova-Minguet on Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen Venäjän ja rajatutkimuksen professori, Oivo tutkijatohtori.

 
Back
Top