Puolustusselonteko 2024

Hanski

Ylipäällikkö
Puolustusselonteko 2024 on nyt julkaistu:

Tässä ketjussa voimme keskustella selonteosta.

Käyn selonteon tarkemmin läpi joko tänään tai huomenna ja nostan esille omia huomioitani.
 
Ukrainan opit:

Havainnot ja opit Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa muovaavat käsitystä tulevai-
suuden sodasta sekä vaikuttavat osaltaan EU- ja Nato-maiden asevoimien kehittä-
miseen. Ukrainalaisten vahva maanpuolustustahto ja yhteiskunnan kriisinsietokyky
sekä läntisen yhteisön sotilaallinen, taloudellinen, poliittinen ja humanitaarinen tuki
ovat olleet avaintekijöitä Ukrainan puolustaessa itsenäisyyttään YK:n peruskirjan
mukaisesti. Venäjän hyökkäyssota ja Ukrainan puolustustaistelu korostavat sodan
kokonaisvaltaisuutta ja laajamittaisuutta. Perinteisen rintamasodan ja asevelvolli-
suuteen perustuvan laajan reservin merkitys kuitenkin säilyy sodankäynnin uusien
toimintaympäristöjen, menetelmien ja välineiden kehittyessä, mikä korostuu erityi-
sesti sodan pitkittyessä.

Venäjän Ukrainaan kohdistamat sotatoimet osoittavat, miten suuri merkitys on
ennaltaehkäisevällä pelotteella, kriisinkestävyydellä, nopealla toimintavalmiudella,
vahvalla puolustuskyvyllä ja korkealla maanpuolustustahdolla. Sota on nostanut
esille tulivoiman ja siltä suojautumisen sekä korkeatasoisten, erityisesti kaupal-
listen toimijoiden kehittämien, kaksikäyttöteknologioiden merkityksen. Havainnot
Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa osoittavat, että ilmaherruuden säilyttäminen,
laajamittaiset operaatiot ja eri aselajien ja puolustushaarojen tiivis yhteistoiminta
ovat edelleen keskeisiä sodankäynnissä. Ukrainassa tulivaikutuksen kohteeksi on
joutunut koko yhteiskunta kaikkien operatiivisten toimintaympäristöjen kautta,
mikä korostaa entisestään kokonaismaanpuolustuksen ja varautumisen kehittä-
misen merkitystä.

Teknologisesti edistyksellisten mutta harvalukuisten järjestelmien ja ampuma-
tarvikkeiden lisäksi länsimaisilla asevoimilla on oltava kyky pitkäkestoiseen
korkean intensiteetin kulutussodankäyntiin. Tämä vaatii paitsi yhteiskunnalta,
myös puolustusteollisuudelta sen osana, kykyä tukea asevoimia. Länsimaissa on
tunnistettu tarve syventää valtion ja puolustusteollisuuden yhteistyötä pitkäkes-
toisesti, jotta voidaan turvata erityisesti riittävä kansallinen ammustuotanto. Lisäksi
teknologioiden nopea kehittyminen johtaa nopeaan ase–vasta-ase-kilpailuun,
jossa menestyminen edellyttää erityisesti pieniltä valtioilta innovaatiovoimavarojen
laajaa hyödyntämistä. Joukkojen ja tulivoiman massamainen käyttö sekä infrastruktuurin tuhoaminen
haastavat yhteiskuntien kriisinkestokyvyn ja kansalaisten maanpuolustustahdon.
 
Maavoimat:

Maavoimien vaikuttamiskykyä kehitetään tykistön, jalkaväen, ilmatorjunnan sekä
miehittämättömän ilmailun materiaalihankinnoilla. Selontekokaudella päätetään
elinkaarensa päässä olevan kevyen vedettävän tykistön korvaamisesta. Tykistön
tulivoiman kehittämisessä huomioidaan toimintaympäristön vaatimukset kauas-
kantavasta tulenkäytöstä ja joukkojen taistelun välittömästä tukemisesta sekä
kyvystä paikantaa vastustajan tuliyksiköitä.

Jalkaväen tulivoimaa ja liikkuvuutta uudistetaan korvaamalla käytöstä poistettava
jalkaväen taisteluajoneuvo ja lisäämällä taisteluajoneuvojen määrää uhkaympä-
ristön ja yhteisen puolustuksen velvoitteiden edellyttämällä tavalla. Selonteko-
kaudella käynnistetään käsiaseuudistus, jonka laajuudesta päätetään erikseen.
Taistelupanssarivaunukaluston elinjaksopäivityksellä ylläpidetään Maavoimien
operatiivinen vastahyökkäyskyky. Panssarintorjunnan ulottuvuutta ja määrää lisä-
tään. Maavoimien liikkuvuutta ja suojaa parannetaan jatkamalla kuljetuspanssari-
ajoneuvohankintoja ja turvaamalla pohjoisen alueen joukkojen liikkuvuus.
Ilmatorjunnan kehittäminen kattaa Maavoimien operatiivisten joukkojen ja
paikallisjoukkojen ilmatorjunnan uudistamisen sekä joukkojen omasuojajärjestel-
mien hankinnat.

Pioneerijoukkojen leveiden vesialueiden ylikulun varmentaminen turvataan uusi-
malla ponttonikomppanioiden kalusto ja mekanisoitujen joukkojen liikkeen-
edistämiskalusto. Lisäksi hankitaan raskasta työkonekalustoa. CBRN-suojautuminen
turvataan uusimalla suojelumateriaalia. Joukkojen liikkeenedistämiskykyä kehite-
tään silta- ja raivaamiskalustohankinnoilla.

Taistelukyvyn kehittämistä jatketaan hankkimalla taistelijoiden suojavarus-
teita ja pimeänäkölaitteita. Lisäksi hankitaan suojattuja maastokuorma-autoja,
jotta mahdollistetaan joukkojen pääsy taisteluun ja taistelukentän täydennykset.
Valmiusrakentamista hyödynnetään entistä enemmän jo normaaliolojen aikana
sotilaallisen kriisin ennaltaehkäisemiseksi ja puolustuskyvyn parantamiseksi.
 
Merivoimat:

Pohjanmaa-luokan alukset otetaan käyttöön ja niitä hyödynnetään täysimääräi-
sesti osana puolustusjärjestelmää, erityisesti tiedustelu- ja valvontakyvyn sekä tuli-
voiman osalta. Uusien suorituskykyjen käyttöönoton rinnalla luovutaan hallitusti
vanhentuvista suorituskyvyistä. Meripuolustuksessa on välttämätöntä hyödyntää
miehittämättömiä järjestelmiä pinnan alla, pinnalla ja ilmassa.

Rannikkojoukkojen tulivoimaa, valvonta-, suojaus- ja liikkumiskykyä kehitetään niin,
että ne täyttävät merellisten hyökkäysten torjunnalle ja kohteiden suojaamiselle
asetetut vaatimukset osana yhteisen puolustuksen järjestelyitä. Merimiinoittamisen
osaamisen ja suorituskyvyn teknologinen etumatka ylläpidetään. Merivoimien kyky
miinantorjuntaan ylläpidetään hankkimalla ajantasainen raivauskyky sekä moderni-
soimalla Katanpää-luokan alukset. Meripuolustuksen kansallisten ja kansainvälisten
velvoitteiden täyttäminen ja valmiuden turvaaminen edellyttävät joukko-osastojen
infrastruktuurin ja henkilöstövoimavarojen kehittämistä. Meripuolustuksen
suorituskyvyn ylläpito toimintaympäristön asettamien vaatimusten mukaisena
2030-luvulla edellyttää selontekokaudella päätöksiä siitä, miten Merivoimien tekni-
sesti vanhentuvat suorituskyvyt korvataan. Tämä koskee erityisesti Hamina-luokan
ohjusveneitä ja Pansio-luokan miinalauttoja.
 
Ilmapuolustus:

Tavoitteena on lisätä ilmavalvonnan ulottu-
vuutta sekä havainnointikykyä alakorkeuksien ja pienen herätteen maalien osalta
sekä parantaa ballististen ohjusten havaitsemis- ja seurantakykyä. Tulevassa ilma-
valvontaratkaisussa hyödynnetään kaikkien puolustushaarojen aktiivisista ja passii-
visista valvontajärjestelmistä saatavaa tietoa. Myös Naton ja liittolaisten tuottama
tieto hyödynnetään. Lisäksi selontekokaudella kehitetään kykyä muodostaa soti-
laallista avaruustilannekuvaa poikkihallinnollisessa yhteistyössä.

Selontekokaudella kehitetään ilmatorjunnan alueellista kattavuutta ja lisätään sen
kerroksellisuutta sekä parannetaan ilmatorjunnan maalinosoituskykyä 2030-luvun
vaatimuksiin vastaamiseksi. Pienten lennokkien torjuntakyvyn kehittämistä jatke-
taan. Lisäksi turvataan ilmatorjunnan kyky tukea puolustushaarojen taistelua sekä
kehitetään ilmatorjunnan kykyä suojata kohteita ohjusten ja muiden lentävien
projektiilien muodostamalta uhkalta.
 
JEF keskiössä, erityisesti yksimielisyyttä(?) vaativan 5. artiklan aktivointia edeltävässä mahdollisessa harmaassa vaiheessa:

Britannian johtama JEF on Suomelle tärkeä monenvälisen puolustusyhteistyön kehys. JEF:in vahvuus on joustavuus. Suomi osallistuu aktiivisesti JEF:n toimintaan ja sen kehittämiseen. JEF täydentää liittokunnan pelotetta ja puolustusta Suomen lähialueilla erityisesti tilanteessa ennen Naton 5 artiklan mahdollista aktivoimista. Suomi haluaa kehittää JEF:iä siten, että se pystyy toimimaan joustavasti ja operatiivisesti kyvykkäästi ydinalueillaan Pohjois-Euroopassa. Lisäksi on parannettava JEF:n kykyä ryhtyä sotilaallisiin vastatoimiin kaikissa turvallisuustilanteissa.

Muoks googlasin taas kerran tuota 5.artikla-päätöstä, niin näyttäisi prosessi olevan, että kokouksessa vaaditaan yksimielisyys, vaikka mitään virallista äänestystä ei pidetäkään. Diskuteerataan. Yksi putlerin p-nuolija riittäisi sabotoimaan kokouksen?

Loistavaa, että meillä on JEF sekä Pohjoismainen yhteistyö, jossa kaikilla menetettävää pelissä jos tilanne meidän kulmilla kuumenisi.
 
Viimeksi muokattu:
Ympäripyöreää poliittista jargonia koko selonteko niinkuin aina.
Odotellaan pvn kerrontaa ajan kanssa.
 
Itse odotan sodan ajan joukkojen määrän kasvattamista, Ukrainan sota on osoittanut että määrää tarvitaan, laatu yksistään ei riitä...
Sitä saakin sitten odottaa. Missään ei ole viitteitä että sa vahvuus kasvaisi.

Operatiiviset joukot luultavasti nostavat vahvuuttaan ja tämä lienee olevan se pvn näkemys siitä sekä lähes jokaisessa lauseessa on NATO sitä sun tätä. Joten naton tuen varaan lasketaan paljon.


Alueelliset joukot poistuu ja asiasta ei mainita juuri mitään.
Tämä jos mikään antaa näytön siitä että kyseinen selonteko on pelkkää poliittista jargonia.
 
Alueelliset joukot poistuu ja asiasta ei mainita juuri mitään.
Tämä jos mikään antaa näytön siitä että kyseinen selonteko on pelkkää poliittista jargonia.
Eikös se ole niin, että aluejoukot jaetaan jossain suhteessa operatiivisten ja paikallijoukkojen kesken, tartteeko siitä erikseen mainita, sehän on sitä maajoukkueen kehitystä.
 
Mikä on tuo poistuva maavoimien taisteluajoneuvo ja millä se korvataan?
 
Kiitoksia, että nostit maavoimat esille. Juuri nämä kappaleet kiinnostavat minua eniten.

Armeijan tyylin tietäen näitä lauseita on hinkattu yli vuoden verran juuri oikeaan asentoon! Tätä siis tulee lukea kuin piru raamattua, mutta vähän rivien välistä. Yritetäänpä siis tarkastella, mitä kukin lause tarkoittaa selkosuomeksi. Alla on sinisellä selonteon alkuperäinen lause ja sen jälkeen mustalla tekstillä minun tulkintani aiheesta.

Maavoimien vaikuttamiskykyä kehitetään tykistön, jalkaväen, ilmatorjunnan sekä miehittämättömän ilmailun materiaalihankinnoilla.
Tämä on selkeää, kehitetään-sanalla on perinteisesti mm. budjeteissa kerrottu materiaalihankinnoista.

Selontekokaudella päätetään elinkaarensa päässä olevan kevyen vedettävän tykistön korvaamisesta.
Tämä on myös selkeää, 122H63 saa korvaajan.

Tykistön tulivoiman kehittämisessä huomioidaan toimintaympäristön vaatimukset kauaskantavasta tulenkäytöstä ja joukkojen taistelun välittömästä tukemisesta sekä kyvystä paikantaa vastustajan tuliyksiköitä.
Tämä onkin jo monitahoisempi virke. Kauaskantava tulenkäyttö voi kattaa lähes mitä tahansa 155 mm Base Bleed -ammuksista aina Precision Strike Missile -ohjuksiin. Toivottavasti kyse on jälkimmäisestä. Joukkojen välitön tukeminen voi tarkoittaa esimerkiksi 122H:n korvaajaa ja Tremos-hankintoja tai sitten näiden lisäksi jotain aivan muuta! Kyky paikantaa vastustajan tuliyksiköitä toteutuu ainakin lennokeilla ja tykistötutkilla, mutta aika näyttää, mitä lopulta hankitaan!

Jalkaväen tulivoimaa ja liikkuvuutta uudistetaan korvaamalla käytöstä poistettava jalkaväen taisteluajoneuvo ja lisäämällä taisteluajoneuvojen määrää uhkaympäristön ja yhteisen puolustuksen velvoitteiden edellyttämällä tavalla.
Jos tätä lukee kuin piru raamattua, käytöstä poistettava taisteluajoneuvo on yksikössä ja silloin tämä voisi tarkoittaa vain BMP-2 -kalustoa. Taisteluajoneuvojen määrän kasvattaminen on selkeästi kirjoitettu, optimistina tämän voisi toivoa tarkoittavan esimerkiksi CV90-kaluston uudishankintoja, ehkä Bemareita korvaamaan.

Selontekokaudella käynnistetään käsiaseuudistus, jonka laajuudesta päätetään erikseen.
Alku on selkeää, mutta toinen lause vesittää osittain alun. Oma tulkintani on, että käsiaseita hankitaan budjetin sallimissa rajoissa, todennäköisesti liian vähän!

Taistelupanssarivaunukaluston elinjaksopäivityksellä ylläpidetään Maavoimien operatiivinen vastahyökkäyskyky.
Jos virkettä lukee pilkuntarkasti, puhutaan panssarivaunukalustosta kokonaisuudessaan eli sekä Leo 2A4 että Leo 2A6 päivitettäisiin. Toisaalta vaunujen määrää ei oltaisi kasvattamassa (tämä olisikin ollut jo pieni ihme!).

Panssarintorjunnan ulottuvuutta ja määrää lisätään.
Jälleen selkeä virke. Ulottuvuuden kasvattaminen voisi tarkoittaa parhaimmillaan Spike NLOS -tyyppistä ratkaisua ja varmaan vähimmillään Bonus-tyyppisten ammusten (lisä)hankintaa. Määrän lisääminen on selkeää ja tämä kohdistunee nykyisiin asetyyppeihin.

Maavoimien liikkuvuutta ja suojaa parannetaan jatkamalla kuljetuspanssariajoneuvohankintoja ja turvaamalla pohjoisen alueen joukkojen liikkuvuus.
Alku on selkeää, XA-300 -kalustoa tulee lisää ja tämä toisaalta oli jo itsestään selvää, nyt on vasta päästy hankinnoissa alkuun. Jatkolauseessa verbinä on "turvaamalla", tämä voi pahimmillaan tarkoittaa ainoastaan bankkujen modernisointia.

Ilmatorjunnan kehittäminen kattaa Maavoimien operatiivisten joukkojen ja paikallisjoukkojen ilmatorjunnan uudistamisen sekä joukkojen omasuojajärjestelmien hankinnat.
Asiaa! Operatiivisten joukkojen alle menee ITO90M-pattereiden korvaaminen. Paikallisjoukkojen ilmatorjunnan uudistaminen onkin hyhmäisempi. Mitä tämä voisi olla? 35ITK88-pattereiden korvaaminen tai jatkomodernisointi? Sergeiden modernisointi tai korvaaminen osittain? Joukkojen omasuojajärjestelmät ovat uutta, tämä lienee erityisesti drone-torjuntajärjestelmien hankintaa. Pienimmillään voi olla ITKK:n korvaamista tai modernisointia.

Pioneerijoukkojen leveiden vesialueiden ylikulun varmentaminen turvataan uusimalla ponttonikomppanioiden kalusto ja mekanisoitujen joukkojen liikkeenedistämiskalusto.
Tämäkin on tärkeä hankinta eikä ole edullinen. PMP-ponttonit päätyvät vihdoin Museo Militariaan. Mekanisoitujen liikkeenedistämiskalusto sisältänee ainakin raivausjyriä, ehkä raivausvaunuja ja siltavaunujen lisähankintoja?

Lisäksi hankitaan raskasta työkonekalustoa.
Tämä on selkeä, toivottavasti määrät eivät ole aivan aneemisia!

CBRN-suojautuminen turvataan uusimalla suojelumateriaalia.
Ilmeisesti uusia sikakyöstejä ja muita suojavälineitä.

Joukkojen liikkeenedistämiskykyä kehitetään silta- ja raivaamiskalustohankinnoilla.
Olisikohan sillat Leguan-siltojen jatkohankintoja? Raivaamiskalusto on varmasti tärkeää uusia, esimerkiksi Raisut ovat jo tiensä päässä.

Taistelukyvyn kehittämistä jatketaan hankkimalla taistelijoiden suojavarusteita ja pimeänäkölaitteita.
Tämä on selkeä, toivottavasti määrät eivät ole aivan aneemisia!

Lisäksi hankitaan suojattuja maastokuorma-autoja, jotta mahdollistetaan joukkojen pääsy taisteluun ja taistelukentän täydennykset.
Ilmeisesti ainakin lisää Sisu GTP -hankintoja, mutta sisältyykö hankintoihin uusia malleja panssaroiduista/suojatuista maastokuorma-autoista?

Valmiusrakentamista hyödynnetään entistä enemmän jo normaaliolojen aikana sotilaallisen kriisin ennaltaehkäisemiseksi ja puolustuskyvyn parantamiseksi.
Sinällään selkeää, avainkohteita linnoitetaan. Tämä virke ei ota laajuuteen kantaa, mutta kannanotto on selkeä ja lähivuosina selviää kohteet tarkemmin.
 
Viimeksi muokattu:
Alueelliset joukot poistuu ja asiasta ei mainita juuri mitään.
Tämä jos mikään antaa näytön siitä että kyseinen selonteko on pelkkää poliittista jargonia.
Turhaan sitä mainita kun niitä ei ole dokumentin laadintahetkellä enää ollut. Alueellisten joukkojen poistuminen oli mainittu toimenpiteenä aiemmassa selonteossa (2021), s. 59: "Alueelliset joukot
Alueelliseen taisteluun tarkoitettuja sodan ajan joukkoja, jotka on koulutettu ja varustettu käyttöalueensa olosuhteiden mukaisiin taistelutehtäviin. Tässä selonteossa alueellisten joukkojen käsitteestä luovutaan. Pääosa alueellisista joukoista muutetaan paikallisjoukoiksi ja joitain osia operatiivisiksi joukoiksi."


Kyseessä on strategiatason paperi johon kirjataan lyhyesti ja ytimekkäästi pääkehityskohteet. Yksityiskohtaisemmat paperit ovat sitten leiman alla. Nämä tehdään rinnan pitemmän aikavälin suunnitelmien ohessa. Kansanedustajille ja hallitukselle siunataan annos tietoa josta puserretaan mietinnöksi, joka on julkinen paperi. Kaikkea ei ymmärrettävistä syistä laiteta selonteon osaksi. Pysytään päälinjoissa.

"Ilmavoimat vastaa ilma- ja ohjuspuolustuksen suunnittelusta, koordinoinnista ja johtamisesta yhdessä liittolaisten kanssa."
Onko ilmatorjunta siirtymässä (takaisin) ilmavoimien alaisuuteen kansainvälisen mallin mukaisesti?
Ilmavoimilla on ollut jo pitkään merkittävä rooli ilmapuolustuksen kokonaisuudesta ja koulutuksesta, vaikka osa ilmatorjunnan kokonaisuudesta on maavoimien ja merivoimien alla. Koskee erityisesti myös tilannekuvaa.
 
Back
Top