Puolustusbudjetti nousee (3% BKT), mitä hankintoja mahtaa olla tulossa?

Inlandsbanan on hyvin kevyellä käytöllä ja ylläpidolla, ja sieltä puuttuu kaikki moderni varustelu. Ei kulunvalvontaa, ei edes suojastusjärjestelmää, vaan liikennettä ohjataan manuaalisilla selvityksillä. Eikä sähköistystä, paitsi parilla hyvin lyhyellä pätkällä. Käytännössä koko 1280km matka vaatisi täyden peruskorjauksen ja päivityksen jotta tuolla olisi strategista merkitystä. Tämä asia toki on noussut pinnalle Ruotsin NATO-jäsenyyden ratifioinnin jälkeen, joten radan uusiminen voi hyvinkin toteutua. Sanoisin jopa että se olisi ennakkoehto jotta tunturirata kannattaisi Jällivaaran kautta rakentaa.

Kiirunan linjausta lienee esitetty ennen kaikkea sen vuoksi, että Svappavaaran pistorata voitaisiin ottaa osaksi sen linjausta. Silläkin saatettaisiin säästää muutama penni, mutta ennen kaikkea luonnonsuojattelijat eivät pystyisi hidastamaan rakentamista valituksilla jo olemassaolevan ratalinjauksen kohdalla. Optimaalisinta olisi tietysti rakentaa molemmat haarat, jolloin sekä Narvikista että eteläisen Skandinavian satamista olisi mahdollisimman suora ratayhteys Lappiin.
Niin, kun Narvikista Kiirunaan väliä pitäis parantaa, jotta radan rahdin välityskyky riittäis, on lyhempi matka perusparantaa kuin kuin Jällivaaraan asti.
Mutta luulis Ruotsinkin kannalta hyödyllistä tuon radan parantaminen, nythän on jo suunnitelmissa tuon itäisemmän rannan läheisen radan parantaminen ja jatkaminen.
 
Mutta luulis Ruotsinkin kannalta hyödyllistä tuon radan parantaminen, nythän on jo suunnitelmissa tuon itäisemmän rannan läheisen radan parantaminen ja jatkaminen.

Sinnehän tehdään ihan kokonaan uutta rataa rannikolle. 15 vuotta sitten valmistui uusi rannikkorata etelästä Uumajaan saakka (Botniabanan) ja nyt tekevät rannikkorataa Uumajasta Luulajaan (Norrbotniabanan).

Vanha 1800-luvun lopulla tehty Norrlannin päärata kulkee harvaan asutussa sisämaassa muutaman kymmenen kilometrin päässä rannikolta. Se haluttiin aikanaan tehdä sinne jotta se olisi laivatykistön kantaman ulkopuolella.
 
NLAW ja Spike SR rinnalle tarvittaisiin joku halppis PST-ase korvaamaan Apilasta. RGW 110 ehkä?
Eikös NLAW ole aika lailla halpis?

Spike SR toimintatapa ja kantama on jo ihan eri levelillä ja niin on varmaan hintakin.

Muok. Ruotsi tilasi 3000 kpl NLAW 2022 toimitettavaksi 2024-2026 hintaan 900M SEK. Tämän päivän kurssilla kappalehinta on 27k EUR. Suomi tilasi 2015 kpl-hintaan 24k EUR ilmoitettujen määrien perusteella.
 
Viimeksi muokattu:
Eikös NLAW ole aika lailla halpis?

Spike SR toimintatapa ja kantama on jo ihan eri levelillä ja niin on varmaan hintakin.

Muok. Ruotsi tilasi 3000 kpl NLAW 2022 toimitettavaksi 2024-2026 hintaan 900M SEK. Tämän päivän kurssilla kappalehinta on 27k EUR. Suomi tilasi 2015 kpl-hintaan 24k EUR ilmoitettujen määrien perusteella.
NLAW ei ole halpa ja hinta noussut 2022 jälkeen, kuten kaikissa muissa asejärjestelmissä. Toivottavasti tuotannon kasvattaminen tasoitaa hintakehitystä keskipitkällä aikavälillä. NLAW on oikein käytettynä erinomainen ase, mutta ei pysty korvaamaan Apilasta. NLAW:n kpl-hinnalla pitäisi saada 3-5kpl Apilasta korvaavaa kertasinkoa.

SR on erinomainen, mutta kallis ja oletettavasti pataljoonatason asejärjestelmä. Komppania/joukkue -taso NLAW ja Apilaksen seuraaja.
 
Eikös NLAW ole aika lailla halpis?

Spike SR toimintatapa ja kantama on jo ihan eri levelillä ja niin on varmaan hintakin.

Muok. Ruotsi tilasi 3000 kpl NLAW 2022 toimitettavaksi 2024-2026 hintaan 900M SEK. Tämän päivän kurssilla kappalehinta on 27k EUR. Suomi tilasi 2015 kpl-hintaan 24k EUR ilmoitettujen määrien perusteella.
En löytänyt RGW 110 hintaa mutta edeltävän RGW 90 hinta oli joskus siinä 5000 $ paikkeilla.
Yksi vaihtoehto olisi että kootaan kotimaisesti joku lankaohjattu FPW drone ontelopanoksella tai drone joka räjäyttää päältäpäin kevyen kylkimiinan.
 
En löytänyt RGW 110 hintaa mutta edeltävän RGW 90 hinta oli joskus siinä 5000 $ paikkeilla.
Yksi vaihtoehto olisi että kootaan kotimaisesti joku lankaohjattu FPW drone ontelopanoksella tai drone joka räjäyttää päältäpäin kevyen kylkimiinan.
No ei todellakaan mitään droneja kertasinkojen korvaajiksi ainakaan yleispätevänä ratkaisuna. Monessa tilanteessa aseen tulee olla ampumavalmis ja maaliin suunnattuna sekuntiluokassa. Jossain muussa roolissa tuollaiselle voisi ollakin käyttöä.
 
NLAW ja Spike SR rinnalle tarvittaisiin joku halppis PST-ase korvaamaan Apilasta. RGW 110 ehkä?
Pitäisin tälle varteenotettavana vaihtoehtona yhäkin IMI:n Shiponia. Siinä on kaksoisontelo ja kertakäyttöinen putki; israelilaisten markkinoimassa kokoonpanossa on jonkinlainen optroninen tähtäinjärjestelmä (jossa on laseretäisyysmittari, ampumakulmamittari, lämpömittari ja joku tuulimittari, joiden avulla tähtäin laskee oikean tähtäyspisteen, myös liikkuvaan maaliin), joka irrotetaan putkesta ampumisen jälkeen, mutta todennäköisesti sen tilalle olisi saatavissa myös APILAS-tyyppinen simppelimpi laukaisujärjestelmä, jos niin halutaan. Tuon optroniikan kanssa ampumavalmiina paino on 11 kg. Pääontelopanoksen halkaisija on 96 mm ja läpäisy 800 mm.

qlfed33lydud1.webp

Tietysti jos APILAS on saanut sen kaksoisontelonsa, josta täällä oli jotain juttua, niin sitten se onkin ihan pätevä ase vieläkin.
 
RGW 90/110 taistelukärki on monikäyttöinen, sitä voidaan käyttää sekä HEAT että HESH -tilassa, tila valitaan säätämällä anturia taistelukärjen edessä. Nämä singot toimivat vastamassa periaatteella, joten käyttö suljetussa tilassa on mahdollista. Monikäyttöinen jalkaväen suorasuuntaus ase, joka näkemykseni mukaan olisi hyödyllinen myös meille.
 
No ei todellakaan mitään droneja kertasinkojen korvaajiksi ainakaan yleispätevänä ratkaisuna. Monessa tilanteessa aseen tulee olla ampumavalmis ja maaliin suunnattuna sekuntiluokassa. Jossain muussa roolissa tuollaiselle voisi ollakin käyttöä.
Joo se on kyllä näin. Muistan jostain menneistä, kuinka nopeasti se ajoneuvo voi tulla näköpiiriin. Ei niitä tahdo aina kuulla kun ympärillä paukkuu. Saa kertasinkokin olla käytännössä melkeinpä ampumavalmiina, saati että jotain dronea alkaa kaivaa esiin ja laittamaan tulille.

Lisäys: Drone ei ole lähitorjunta-ase. Dronesta häviää aika lailla pointti jos ei ole sen operoimiseen minkäänlaista standoffia. Sen suurin etu on nimenomaan kyky torjua näköetäisyyden ulkopuolella. Droneilla voidaan havaita lähestyvä vihollinen kaukaa ja aloittaa torjunta jo siellä minne silmä ei näe.
 
Viimeksi muokattu:
No ei todellakaan mitään droneja kertasinkojen korvaajiksi ainakaan yleispätevänä ratkaisuna. Monessa tilanteessa aseen tulee olla ampumavalmis ja maaliin suunnattuna sekuntiluokassa. Jossain muussa roolissa tuollaiselle voisi ollakin käyttöä.
Tuolla pitää toimia eri tavalla kyllä mutta jos hinta saadaan tarpeeksi alas niin tuollaisilla saisi lisää tuhottuja tankkeja ja muita ajoneuvoja kohtuu panostuksella.
Tietysti tuo ja perus singon hankinta eivät ole toisiaan pois sulkevia vaihtoehtoja.
 
Sinkojen kohdalla pitää päättää, mikä on riittävä suorituskyky vs paino. Esimerkiksi kaksoisontelopanos kessiin olisi oikein hyvä lisä. Silloin se tepsisi kaikkeen, paitsi taistelupanssarivaunun keulaan. Nykyisellään en luottaisi kessiin esimerkiksi ryssän tankin kylkeen ammuttaessa tai reaktiivipanssaroitua rynnäkköpanssarivaunua vastaan. Meidän pitää kuitenkin ajatella tulevaisuutta. Oletan seuraavan ryssän rynnäkkövaunusukupolven olevan reaktiivipanssaroitu Ukrainan oppien vuoksi. Tuollainen 11kg ase voi olla hyvä APILAS korvaaja, mutta kannattaisiko ennemmin korvata kessin taistelukärki? Ukraina on tehnyt kessin kokoluokan kertasingon kaksoisontelopanoksella.
 
Sinkojen kohdalla pitää päättää, mikä on riittävä suorituskyky vs paino. Esimerkiksi kaksoisontelopanos kessiin olisi oikein hyvä lisä. Silloin se tepsisi kaikkeen, paitsi taistelupanssarivaunun keulaan. Nykyisellään en luottaisi kessiin esimerkiksi ryssän tankin kylkeen ammuttaessa tai reaktiivipanssaroitua rynnäkköpanssarivaunua vastaan. Meidän pitää kuitenkin ajatella tulevaisuutta. Oletan seuraavan ryssän rynnäkkövaunusukupolven olevan reaktiivipanssaroitu Ukrainan oppien vuoksi. Tuollainen 11kg ase voi olla hyvä APILAS korvaaja, mutta kannattaisiko ennemmin korvata kessin taistelukärki? Ukraina on tehnyt kessin kokoluokan kertasingon kaksoisontelopanoksella.
KES:n kaksoisontelo vaikutaa hyvältä idealta, mutta kuinka paljon raketin paino nousee ja esim. putki vaatii vahvennusta? Helposti ollaan 6-7kg aseessa, joka maksaa vähitään tuplat. KES tarvitaan edullisena jokaisen taistelijan pst-aseena, mutta pst-partioille tarvitaan Apilaksen korvaajaksi hieman pidemmän kantaman ase ja riittävä läpäisy myös reaktiivista esim. kaksoisontelolla. Apilas oli aikoinaan muistaakseni n. 3-4 KES:n hintainen ja varmaan samaa luokkaa tulee seuraajakin olemaan, jos on kertakäyttoinen.
 
NLAW ja Spike SR rinnalle tarvittaisiin joku halppis PST-ase korvaamaan Apilasta. RGW 110 ehkä?
Pitäisin tälle varteenotettavana vaihtoehtona yhäkin IMI:n Shiponia. Siinä on kaksoisontelo ja kertakäyttöinen putki; israelilaisten markkinoimassa kokoonpanossa on jonkinlainen optroninen tähtäinjärjestelmä (jossa on laseretäisyysmittari, ampumakulmamittari, lämpömittari ja joku tuulimittari, joiden avulla tähtäin laskee oikean tähtäyspisteen, myös liikkuvaan maaliin), joka irrotetaan putkesta ampumisen jälkeen, mutta todennäköisesti sen tilalle olisi saatavissa myös APILAS-tyyppinen simppelimpi laukaisujärjestelmä, jos niin halutaan. Tuon optroniikan kanssa ampumavalmiina paino on 11 kg. Pääontelopanoksen halkaisija on 96 mm ja läpäisy 800 mm.
--

Tai sitten yksinkertaisesti lisää ohjuksia, kun rahaa on nyt tulossa? Brittiarmeijassahan NLAW on jokamiehen PST-ase ja USA:lla oli aikanaan M47 Dragon jalkaväkiryhmässä. Jalkaväellä on muutenkin jatkuvasti enemmän tavaraa kannettavana, joten ohjusase voisi korkeammasta hinnastaan huolimatta olla järkevä valinta taisteluteho-paino-suhteen kannalta.

Sellaiseen asiaan kiinnitän vielä huomiota, että sekä RGW 110 että Shipon omaavat varsin pitkän kantaman Apilakseen verrattuna. Se näkynee painossa ja hinnassa, mutta ilman älytähtäintä tehokas kantama ei kuitenkaan liene paljoakaan Apilasta parempi ainakaan liikkuvaa maalia ammuttaessa. Eli tämäkin voisi puoltaa ohjusaseen valintaa.
 
Sinkojen kohdalla pitää päättää, mikä on riittävä suorituskyky vs paino. Esimerkiksi kaksoisontelopanos kessiin olisi oikein hyvä lisä. Silloin se tepsisi kaikkeen, paitsi taistelupanssarivaunun keulaan. Nykyisellään en luottaisi kessiin esimerkiksi ryssän tankin kylkeen ammuttaessa tai reaktiivipanssaroitua rynnäkköpanssarivaunua vastaan. Meidän pitää kuitenkin ajatella tulevaisuutta. Oletan seuraavan ryssän rynnäkkövaunusukupolven olevan reaktiivipanssaroitu Ukrainan oppien vuoksi. Tuollainen 11kg ase voi olla hyvä APILAS korvaaja, mutta kannattaisiko ennemmin korvata kessin taistelukärki? Ukraina on tehnyt kessin kokoluokan kertasingon kaksoisontelopanoksella.
KES:n kaksoisontelo vaikutaa hyvältä idealta, mutta kuinka paljon raketin paino nousee ja esim. putki vaatii vahvennusta? Helposti ollaan 6-7kg aseessa, joka maksaa vähitään tuplat. KES tarvitaan edullisena jokaisen taistelijan pst-aseena, mutta pst-partioille tarvitaan Apilaksen korvaajaksi hieman pidemmän kantaman ase ja riittävä läpäisy myös reaktiivista esim. kaksoisontelolla. Apilas oli aikoinaan muistaakseni n. 3-4 KES:n hintainen ja varmaan samaa luokkaa tulee seuraajakin olemaan, jos on kertakäyttoinen.

Juuri kuten Stumo kirjoittaa, KES tarjoaa auttavaa panssarintorjuntakykyä läpi kenttäarmeijan myös muissa kuin jalkaväkiyksiköissä. Ei sen ole tarkoitus hoidella jokaista uhkaa kaikissa tilanteissa, ennemminkin se on moraalinen selkäranka. Siihen se lienee riittävän hyvä niin kauan kuin T-14, T-15 ja Kurganets-25 ovat näyttelykalustoa ja tappotyö tehdään kylmän sodan konstruktioilla.

Jos Venäjä saa joskus laajamittaisemmin noita uusia vaunuja käyttöön, niin sitten voi olla syytä pohtia raskaampaa seuraajaa KES:lle. Mutta se saa luvan kelvata toistaiseksi.
 
Back
Top