Ideana on:
-välitön tuki sellaisessa tilanteessa, jossa omaa tykistöä ei saada paikalle tai sitä ei ole riittävästi,
Entä jos kokoonpanoihin yksinkertaisesti lisättäisiin orgaanista tulitukea? Itseliikkuva epäsuora (Nemo-AMV, K9 ym.), kamikazedroonit (Switchblade 600 ym.), pitkän kantaman pst-ohjukset (Spike-NLOS)? Tai iso osa maasta peitettäisiin raskailla raketinheittimillä (150 km ampumaetäisyys GMLRS-ER:llä) täydentämään joukkojen orgaanista tulivoimaa?
Jos kevyt rynnäkkökone tuo taistelukentälle enintään 1500 kg rautaa, niin vastaava määrä epäsuoran ampumana on ~115 kpl 120 KRH:n kranaattia tai ~30 kpl 155 mm kranaattia. Epäsuoran tulen volyymia sillä on siis hankala korvata. Jos volyymi taas aiotaan korvata tulen tarkkuudella, niin vastaava tarkkuus on mahdollista saavuttaa myös maasta käsin älyaseilla.
Tällainen kevytrynnäkkökone todennäköisesti maksaisi 10+ miljoonaa euroa isossa hankinnassa (100+ kpl) ja operointikustannus voisi olla jokusen tuhat euroa lentotunnilta. (Tämä johdettuna hieman samantyyppisistä koneista, joita maailmalla jo käytetään (PC-21, Super Tucano).) Sillä rahalla saisi vinon pinon muitakin asejärjestelmiä.
-toiminta vihollisen helikoptereita vastaan
Toivottavasti vihollinen ymmärtää käyttää koptereitaan ilman hävittäjäsaattoa. Sittenkin taisteluhelikopteri on
tutkitusti paljon ketterämpi tykkietäisyyksillä.
-toiminta vihollisen huoltokuljetuksia vastaan
Tärkeä maali, mutta nykyään myös maasta käsin voidaan vaikuttaa pitkälle. Tulenjohto lennokeilla, satelliiteilla ja erikoisjoukoilla.
-25 mm tykki riittää hyvin koptereita, kuormureita, it-ohjusasemia, miehistöä jne. vastaan
Sirpaleiden tuottajana 25x137 mm tykki on huono (projektiilin paino n. puolet käsikranaatista), ja toisaalta sirpaloituvilla ampumatarvikkeilla menetetään sekin läpäisy mitä nuoliammuksilla voisi saavuttaa. Miten lie tarkkuuden suhteen, kun ammutaan silmämääräisesti ja kevyestä koneesta (rekyyli)?
-maalitietoa tulisi tarvittaessa muilta joukoilta ja koneilta (esimerkiksi sissipartio tiedottaa, että kohdassa sejase on vihollisen ohjuspatteri tai polttoainevarasto) , mutta olennaisena ideana on tarvittaessa kyky toimia tilanteessa, jossa elektroninen häirintä on voimakasta mm. niitä dreenejä vai mitä ne olikaan kohtaan
Jos maalitieto on saatavissa, niin lähettäisin kohteen tuhoamiseksi mieluummin muutaman GMLRS-raketin kuin kevyen rynnäkkökoneen.
Sen verran vielä tuosta matkanopeudesta, että kun ollaan tekemisissä potkuriturbiinin kanssa, niin taloudellisen matkalennon ja suurimman vaakanopeuden ero ei ole suuri johtuen kaasuturbiinin ominaiskulutuskäyrän muodosta.
Eli toteutettavuus ei näytä hyvältä. Kävin katselemassa Wikipedian listaa STOL-lentokoneista. Nelimoottorinen matkustajalentokone Dash 7 on ehkä lähin kompomissi haetusta rungon suorituskyvystä 366-320 metrin nousu-/laskeutumismatkalla ja 428 km/h maksiminopeudella. Yleisellä tasolla nopeudet jäävät paljon vaatimattomammiksi.
en.wikipedia.org
en.wikipedia.org