Jussi Niinistö Suomen varautumisesta: "Jos haluaa rauhaa, pitää valmistautua sotaan"
il Sunnuntai 2.3.2014 klo 16.34
Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Niinistö kertoo, että Suomi seuraa Ukrainan tilannetta tarkasti ja on valmis toimiin tarvittaessa.
Jussi Niinistön mielestä Suomen on osattava ottaa oppia Ukrainan tapahtumista. - Ukraina opettaa meille, että perinteinen voimankäyttö on edelleen mahdollista politiikan jatkeena. On aika laittaa Suomen maanpuolustus kuntoon. (JENNI GÄSTGIVAR)
Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan, kansanedustaja
Jussi Niinistön (ps) mielestä uhka aseellisesta yhteenotosta Ukrainassa on todellinen.
- Joku vahinkolaukaus saattaa olla se kipinä ruutitynnyrissä, joka aiheuttaa aseellisen konfliktin. Kriisin eskaloituminen on tällaisissa tilanteissa on aina mahdollista, Niinistö sanoo.
Niinistön mukaan Suomella ei ole juuri paljon sanottavaa Ukrainan tilanteeseen vaan asiaa täytyy tarkastella EU:n kautta.
- Tässä on tietenkin se ongelma, että Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton maa, mutta poliittisesti olemme liittoutunut maa EU:n jäsenenä. EU:lla ainakin periaatteessa pitäisi olla yhteinen turvallisuus- ja ulkopolitiikka. Joten Suomi on mielessä tavallaan EU:n "panttivankina".
- Joka tapauksessa tärkeää olisi, että Suomella olisi hyvät välit Venäjän kanssa jatkossakin, Niinistö painottaa.
Niinistön mukaan tällä hetkellä Suomi seuraa Ukrainan tilannetta vain tehostetusti. Jos sota syttyy ja valtiojohto katsoo aiheelliseksi, nostetaan Suomessa valmiustasoa kaiken varalta.
- Jos haluaa rauhaa, pitää valmistautua sotaan. Vanha roomalainen viisaus pätee tässäkin asiassa, Niinistö heittää.
Valmiuden nostaminen tarkoittaa Niinistön mukaan sitä, että Suomen toimintakykyä kriisin ollessa päällä pyritään nopeuttamaan. Käytännössä valmiutta nostetaan puolustusvoimissa.
Suomessa erilainen venäläisvähemmistö
Venäjä on käyttänyt yhtenä perustelunaan Krimin valtaamisessa sitä, että sen täytyy suojella siellä asuvia venäläisiä.
Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2012 lopussa Suomessa asui yli 30 000 Venäjän kansalaista, joista osalla on kaksoiskansalaisuus. Kaikkiaan Suomessa asui tuolloin lähes 70 000 venäjänkielistä henkilöä.
Niinistön mukaan Suomen ei tarvitse olla huolissaan siitä, että Venäjä käyttäisi samoja perusteluita Suomen suhteen kuin mitä Krimillä.
- Meillä ei ole niin suurta venäläisvähemmistöä kuin esimerkiksi Baltian maissa. Suomen tilanne on aivan erilainen. Baltian maat tietenkin seuraavat sydän syrjällään tätä Ukrainan tilanteen kehittymistä ja sitä, miten suvereenin valtion alueellista koskemattomuutta loukataan.
Niinistön mukaan Suomen venäläisväestö on pieni, rauhallinen ja kohtalaisen hyvin integroitunut yhteiskuntaan. Baltian maissa asuvat venäläiset eivät sen sijaan välttämättä osaa asuinmaansa kieltä ja elävät eristäytyneinä omissa venäjänkielisissä yhteisöissään.