Presidentti Niinistön mielestä Suomen resurssit eivät riitä uskottavaan puolustukseen

Taitolaji

Ylipäällikkö
BAN
Poimin otsikon tekstistä! Niinistön viesti on vielä varovainen, mutta selvä. Hän olisi halutessaan voinut sanoa, etteivät Suomen resurssit jatkossa alkuunkaan riitä uskottavaan puolustukseen. Toinen Kultarantaseminaarissa esille otettu erittäin huolestuttava seikka oli kokonaismaanpuolustuksemme ja yhteiskuntamme haavoiuttuvuus esimerkiksi kyperhyökkäyksellä (tai strategisin iskuin) lamaannutettavan sähkönjakelun osalta, joka johtaisi kaupunkiemme toiminnan lähes totaaliseen kaaokseen ja johon emme ole varautuneet.

Tästä on hyvä jatkaa. Ennen eduskuntavaaleja käytävä Nato-keskustelu olisi alustettava perusteellisella analyysilla ja keskustelulla kokonaismaanpuolustuksemme tilasta ja haasteista.


Sitähän me olemme täällä tehneet, mutta entä muut?


http://yle.fi/uutiset/niinisto_lavrovin_etyj-puheista_en_ymmarra_viittausta/7288170
Niinistön mielestä Suomen resurssit eivät tällä hetkellä riitä uskottavaan puolustukseen.

Presidentti Sauli Niinistö Ylen haastattelussa Kultarannassa 9. kesäkuuta. Kuva: Yle
Presidentti Sauli Niinistö kertoo, ettei ymmärrä Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin maanantaista Etyj-viittausta.

Suomessa vieraileva Lavrov kertoi Turussa pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että pyrkimys siirtää Natoa ja sen sotilaallista infrastruktuuria lähemmäs Venäjää on ristiriidassa sekä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin periaatteiden että Venäjän ja Naton yhteistyösopimuksen kanssa.

– Nato-Venäjä-sopimus, mikä sellainen on? Se on täysin vieras meille. Suomi noudattaa niitä sopimuksia, joissa Suomi on ollut sopijana. Mikään muu sopimus ei tietenkään meitä sido, jos sellaisia sitten onkaan, Niinistö kertoi Ylen A-Studion haastattelussa.

"Nato-keskustelu on hyvä asia"
Niinistö pitää Suomessa virinnyttä Nato-keskustelua hyvänä asiana. Hän kuitenkin muistuttaa, että muun muassa Suomi oli vielä viime joulukuussa pidetyssä EU:n huippukokouksessa ajamassa yhteistä turvallisuuspolitiikan aloitetta.

– Nyt aika moni näyttäisi mielellään unohtavan tämän EU:n kokonaisuuden. Minä en sitäkään unohtaisi, mutta korostan, että ainakaan minun suustani ei ole koskaan tullut sellaista, että se on jotenkin täyskompensoiva, mutta se voi olla täydentävä meidän kumppanuuksiemme verkossa.

Niinistö huomauttaa, että EU:n piirissä on sovittu avunannosta ja solidaarisuudesta, jos joku jäsenmaista joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Hänen mielestään tähän ei kuitenkaan voi yksin turvautua.

– Me turvaudumme suomalaiseen puolustukseen, ja joutuisimme turvautumaan myös Nato-jäsenyydessä, se olisi kuitenkin ensisijainen, mutta haluaisin nähdä, että näkisimme nämä erilaiset kumppanuudet, jotka vahvistavat pääasiaamme eli omaa, vahvaa puolustusta. Kumppanuus Pohjoismaiden, Ruotsin, Naton kanssa ja EU-kumppanuus, eli meillä on neljä eri kumppanuustahoa ja minusta se on erinomainen asia.

Niinistön mielestä Suomen resurssit eivät tällä hetkellä riitä uskottavaan puolustukseen.

– Meillä riittää toimintamenoihin kohtuullisesti, mutta sitten kun tarvitaan kalustohankintoihin, niin tarvitaan lisää.

Puolustusministeriö on arvioinut, että vuositarve olisi aluksi noin 50 miljoonaa euroa, mutta ensi vuosikymmeneen mennessä tarve olisi noussut jo 150 miljoonaan.

Venäjän kanta on selvä
Presidentin mielestä Venäjän viesti Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä ei ole muuttunut vuosien varrella.

– Eivät he pidä siitä, jos Suomi liittyisi Natoon. Se on tullut täysin selväksi.

Niinistö korostaa jälleen kerran, että Suomi tekee omat ratkaisunsa.

– Kun lähdemme arvioimaan, mikä on meidän kannaltamme Suomen etu, niin tottakai meidän tulee ottaa huomioon, mitä ruotsalaiset tai venäläiset siitä mahdollisesti tuumaavat.

Hän muistuttaa, että Suomen ja Ruotsin välillä on suorastaan sovittu, että maat pitävät toisensa ajan tasalla suunnitelmistaan.

– Se [Ruotsi] on niitä kumppanuuksia, joita meidän kannattaa käydä nyt läpi ja katsoa onko niistä hyötyä ja jos, niin mihin mittapuuhun asti.
 
Heikki Talvitielle voisi joku sotilas kertoa, että suuressa kriisissä olisi Suomi ensimmäisiä kohteita, jonka Venäjä varmistaa omaan leiriinsä, siis jos emme ole Naton jäseniä! Nämä vanhan YYA-liiton miehet yrittävät yhä, mutta yhä harvempi kuulee heitä!




Suurlähettiläs Natoon liittymisestä: Kriisissä olisimme ensimmäinen kohde
Kotimaa Julkaistu 10.06.2014 09:21 (Päivitetty 10.06.2014 10:09) 62

Heikki Talvitie kertoi näkemyksensä Natoon liittymisestä Huomenta Suomen haastattelussa.


Suurlähettiläs Heikki Talvitien mielestä Suomen liittyminen puolustusliitto Natoon sisältäisi suuria riskejä.

– Suuressa kriisissä me olisimme ensimmäinen kohde, sitä pitää välttää viimeiseen saakka. Miksi meidän pitäisi olla eteenpäin työnnetty tukikohta, joka pitää eliminoida, Talvitie kysyi vieraillessaan MTV3:n Huomenta Suomi -ohjelmassa.

Talvitie on diplomaatti ja entinen Suomen Venäjän suurlähettiläs.


Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin vierailu presidentti Sauli Niinistön luona Kultarannassa maanantaina sähköisti Suomen ja Venäjän välisisistä suhteista käytävän keskustelun.

Talvitien mielestä Venäjä arvostaa yhä kahdenkeskisiä suhteita Suomeen, vaikka Ukrainan kriisi on muuttanut maailmanpoliittista tilannetta. Natoon liittyminen voisi kuitenkin muuttaa tilannetta.

– Se, että sulkisimme saartorenkaan sillä, että Suomi ja Ruotsi liittyisivät Natoon, tulisi aiheuttamaan jonkinasteisia vastatoimenpiteitä.

Keskusteluun osallistunut MTV:n politiikantoimituksen esimies Timo Haapala otti esiin ristiriidan siinä, että presidentti Niinistö on Nato-kannassaan huomattavasti varovaisempi kuin puolueensa kokoomus.

– He joutuvat nyt vähän pidättelemään ratsujaan. Että mitä oman presidentin kanssa pitäisi tehdä, kun ei oikein haukkuakaan voi.

Haapalan mielestä kuumin keskustelu puolustusliittoon liittymisestä on vielä edessä.

Pomminvarmasti tiedän seuraavien eduskuntavaalien pääteeman, se on Nato-jäsenyys ilman muuta.
 
Viimeksi muokattu:
Heikki Talvitielle voisi joku sotilas kertoa, että suuressa kriisissä olisi Suomi ensimmäisiä kohteita, jonka Venäjä varmistaa omaan leiriinsä, siis jos emme ole Naton jäseniä! Nämä vanhan YYA-liiton miehet yrittävät yhä, mutta yhä harvempi kuulee heitä!




Suurlähettiläs Natoon liittymisestä: Kriisissä olisimme ensimmäinen kohde
Kotimaa Julkaistu 10.06.2014 09:21 (Päivitetty 10.06.2014 10:09) 62

Heikki Talvitie kertoi näkemyksensä Natoon liittymisestä Huomenta Suomen haastattelussa.


Suurlähettiläs Heikki Talvitien mielestä Suomen liittyminen puolustusliitto Natoon sisältäisi suuria riskejä.

– Suuressa kriisissä me olisimme ensimmäinen kohde, sitä pitää välttää viimeiseen saakka. Miksi meidän pitäisi olla eteenpäin työnnetty tukikohta, joka pitää eliminoida, Talvitie kysyi vieraillessaan MTV3:n Huomenta Suomi -ohjelmassa.

Talvitie on diplomaatti ja entinen Suomen Venäjän suurlähettiläs.


Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin vierailu presidentti Sauli Niinistön luona Kultarannassa maanantaina sähköisti Suomen ja Venäjän välisisistä suhteista käytävän keskustelun.

Talvitien mielestä Venäjä arvostaa yhä kahdenkeskisiä suhteita Suomeen, vaikka Ukrainan kriisi on muuttanut maailmanpoliittista tilannetta. Natoon liittyminen voisi kuitenkin muuttaa tilannetta.

– Se, että sulkisimme saartorenkaan sillä, että Suomi ja Ruotsi liittyisivät Natoon, tulisi aiheuttamaan jonkinasteisia vastatoimenpiteitä.

Keskusteluun osallistunut MTV:n politiikantoimituksen esimies Timo Haapala otti esiin ristiriidan siinä, että presidentti Niinistö on Nato-kannassaan huomattavasti varovaisempi kuin puolueensa kokoomus.

– He joutuvat nyt vähän pidättelemään ratsujaan. Että mitä oman presidentin kanssa pitäisi tehdä, kun ei oikein haukkuakaan voi.

Haapalan mielestä kuumin keskustelu puolustusliittoon liittymisestä on vielä edessä.

Pomminvarmasti tiedän seuraavien eduskuntavaalien pääteeman, se on Nato-jäsenyys ilman muuta.

Minkä saartorenkaan? Ei me mitään saarreta. Eiköhän Itämerellä saa seilata kaikkien asiallisesti käyttäytyvien valtioiden kauppalaivat. Suomi, Ruotsi, Eu ja Nato eivät todellakaan uhkaa Venäjää JOS VENÄJÄ ITSE ON KILTTI. Venäjä ei itse ole kiltti. Niillä on tuhmia suunnitelmia naapurimaiden suhteen. Ne suunnittelee hyökkäämistä. Suunnitteleeko Suomi tai Ruotsi hyökkäämistä Venäjälle? Ei, mutta me varaudutaan puolustautumaan jos iso ja tuhma käy meidän kimppuun.

Joku ressukka mölisi myös, ettei Venäjää saa ajaa nurkkaan. Se voi olla vaarallinen karhu nurkassa. Venäjä on näillä nykyisillä valtaa pitävillä vaarallinen karhu myös keskellä rinkiä. Olkoot mokoma paska mieluummin nurkassa kuin keskellä lasten rinkiä riehumassa.
 
Tämmönen venäjä olisi ihan OK ;)
LINKKI

Mietityttää Suomen kohtalo puolueettomana "välimaana", jota jotkut mielipidetahot viljelee.
Eikös se olisi puskuri, jonka alueella varsinaiset taistelut käydään?

Peruskysymy onkin: Missä raja kulkee?
Etupiiriajattelu on se kaikista vaarallisin meidän kannalta. Ei se, mihin liittoumaan kuulutaan.
 
Viimeksi muokattu:
Heikki Talvitielle voisi joku sotilas kertoa, että suuressa kriisissä olisi Suomi ensimmäisiä kohteita, jonka Venäjä varmistaa omaan leiriinsä, siis jos emme ole Naton jäseniä! Nämä vanhan YYA-liiton miehet yrittävät yhä, mutta yhä harvempi kuulee heitä!

Amen. Neuvostoliiton aikanakin venäläissotilaat kertovat avoimesti että heidän skenarioissaan Suomi oli aina länsiliittouman maa jota kohdellaan tämän mukaisesti mikäli sota syttyisi Neuvostliiton ja länsiliittouman kesken. Asiasta on pohdintaa mm. Pentti Syrjän teoksessa Gruppa Finlandia jossa kenraalimajuri Syrjä muistelee opiskeluaan Frunzen sotilasakatemiassa vv. 1971-72.

Saattoi olla että tässä kirjassa ennustettiin ajankohtaan nähden tosi outoja eli Neuvostoliiton romahdusta tyyliin avaruuteen lentävät mutta toimivaa jääkaappia eivät osaa valmistaa..
 
Liitän oheen uutisen, jonka mukaan presidentti ja enemmistö eduskuntapuolueista tukee puolustusrahojen korotusta. Kysyn kuitenkin, onko tämä realistista, paitsi puhetasolla? Mistä löytyvät puolustusvoimille ne ylimääräiset sadat miljoonat ja kohta miljardit, jotka tarvitaan kalustohankintoihin. Luvataanko nyt kun asia on pinnalla ja perutaan sitten hallitusneuvotteluissa kun totuus iskee? On muistettava, että loppupeleissa yksin ylläpidetyn uskottavuuden hintalappu on jotain aivan muuta kuin liittoutuneena, paitsi tietenkin fuulaamalla perinteisesti. Suomessa pelätään jopa lamaa ja parhaassakin tapauksessa tulee tekemään todella tiukkaa. Ylimääräiset rahat olisi satsattava maame kilpailukyvyn parantamiseen, ei puolustusvoimiin. Hyvinvoivalla maalla on puolestaan varaa maksaa myös puolustuksestaan, mutta ei persaukisella.


YLE/Talous 10.6.2014 klo 17:58 | päivitetty 10.6.2014 klo 18:06
Onko Suomi lamassa? 10 vastausta Suomen talouden kehityksestä


IS: Onko Suomi lamassa?
sivulaskuri

Julkaistu: 10.6.2014 14:01 Suomen Pankki antoi tänään arvion Suomen taloudesta. Suomen talous polkee tänä vuonna paikallaan. Kokonaistuotanto ei kasva, mutta ei supistukaan, Suomen Pankki arvioi tänään julkistamassaan ennusteessaan. Nordea ilmoitti viime viikolla, että laman tunnusmerkit täyttyvät jo Suomessa.

Taloussanomat: Suomen Pankki ennustaa, että maan talous kasvaa koko loppuvuoden ajan alkuvuoden supistumisen jälkeen. Koko vuoden talouskasvun pankki ennustaa jäävän pyöreään nollaan.

----------------------------------

Politiikka
10.6.2014 klo 18:12 | päivitetty 10.6.2014 klo 18:17
Presidentin lisäksi enemmistö eduskuntapuolueista tukee puolustusrahojen korotusta
Presidentti Sauli Niinistö antoi selvän tuen puolustusmäärärahojen korotukselle eilen Ylen A-studiossa. Myös enemmistö eduskuntapuolueista tukee puolustusmäärärahojen korotusta seuraavalla hallituskaudella.
sauli+niinist%C3%B6.jpg

Video
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vastasi napakasti A-studion Susanne Päivärinnan esittämään kysymykseen resurssien riittävyydestä uskottavaan puolustukseen. Video: Yle
Puolustusmäärärahojen korotusta kannattaville puolueille eilinen presidentti Sauli Niinistön haastattelu Ylen A-studiossa antoi tukea.

– Riittävätkö meidän resurssimme tällä hetkellä uskottavaan puolustukseen, kysyttiin Niinistöltä A-studiossa.

– Ei, vastasi presidentti empimättä.

– Luulen, että siitäkin näytti täälläkin vallitseva liki yksimielisyys, jatkoi Sauli Niinistö viitaten maanantain turvallisuuspolitiikan Kultaranta-keskusteluihin Naantalissa.

– Meillä riittää toimintamenoihin ilmeisesti kohtuullisesti, mutta sitten kun tarvitaan kalustohankintoja, tarvitaan lisää, arvioi presidentti viitaten rahantarpeisiin.

Puolustusvoimat on arvioinut uusien asehankintojen lisärahan tarpeeksi vuonna 2016 vähintään noin 50 miljoonaa euroa. Lisärahan tarve kasvaa kohti vuotta 2020 ja 150 miljoonaa euroa. Lisäksi puolustusvoimien mukaan tarvitaan tavanomaiset indeksikorotukset.

Vuonna 2014 asehankintoihin on varattu alle 500 miljoonaa euroa.

Puolustushallinnon kaikki menot ovat vuonna 2014 noin 2,75 miljardia euroa. Määrärahat ovat laskeneet viime vuosina valtion talouden säästöjen vuoksi.

Enemmistö eduskuntapuolueista myönteisiä korotukselle
Kaikki eduskuntapuolueet ovat mukana puolustuksen parlamentaarisessa selvitysryhmässä, jossa arvioidaan pitkän aikavälin tarpeita ja kehitystä.

Kokoomuksen kansanedustajan Ilkka Kanervan johtamassa ryhmässä kaikki suuret puolueet ovat yli hallitus–oppositio-rajan myötämielisiä puolustusmäärärahojen korotukselle seuraavan hallituskauden aikana.

Kanerva oli tyytyväinen puolustusvoimien ylipäällikön eli presidentin tukeen rahojen korotustarpeesta.

– On tietysti erinomainen asia, että hän myöskin halusi nähdä tämän asian tärkeyden näin keskeisenä ja otti sen siinä Naatalin puheessaan esille tavalla, joka ei jättänyt epäilykselle sijaa, arvioi Kanerva.

Vasemmistoliitto vastustaa puolustusrahojen korotusta eikä Vihreätkään pidä korotusta itsestäänselvyytenä.

– Nykytasolla pitäisi mennä ja puolustusvoimien sopeuttaa toimintansa valitsevaan määrärahatasoon, sanoo vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie.

Lapintien mielestä ei ole tosiasioihin perustuvaa puhua siitä, että puolustuskyky romahtaisi, jos noin 50 miljoonan euron korotus jää puolustusvoimilta saamatta.

Vihreät ei pidä korotusta itsestäänselvyytenä.

– Jonkin verran nykyistä pienempi sodan ajan joukko ja sitä kautta pienemmät kustannukset joukon kouluttamisessa ja varustamisessa antaisivat tilaa puolustusvoimien materiaalihankintoihin, arvelee kansanedustaja Anni Sinnemäki (vihr.).

Niin Sinnemäki kuin Lapintiekin ovat jäseninä Ilkka Kanervan johtamassa puolustuksen parlamentaarisessa seurantaryhmässä.

Upseerit: Resurssit eivät riitä – Nato-jäsenyydellä vahva tuki
14.1. 246
 
Muusta en tiedä, mutta Talvitien jutut saisivat jo alkaa riittää - kaveri on Moskovan äänitorvi, joka toitottaa vähintään rivien välissä vanhaa, 80-luvun mantraa "Venäjää ei saa suututtaa..mitä Venäjäkin sanoo jos....pitää olla hiljaksiin ettei Venäjä vaan suutu.."
Sanon vaan että mikä perkele se sellainen naapuri oikein on, jonka vieressä pitää toisen olla koko ajan kusi sukassa sen suhteen mitä voi omalla tontillaan tehdä ja sanoa..
 
Luulisin, että seuraavissa eduskuntavaaleissa vasemmisto ja vihreät kärsivät rökäletappion.
 
Tässä on nyt hyvää parempaa se, että Niinistö avasi pellit asiallisella tavalla. Nostan hattua ja ihan hitokseen ylös. Ei lähdetty mihinkään zhirinovski-pelotteluun vaan erittäin asialliselta pohjalta Niinistö patistaa aitoa keskustelua käyntiin. Luulin, että minua ei enää tässä elämässä poliitikko voi myönteisesti yllättää, mutta kyllä Niinistö on ollut vielä parempi presidentti, kuin osasin odottaa. Ainakin tähän asti.

Jos tämä asettelu jatkuu niin kenties näemme ja koemme jotain ainutlaatuista tällä kertaa? Kenties Niinistö tuulettaa kulttuuriamme muutenkin? Niinistö totesi aikanaan, että hänessä on unilukkarin vikaa ja taitaa pitää paikkansa. Hyvä ote tilanteeseen, mielestäni.
 
Itseäni jäi jotenkin vaivaamaan Niinistön esiintuoma Venäjän pelko siitä, että Naton myötä Itämerestä tulisi Naton "sisämeri". En ymmärrä, mitä se nyt sitten on?

Kuvitteleeko joku, että Nato-maiden Norja-Tanska väisestä salmesta pääsee yksikään laiva läpi jos Nato sen haluaa estää. Pohjoiseen mennessä ovat matkan varrella Saksan ja Puolan lisäksi myös Baltian maat. Totta tietenkin, että Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyys vaikeuttaisi iskuja näihin kahteen maahan, mutta ei juurikaan Venäjän pääsyä Atlantille, se hoidetaan tarvittaessa jo nykyisin keinoinkin.
 
  • Tykkää
Reactions: TT
Itseäni jäi jotenkin vaivaamaan Niinistön esiintuoma Venäjän pelko siitä, että Naton myötä Itämerestä tulisi Naton "sisämeri". En ymmärrä, mitä se nyt sitten on?

Kuvitteleeko joku, että Nato-maiden Norja-Tanska väisestä salmesta pääsee yksikään laiva läpi jos Nato sen haluaa estää. Pohjoiseen mennessä ovat matkan varrella Saksan ja Puolan lisäksi myös Baltian maat. Totta tietenkin, että Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyys vaikeuttaisi iskuja näihin kahteen maahan, mutta ei juurikaan Venäjän pääsyä Atlantille, se hoidetaan tarvittaessa jo nykyisin keinoinkin.

Ero on siinä että nyt Venäjän hävittäjät voivat harjoitella valehyökkäyksiä ns."länsimaisiin"kohteisiin ihan koska vain. Ja nämä "länsimaiset" kohteet ehtivät paikalle jos ehtivät.- Sitten kun ollaan Natossa,niin homma muuttuu nihkeäksi Venäläisille. Ruotsinkin ilmatilanloukkauksissa ainoa joka reagoi oli Nato Tanskassa.

Jostain ihmeellisesti syystä Venäjällä on aina pelätty Naton hyökkäystä. Miksi? Mistä tämä kumpuaa? Osasyy voi olla sisäpoliittinen. Kun kansaan lyödään pelkoa ulkopuolisesta uhasta se palvelee johtoa. Myönnettököön nyt kuitenkin edes se ääneen, että ei Venäjälle kukaan halua hyökätä, mutta sen hajoaminen olisi aikamoinen voitto. Loppuisi se jatkuva Yk:ssa venkoilu jokaista päätöslauselmaa vastaan millä me yritetään anastaa toisten öljyt. Sitä minä toivon.
 
Julkisuudessa on mainittu n. 10 miljardia summaksi, mikä tarvitaan lähivuosina tai -kymmeninä puolustusbudjetin päälle kun meri- ja ilmavoimien kalustot pidetään ajanmukaisina.
 
Julkisuudessa on mainittu n. 10 miljardia summaksi, mikä tarvitaan lähivuosina tai -kymmeninä puolustusbudjetin päälle kun meri- ja ilmavoimien kalustot pidetään ajanmukaisina.

Eipä taida olla vaihtoehtoja paljon tarjolla. Pakko vaan on käyttää rahaa puolustukseen. Ei ole kivaa, mutta eipä ole matoinen maailma kiva muutenkaan.
 
Itseäni jäi jotenkin vaivaamaan Niinistön esiintuoma Venäjän pelko siitä, että Naton myötä Itämerestä tulisi Naton "sisämeri". En ymmärrä, mitä se nyt sitten on?

Kuvitteleeko joku, että Nato-maiden Norja-Tanska väisestä salmesta pääsee yksikään laiva läpi jos Nato sen haluaa estää. Pohjoiseen mennessä ovat matkan varrella Saksan ja Puolan lisäksi myös Baltian maat. Totta tietenkin, että Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyys vaikeuttaisi iskuja näihin kahteen maahan, mutta ei juurikaan Venäjän pääsyä Atlantille, se hoidetaan tarvittaessa jo nykyisin keinoinkin.

No sanopa muuta. Olen tätä jokusen vuoden pohtinut ja en keksi, miten Suomi ja Baltia sulkevat Itämeren? Tanskan salmihan se on varsinainen lukko Itämerellä? Sinne jos pannaan kovakätinen tulli niin eihän siitä purjehdi edes riemuoravakaan läpi. Eikä Venäjän laivasto pysty sitä purkamaan, ei millään.

Mutta ehkä tässä ajatellaan, että Suomi ja Baltia ovat sitä Itämeren etulinjaa? Jos tuo etulinja pitää, saavat Ruotsi, Saksa, Puola, Tanska ja Norja jatkaa rauhaisaa merenkulkuaan......vai mitä? Kreml lähtee ajattelussaan siitä, että mikä ei uhkaa nyt, voi uhata silti joskus....eli täysin päättymätön ajattelumalli. Jos tuota ajattelua ei kyetä siellä muuttamaan, se tarkoittaa loputonta vastakkainasettelua olipa kulloinenkin tilanne mikä tahansa. Koska tuo mallihan vaatii aina lisää....se vaatii ehdottoman hegemonian ja ehkä sekin voi kokea olevansa uhattu. Kuka ymmärtäisi Itää.
 
Tässä on nyt hyvää parempaa se, että Niinistö avasi pellit asiallisella tavalla. Nostan hattua ja ihan hitokseen ylös. Ei lähdetty mihinkään zhirinovski-pelotteluun vaan erittäin asialliselta pohjalta Niinistö patistaa aitoa keskustelua käyntiin. Luulin, että minua ei enää tässä elämässä poliitikko voi myönteisesti yllättää, mutta kyllä Niinistö on ollut vielä parempi presidentti, kuin osasin odottaa. Ainakin tähän asti.

Jos tämä asettelu jatkuu niin kenties näemme ja koemme jotain ainutlaatuista tällä kertaa? Kenties Niinistö tuulettaa kulttuuriamme muutenkin? Niinistö totesi aikanaan, että hänessä on unilukkarin vikaa ja taitaa pitää paikkansa. Hyvä ote tilanteeseen, mielestäni.

Olen pääosin samaa mieltä - mutta en voi kieltää, ettenkö hieman ärsyyntyisi siitä, että minusta Tasavallan Preseidentti ei puhu ihan niinkuin hän voisi ja ennenkaikkea siten kuin hänen ehkä pitäisi.
Yhtenä yksityiskohtana tämä:
Jokunen viikko sitten oli Euroopassa eri medioissa esillä NATOn syksyn kokous ja spekulaatioita siitä, mitä siellä käsitellään. Georgia pyysi pikakäsittelyä jäsenyydelleen - Saksalainen ministeriö lipsautti ettei Georgiaa käsitellä syksyllä, vaan muita jäsenyyksiä. Tästä intoutuneena Saksalainen media alkoi spekuloimaan mitä jäsenyyksiä siellä käsitellään - ja päätyi kahteen valtioon: Suomi ja Ruotsi. Samaan aikaan Suomi ja Ruotsi tiivistää koko ajan vauhdilla yhteistyötään ja molemmissa maissa vakuutellaan, että jos menemme NATOon, menemme sinne yhdessä jne jne jne. NATOn pääsihteeri on viitannut useaan otteeseen että sekä Suomi että Ruotsi ovat erittäin tervetulleita - ja useammasta suunnasta on viestitetty, että Suomi ja Ruotsi voidaan helpostu hyväksyä jäseneksi pikavauhtia jne jne. Suomessa johtavat poliitikot ovat loiventaneet nopeasti ennen kielteisiä NATO-kantojaan jne jne jne.

Nyt Niinistö lausui Kultarannassa Suomen ja NATOn suhteista jotenkin siten, että Suomella on hyviä kumppanuuksia sekä NATOn että Ruotsin kuin myös muun EU:n suuntaan ja että syksyllä näitä kumppanuuksia käsitellään NATOn kokouksessa - ja katsotaan sitten mitä se tuo tullessaan. (Presidentti siis puhui "kumppanuuksista" - ei virallisella termillä, joka siis ei ole "kumppanuus" - oliko vahinko vai ei - epäillä sopii, että presidentille kävisi tuollaisessa asiassa termivirhe..)

Asiahan on nimittäin niin, että kun kuuntelee keskieurooppalaisia näkemyksiä, niin siellä pidetään lähes varmana että Suomi ja Ruotsi liittyvät pian - Suomessa edelleen vain vihjaillaan rivien välistä siten että lausuntoja voi tulkita hyvin monella tavalla - myös siten, että jälkeenpäin voi sanoa että "no sanoinhan minä jo Kultarannassa kesäkuussa että syksyllä asiaa käsitellään..." kun Suomen ja Ruotsin jäsenyys on esillä NATOn kokouksessa.

Henk.koht en pitäisi pahana jos Suomen ja Ruotsin liittymisprosessi alkaisi syksyllä - mutta toisaalta jos niin käy, niin onhan tämä yhdestä näkökulmasta katsoen menemässä sellaiseksi peliksi josta en pidä - tarkoitan sitä, että vaikka kansanäänestystä NATO-jäsenyydestä en kannatakaan, niin on aika tulenarkaa valmistella homma nykypäivänä täysin salassa ja sitten vain pompsauttaa se kansan eteen tapahtuneena faktana.

Toisaalta - jos noin käy, voi olla että Presidentillä ja hallituksella on siihen painavat syynstä.
 
Tuntuu olevan vähän maan tapa, että varsin vakavia puolustuksellisia sopimuksia tehdään ja on tehty miltei "teknisenä yhteistyöasiakirjana"...
 
Ylihuomenna ratkeaa Lahdessa pidettävässä klikkikokouksessa myös asioita Nato-aiheeseen liittyen. Valtiomiesten harmaa kabinetti ei ole kuitenkaan täysin riippumaton päivänpolitiikasta.
 
Ylihuomenna ratkeaa Lahdessa pidettävässä klikkikokouksessa myös asioita Nato-aiheeseen liittyen. Valtiomiesten harmaa kabinetti ei ole kuitenkaan täysin riippumaton päivänpolitiikasta.

Mielestäni ei - koska Suomalaisessa politiikassa ratkaisevat puolueiden kannat, eivät yksilöiden. Näinollen on sama kuka kolmesta Kokoomuksen puheenjohtajaksi valitaan ja kenestä sen johdosta tullee seuraava pääministeri. Kokoomuksen NATO-kanta on ollut muuttumaton jo hyvin pitkään.
 
Aika käsittämätöntä tämä Nato-keskustelu ja myös presidentin osalta. Suomi on EU:n jäsen ja korostaa mieluusti myös Lissabonin sopimuksen turvallisuuslausekkeiden merkitystä. EU:n 28 jäsenmaasta 22 kuuluu Natoon ja väestöstäkin yli 90 % asuu ns. Nato-maassa. Miten kukaan koskaan tai missään voi kuvitella, että Suomi onnistuisi pysymään sellaisen sotilaallisen konfliktin ulkopuolella, joka käynnistyy Venäjän hyökkäyksellä eurooppalaiseen Nato- eli EU-maahan, emme varmasti pysy! Naton ulkopuolisena toki voimme huomata olevamme polvillamme ja aika nopeasti.

UPI järjesti keskiviikkona huoltovarmuuttamme käsittelevän paneelikeskustelun Eduskunnan pikkuparlamentissa. Keskustelun yhteydessä kävi ilmi huoli siitä, ettei kokonaismaanpuolustuksemme ole lainkaan "mainostetussa" kunnossa. Tämän joutui toteamaan turvallisuuskomitean pääsihteeri http://www.turvallisuuskomitea.fi/index.php/fi/ . Erityistä huolta kannettiin kyperturvallisuudesta ja kuntien varautumisesta ja mielenkiintoista kyllä nimenomaan sähkönjakelun osalta.

Natoa voi verrata turvallisuusmuuriin (Kiinan muuri) ja muuri ei hyökkää, se puolustaa ja sen takaa voi puolustutua. Ei tule sellaista tilannetta, että Eurooppalaiset Nato (EU) -maat lähtisivät hyökkäämään Venäjälle. Siihen kykenee ainoastaan USA ydinaseineen. Venäjän huoli Naton osalta johtuu siis muusta (sisäpoitiikka?). Aihetta on käsitelty näilläkin sivulla monelta kantilta, joten en enää siihen puutu. Totean kuitenkin, ettei se saa olla este omille ratkaisuillemme.

Ihmeellinen maa, haluaa kieltää naapurimailtaan sotaharjoitukset, mutta harrastaa itse niitä naapurimaittensa rajoilla ja on harrastanut vuosikausia!

Venäjä vastustaa Naton sotaharjoitusta Baltiassa - aloitti oman ja näyttäytyi lähellä Latvian ilmatilaa
Perjantai 13.6.2014 klo 14.08

Venäjä on aloittanut sotaharjoituksen erillisalueellaan Baltian Kaliningradissa vastalauseena Naton Baltian-harjoitukselle.


Baltiassa järjestettävä Saber Strike -sotaharjoitus jatkuu kesäkuun 20. päivään asti. Harjoitukseen osallistuu sotilaita myös Suomesta. (EPA/AOP)
Venäjän puolustusministeriön mukaan harjoitus on vastalause Naton ja sen kumppaneiden suurelle sotaharjoitukselle, joka alkoi kuluneella viikolla Latviassa ja Liettuassa.

Ministeriö ei ole paljastanut Venäjän harjoituksen tarkkaa kokoluokkaa, mutta ilmoitti joukkojen ja kalustonsa vastaavan Naton harjoitusta.

Venäjälle kuuluva pieni Kaliningradin alue sijaitsee Puolan ja Liettuan välissä.

Latvia ilmoitti torstaina, että Naton Baltian yllä toimiva ilmapartio havaitsi samana päivänä ennätykselliset neljä kertaa Venäjän armeijan lentokoneita lähellä Latvian ilmatilaa. Kaikkiaan venäläiskoneita havaittiin 16.

Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen paheksuu Venäjän sotaharjoitusta Kaliningradissa.

- Naton toimet ovat puhtaasti puolustavia toimenpiteitä, jotka eivät oikeuta mihinkään loukkaavaan toimintaan, hän sanoi Brysselissä.

Latvian puolustusministeri Raimonds Vejonis on ilmoittanut pitävänsä Naton sotaharjoitusta erittäin tärkeänä "nykyisessä turvallisuustilanteessa" viitaten Ukrainan tapahtumiin.

Venäjä ilmoitti jo aiemmin vastustavansa sotaharjoituksia naapurimaissaan.

Vuodesta 2010 järjestettyn Saber Strike -sotaharjoituksen on tarkoitus jatkua Baltiassa vielä viikon. Harjoitukseen osallistuu kaikkiaan 4 700 sotilasta ja 800 kulkuneuvoa kymmenestä eri maasta. Mukana ovat muun muassa Yhdysvallat ja Britannia. Harjoitukseen osallistuu sotilaita tänäkin vuonna myös Suomesta.

Lähde: Reuters

HENNI AUVINEN
[email protected]
 
Minä näen tuon Niinistön roolin eri tavalla kuin Herrat yllä. Hän selvästi haluaa keskusteluttaa kestävällä tavalla aiheen. Ottakaa huomioon, että hänen ja kokoomuksen kannalla on suuria vastustajia kotimaassa, Herlin varsin suorasanaisesti muunmuassa, eikä hän ole ainoa. Silmät auki, homma ei ole yksinkertainen.
 
Back
Top