Puolustusselonteko 2024

Selontekokaudella päätetään elinkaarensa päässä olevan kevyen vedettävän tykistön korvaamisesta.
Tämä on myös selkeää, 122H63 saa korvaajan.
Ainakin maavoimat saa korvaavaa tulivoimaa jossakin muodossa. Mut joo, vaikeahan noita on ainakaan kokonaan ilman tykistöä korvata. Termos voi olla osa ratkaisua, muttei ainoa.
Tykistön tulivoiman kehittämisessä huomioidaan toimintaympäristön vaatimukset kauaskantavasta tulenkäytöstä ja joukkojen taistelun välittömästä tukemisesta sekä kyvystä paikantaa vastustajan tuliyksiköitä.
Tämä onkin jo monitahoisempi virke. Kauaskantava tulenkäyttö voi kattaa lähes mitä tahansa 155 mm Base Bleed -ammuksista aina Precision Strike Missile -ohjuksiin. Toivottavasti kyse on jälkimmäisestä. Joukkojen välitön tukeminen voi tarkoittaa esimerkiksi 122H:n korvaajaa ja Tremos-hankintoja tai sitten näiden lisäksi jotain aivan muuta! Kyky paikantaa vastustajan tuliyksiköitä toteutuu ainakin lennokeilla ja tykistötutkilla, mutta aika näyttää, mitä lopulta hankitaan!
Kauaskantava tulivoima voi yksinkertaisimmillaan olla yhtä kuin GMLRS/-ER. Toivottavasti hankittavaksi tulee myös PrSM. Lavettienkin määrä on lähes tuplaantumassa.
Jalkaväen tulivoimaa ja liikkuvuutta uudistetaan korvaamalla käytöstä poistettava jalkaväen taisteluajoneuvo ja lisäämällä taisteluajoneuvojen määrää uhkaympäristön ja yhteisen puolustuksen velvoitteiden edellyttämällä tavalla.
Jos tätä lukee kuin piru raamattua, käytöstä poistettava taisteluajoneuvo on yksikössä ja silloin tämä voisi tarkoittaa vain BMP-2 -kalustoa. Taisteluajoneuvojen määrän kasvattaminen on selkeästi kirjoitettu, optimistina tämän voisi toivoa tarkoittavan esimerkiksi CV90-kaluston uudishankintoja, ehkä Bemareita korvaamaan.
Ei olisi iso ihme, jos Bemarin korvaaja olisi CV90XX hankittuna yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa. Määrän lisääminen nykyisestä on (toteutuessaan) positiivinen yllätys
Taistelupanssarivaunukaluston elinjaksopäivityksellä ylläpidetään Maavoimien operatiivinen vastahyökkäyskyky.
Jos virkettä lukee pilkuntarkasti, puhutaan panssarivaunukalustosta kokonaisuudessaan eli sekä Leo 2A4 että Leo 2A6 päivitettäisiin. Toisaalta vaunujen määrää ei oltaisi kasvattamassa (tämä olisikin ollut jo pieni ihme!).
Heiskanenhan jo mainitsi A4:n modernisoinnin ja kun mennään 10 vuotta eteenpäin tulee se A6:llekin ajankohtaiseksi. Erittäin positiivista, kun A4 näytti välillä jo olevan lähtevien kaistalla.
Panssarintorjunnan ulottuvuutta ja määrää lisätään.
Jälleen selkeä virke. Ulottuvuuden kasvattaminen voisi tarkoittaa parhaimmillaan Spike NLOS -tyyppistä ratkaisua ja varmaan vähimmillään Bonus-tyyppisten ammusten (lisä)hankintaa. Määrän lisääminen on selkeää ja tämä kohdistunee nykyisiin asetyyppeihin.
Jalkaväen hankkeissa on vilahdellut panssarintorjunnan kaukotorjuntajärjestelmä. Juurikin Spike NLOS tulee tuosta ensimmäisenä mieleen. Siinä olisi samalla hyvä väline myös rannikkojoukoille. Liittyykö tähän myös tykistön ampumatarvikkeita tms. jää sitten nähtäväksi.
Maavoimien liikkuvuutta ja suojaa parannetaan jatkamalla kuljetuspanssariajoneuvohankintoja ja turvaamalla pohjoisen alueen joukkojen liikkuvuus.
Alku on selkeää, XA-300 -kalustoa tulee lisää ja tämä toisaalta oli jo itsestään selvää, nyt on vasta päästy hankinnoissa alkuun. Jatkolauseessa verbinä on "turvaamalla", tämä voi pahimmillaan tarkoittaa ainoastaan bankkujen modernisointia.
Bankkujen korvaaminen on varmaankin siitä kiinni löytyykö järkevän hintaista korvaajaa. FAMOUS-hanke on kai se ykköshevonen, mutta ei sen onnistumisesta vielä ole mitään takeita.
Ilmatorjunnan kehittäminen kattaa Maavoimien operatiivisten joukkojen ja paikallisjoukkojen ilmatorjunnan uudistamisen sekä joukkojen omasuojajärjestelmien hankinnat.
Asiaa! Operatiivisten joukkojen alle menee ITO90M-pattereiden korvaaminen. Paikallisjoukkojen ilmatorjunnan uudistaminen onkin hyhmäisempi. Mitä tämä voisi olla? 35ITK88-pattereiden korvaaminen tai jatkomodernisointi? Sergeiden modernisointi tai korvaaminen osittain? Joukkojen omasuojajärjestelmät ovat uutta, tämä lienee erityisesti drone-torjuntajärjestelmien hankintaa. Pienimmillään voi olla ITKK:n korvaamista tai modernisointia.
Paikallisjoukkojen it on uusi konsepti. Tuollaisesta en ole kuullut aiemmin edes mainintaa. Ukrainan sota on vaikuttanut vahvasti ilmatorjunnan vaateisiin. Niitä varmaan pähkäillään juuri nyt voimakkaasti.
Pioneerijoukkojen leveiden vesialueiden ylikulun varmentaminen turvataan uusimalla ponttonikomppanioiden kalusto ja mekanisoitujen joukkojen liikkeenedistämiskalusto.
Tämäkin on tärkeä hankinta eikä ole edullinen. PMP-ponttonit päätyvät vihdoin Museo Militariaan. Mekanisoitujen liikkeenedistämiskalusto sisältänee ainakin raivausjyriä, ehkä raivausvaunuja ja siltavaunujen lisähankintoja?
Ponttonikaluston korvaaminen on minulle yllätys. Vastahan ne päivitettiin kustannustehokkaalla mallilla. PMP:tä on myös yleisesti pidetty soivana pelinä lajissaan. Rynnäkkövaunujen ja tst-vaunujen lisääntyminen kärkikokoonpanoissa lisää myös tukikaluston tarvetta.
Joukkojen liikkeenedistämiskykyä kehitetään silta- ja raivaamiskalustohankinnoilla.
Olisikohan sillat Leguan-siltojen jatkohankintoja? Raivaamiskalusto on varmasti tärkeää uusia, esimerkiksi Raisut ovat jo tiensä päässä.
Mitä Raisun tilalle? En juurikaan tunne tätä lajia. Mikä voisi olla Raisun korvaava ratkaisu? Leguan on varmaan siltojen puolella itsestäänselvä ratkaisu jatkossakin. Voisiko ratkaisu olla Sisu-alustaista kevyempi ja käyttää lyhyttä siltaa?
Lisäksi hankitaan suojattuja maastokuorma-autoja, jotta mahdollistetaan joukkojen pääsy taisteluun ja taistelukentän täydennykset.
Ilmeisesti ainakin lisää Sisu GTP -hankintoja, mutta sisältyykö hankintoihin uusia malleja panssaroiduista/suojatuista maastokuorma-autoista?
Suojattuja kuorkkejahan on käytössä ainakin Sisulta ja Mersulta. Niissä on kuitenkin se ongelma, että ne ovat kriha-ajoneuvoja ja suojaus on kovin rajoittunut. Pitäisi suojata kalliasarvoista kuormaa, eikä ainoastaan kuljettajaa.
 
Oliko niin, että näiden hankintamäärät Suomeen ovat nyt jossain 160 tuntumassa? Sillä varustaa juuri ja juuri kolme operatiivisten joukkojen pataljoonaa eli lisää tarvitaan!
Selonteon sivulla 34 on kuva missä maavoimien kohtaalla lukee seuraavaa.

Kuvio 2. Puolustusvoimien poikkeusolojen organisaatio

200 panssarivaunua
210 rynnäkköpanssarivaunua
850 kuljetuspanssariajoneuvoa
800 tykkiä
20 NH90-helikopteria
 
Selonteon sivulla 34 on kuva missä maavoimien kohtaalla lukee seuraavaa.

Kuvio 2. Puolustusvoimien poikkeusolojen organisaatio

200 panssarivaunua
210 rynnäkköpanssarivaunua
850 kuljetuspanssariajoneuvoa
800 tykkiä
20 NH90-helikopteria
Niin, tuo 850 kpl sisältää MT-LB:t, vanhat Pasit, AMV:t ja uudet XA-300:t.
 
Puolustusselonteko 2024 johtopäätösten kohta 20 kuuluu seuraavasti ja on täällä nyt keskusteluissa olleiden teknisten ratkaisujen sijasta murroksellinen muutos:

"20. Puolustushallintoa ohjaava lainsäädäntö päivitetään niin, että se vastaa uutta puolustusratkaisua. Keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa asevelvollisten osallistuminen Naton tehtäviin Suomen alueen ulkopuolella."

Ellei sitten mennä tällä tutulla ja turvallisella toimintatavalla (boldattu virke), mikä olisi varmasti lähestulkoon kaikkien helposti hyväksyttävissä (Puolustusselonteko 2024, 91):

"Sotilaallinen liittoutuminen muuttaa puolustushallinnon tehtävä- ja toimintakenttää. Puolustusvoimien lakisääteisiin tehtäviin lisätään Pohjois-Atlantin liiton yhteinen puolustus. Tämän seurauksena Puolustusvoimien palkattua henkilöstöä on kasvatettava vielä 1 500 henkilötyövuodella edellä mainittujen 500 henkilötyövuoden lisäksi kuluvalla ja seuraavalla vaalikaudella. Lisäksi Naton puolustussuunnittelun suorituskykytavoitteiden toimeenpanoon luodaan uusi vapaaehtoisuuteen ja sitoumukseen perustuva toimintamalli. Puolustusvoimien henkilöstön asettaminen Naton rakenteisiin on tehtävä suunnitelmallisesti henkilöstöjärjestelmän kantokyvyn sallimissa rajoissa."

Puolustusministeri Häkkinen painotti tiedotustilaisuudessa ettei tätä asiaa ole vielä linjattu, kun STT:n edustaja kyseli tuosta IL:n / Lauri Nurmen jutun väittämästä "5000 hlön ammattireservin" luomisesta. Minkä jutun paikkansapitävyyden Häkkinen oli siis kieltänyt jo aiemmin.
 
Sotilaskomponentin ilmakuljetuskyky arvioidaan vertailemalla kansainvälisten ja kansallisten kumppanuksienhyötyjä ja riskejä keskenään. Sotilaskomponentin raskas ilmakuljetuskyky turvataan74Pö 2024:5kansainvälisen tason yhteistyöllä ja sopimuksilla. Mahdollisuutta korvata Puolustusvoimien kevyt ilmakuljetuskyky keskiraskaalla arvioidaan sen edellyttämien investointien ja operointikustannusten pohjalta.

Hercules tai vastaava lienee todellakin selvityksen alla.




Siviilipalvelusjärjestelmää kehitetään entistä tarkoituksenmukaisemmaksi niin, että siviilipalvelus kytketään nykyistä selkeämmin kokonaisturvallisuuden toimintamalliin. Tämä tukee myös kokonaismaanpuolustusta.Perusajatuksena on vahvistaa ja ylläpitää maanpuolustustahtoa palvelusmuodostariippumatta ja siviilipalveluksen vakaumuksen perustuva luonne huomioiden, jottavahvistetaan kansalaisten yhdenvertaisuuden tunnetta. Uudistuksen jälkeen työpalvelus suoritetaan jatkossa yhteiskunnallista varautumista ja valmiutta tukevissa,kokonaisturvallisuuden näkökulmasta keskeisissä avustavissa tehtävissä.

Siviilipalvelus muuttuu

Vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta on keskeinen voimavara, ja sillä on maanpuolustustahtoa kohottava vaikutus. Tässä on jatkossa huomioitava myös liittokunnan jäsenyyden vaikutukset, ja samalla on lisättävä sekä asevelvollisten ettäei-asevelvollisten osallistumismahdollisuuksia. Puolustusministeriö on asettanutvapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämiseksi työryhmän, jonka tehtävänä onlaatia esitys vapaaehtoisen maanpuolustuksen tavoitetilasta. Työssä huomioidaanmuun muassa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) rooli paikallisjoukkojenkouluttajana, paikallisjoukkojen koulutus- ja muodostamismalli, MPK:n poikkeusolojen tehtävät, kokonaisturvallisuuden koulutusvastuu ja Naton vaikutukset vapaaehtoiseen maanpuolustukseen sekä vapaaehtoiseen maanpuolustukseen liittyvätlainsäädännön kehittämistarpeet. Selvityksen perusteella valmistaudutaan tarvittaviin toiminnallisiin ja lainsäädännöllisiin uudistuksiin.

MPK saa isomman roolin
 
Viimeksi muokattu:
JEF keskiössä, erityisesti yksimielisyyttä(?) vaativan 5. artiklan aktivointia edeltävässä mahdollisessa harmaassa vaiheessa:



Muoks googlasin taas kerran tuota 5.artikla-päätöstä, niin näyttäisi prosessi olevan, että kokouksessa vaaditaan yksimielisyys, vaikka mitään virallista äänestystä ei pidetäkään. Diskuteerataan. Yksi putlerin p-nuolija riittäisi sabotoimaan kokouksen?

Loistavaa, että meillä on JEF sekä Pohjoismainen yhteistyö, jossa kaikilla menetettävää pelissä jos tilanne meidän kulmilla kuumenisi.
Käytännössä esimerkiksi Unkari ja Slovakia pystyy hidastamaan NATO:n päätöksentekoa, jolloin esimerkiksi Baltian skenaariossa ei ole varaa parin viikon kokousteluihin. Olen täysin varma siitä, että sellaisessa tilanteessa esimerkiksi Puola tai Britannia eivät jää odottelemaan mitään yksimielisyyksiä, vaan toimivat ennen sitä. JEF on tähänkin oiva työkalu. Jos NATO "kuolee" päättämättömyytensä vuoksi, toimitaan kansallisesti eikä istuta sormi perseessä odottelemassa että ryssä pääsee pesimään esimerkiksi juurikin Baltiaan, joka on puolustuksen syvyyden ja laakean maastonsa vuoksi vaarassa.
 
Itse luen tämän niin, että termi "kehitetään ilmatorjunnan alueellista kattavuutta" viittaa nimenomaan alueilmatorjuntajärjestelmiin. Näitähän meillä on perinteisesti ollut käytössä vain pääkaupunkiseudulla. Ensin ItO 79 (SA-3 Goa nato-kielellä), sitten ItO 96 (SA-11 Gadfly), sitten ItO 12 (NASAMS II), ja nyt viimeisimpänä ITSUKO-hanke eli Daavidin linko. Alueellisen kattavuuden kehittäminen voisi viitata siihen, että alue-IT:tä hankintaan muuallekin Suomeen esim. Tampere, Turku, Oulu tulevat ensimmäisenä mieleen. Tässä on se järki, että Venäjä on Ukrainassa hyökännyt surutta siviiliasutuskeskuksien ei-sotilaallisiin kohteisiin, joten sama olisi edessä Suomessakin.

ITO90M Crotale taitaa olla PV:n kielellä "kohdeilmatorjuntajärjestelmä", jonka suurin käyttäjä viimeaikoina on kai ollut Ilmavoimat (lentotukikohtien lähisuojaaminen?). Crotalelle ei enää kouluteta uusia joukkoja, vaan edessä on hallittu alasajo, joten sen korvaaminen uudella järjestelmällä on käytännössä 100% varmaa.
Voisi ajatella, että ryssän tarkoitus on yrittää murtaa kansan resilenssi nimenomaan ennen maahan tunkeutumista esimerkiksi laajoilla ohjusiskuilla, kuten se tekee Ukrainassa. Lännen resilenssiä totaalisen sodan koittaessa pidetään kuitenkin heikompana, kuin vaikkapa Ukrainan, joka on ollut sodassa 10 vuotta. Ryssä voi yrittää näin saada Heinäluomat ja Tuomiojat Moskovaan kumartelemaan jo ennen kuin maasota alkaa. Siksi ilmapuolustuksen rooli on erityisen tärkeä.
 
Voidaan pohtia myös tavoitetta pitkäaikaiseen sodankäyntiin ja mitä se oikeasti merkitsee. Pelkästään hankkimalla ilmapuolustukseen kalliita ohjuksia tarvittavat määrät saadaan budjetti helposti paukkumaan.

ESSM tarvitaan yli sata ohjusta lisää jotta uusien laivojen siilot eivät ole tyhjiä, uutta Amraamia ole edes vielä edes hankittu ja niitä tarvitaan satoja (HX-rahoja on jäljellä mutta NASAMS syö tuota myös), Stunnereita olisi hyvä olla enemmän, Crotalen VT-1 -ohjusta oli joidenkin lähteiden mukaan viitisen sataa ja korvaava järjestelmä on hankkimatta. Dronetorjuntaan tarvitaan kevyttä ohjusta lisää ja mahdollisesti muita järjestelmiä.

Siihen päälle pitkän kantaman asejärjestelmien ampumatarvikkeet jotka eivät nekään mitään ilmaisia ole. GMLRS-ER ja varmaan myös PrSM, pidemmän kantaman itsemurhadroneja ja pst-ohjuksia sekä pitkän kantaman 155mm ammusta nyt ainakin. Mahdollisesti myös ilma- ja merivoimille lisää kättä pidempää.

Tiedetään myös miten rahaa uppoaa johtamisjärjestelmiin, tiedusteluun, logistiikkaan ja liikkeen edistämiseen jos halutaan saada jotain aikaan ja turvata se kyky pitkäaikaiseen sodankäyntiin.

Kyllä tuossa budjettihaasteita riittää maavoimien uudistamisessa eli saa nähdä mitä sinne lopulta valuu ja missä karsitaan.

Henkilöstökuvioita en tunne tarpeeksi hyvin osatakseni kommentoida muuta kun että paine lisätä henkilöstömenoja pienentämällä hankintamenojen osuudesta tulee kyllä kasvamaan.
 
Viimeksi muokattu:
Hercules tai vastaava lienee todellakin selvityksen alla.
Tuohon sopisi hyvin yhteistyö Ruotsin Embraer C-390 Millennium hankinnan kanssa, suomelle 2 konetta lisää, niitähän on mainostettu edulliseksi.

Leguan on varmaan siltojen puolella itsestäänselvä ratkaisu jatkossakin. Voisiko ratkaisu olla Sisu-alustaista kevyempi ja käyttää lyhyttä siltaa?
Jos päädytään Leguan ratkaisuun, hankitaankohan noille muualata Leo 2 alustat, vai otetaanko suomen Leo 2A4 kalustosta. Samoin kun muuta raivaus- ja evakointikalustoa päivitettää/lisätään modernimpaan, mistä niille vaunut.

Olisi ollut hienoa jos hankittas lisää uusia MBT vaunuja ja vanhoja Leo 2A4 vaunuja muutettas noiksi Leguan ja pioneerivaunuiksi.

Aa. En tajunnut ajatella BMP -vaunuja taisteluajoneuvoina. Olen pitänyt sitä aina sodekärrynä. Onko BMP sitten ihan sysipaska miehistönkuljetusajoneuvona? Eli eikö niitä kannata siirtää miehistönkuljetukseen esim. idän paikallisjoukoille?
Ainakin kannattas BMP ja MT-LB kalusto säilyttää n.10v rasvassa vaikka pellonreunassa pressujen alla hätävarana ennen romuttamista, ja olishan ne varastot hyviä/houkuttelevia harhamaaleja ryssän ohjuksille. Henkilöstöä noille on reserviin koulutettu, joten muutaman vuoden olisivat käytetävissä vaikka miehistön harjoittamiseksi maaliosastona isommissa harjoituksissa.

tse luen tämän niin, että termi "kehitetään ilmatorjunnan alueellista kattavuutta" viittaa nimenomaan alueilmatorjuntajärjestelmiin. Näitähän meillä on perinteisesti ollut käytössä vain pääkaupunkiseudulla. Ensin ItO 79 (SA-3 Goa nato-kielellä), sitten ItO 96 (SA-11 Gadfly), sitten ItO 12 (NASAMS II), ja nyt viimeisimpänä ITSUKO-hanke eli Daavidin linko. Alueellisen kattavuuden kehittäminen voisi viitata siihen, että alue-IT:tä hankintaan muuallekin Suomeen esim. Tampere, Turku, Oulu tulevat ensimmäisenä mieleen. Tässä on se järki, että Venäjä on Ukrainassa hyökännyt surutta siviiliasutuskeskuksien ei-sotilaallisiin kohteisiin, joten sama olisi edessä Suomessakin.
Mie oon ajatellut, Kun sais ne kaksi David's Sling patteria pääkaupunkiseudun (ja kymeenlaakson) suojaksi sekä NASAMS II pattereita sen 12kpl, (onnistus muutamalla laukaisualustan ja EO-sensorin lisä hankinnalla) kun niitä komentokeskuksia ja tutkia on jo 12kpl. Nuo muodostasivat sen alueellisen ilmatorjunnan rungon, jota täydennetään pattereittain ITSUKO2 hankkeen muodossa lisäämällä niihin joitain lyhyemmän kantaman Crotalen korvaajia jotta tulisi lisää ohjuksia ja kaksi puolustus kerrosta.
 
@Hanski @Mikfin70

Noita XA-300:ia kun tulee, niin olisiko mitään mahdollisuuksia MPK:n hankkia esim 12 kpl niitä ja muuntokouluttaa Pasi-miehistöjä?

Kuitenkin MPK:lla jää about 5 miljoonaa euroa valtionvaroja per vuosi käyttämättä.

Samoin nuo voitaisiin saada säätiökustanteisesti jolloin valtiolla ei mene pätkääkään rahnaa.

Ja PV:ltä ei menisi vähiä resursseja muuntokouluttaa Pasi-miehistöjä.
 
Yksi toiminnallisuus mikä Suomelta puuttuu on kauko/lähimiinoittaminen eli miinoittaminen vihollisen alueelle. Tämä mahdollistaisi vihollisen liikkeen ja huollon pysäyttämisen aivan eri tavalla kuin manuaalisesti tehdyt miinakentät...
MLRS:n AT-2 miinaraketti on käytössä, sillä tekee ikävän panssarimiinakentän 30 km päähän.
 
@Hanski @Mikfin70

Noita XA-300:ia kun tulee, niin olisiko mitään mahdollisuuksia MPK:n hankkia esim 12 kpl niitä ja muuntokouluttaa Pasi-miehistöjä?

Kuitenkin MPK:lla jää about 5 miljoonaa euroa valtionvaroja per vuosi käyttämättä.

Samoin nuo voitaisiin saada säätiökustanteisesti jolloin valtiolla ei mene pätkääkään rahnaa.

Ja PV:ltä ei menisi vähiä resursseja muuntokouluttaa Pasi-miehistöjä.
Ei kai sinällään olisi estettä sille, että puolustusvoimat antaisi koulutustarpeita varten MPK:lle käyttöön koulutusten ajaksi tarvittavan määrän XA-300:a. Toinen vaihtoehto olisi, että MPK vuokraisi ajoneuvot puolustusvoimilta koulutusten ajaksi jollain nimellisellä vuokralla. Vasta kolmas vaihtoehto olisi, että MPK hankkisi ajoneuvot omistukseensa.
 
@Hanski @Mikfin70

Noita XA-300:ia kun tulee, niin olisiko mitään mahdollisuuksia MPK:n hankkia esim 12 kpl niitä ja muuntokouluttaa Pasi-miehistöjä?

Kuitenkin MPK:lla jää about 5 miljoonaa euroa valtionvaroja per vuosi käyttämättä.

Samoin nuo voitaisiin saada säätiökustanteisesti jolloin valtiolla ei mene pätkääkään rahnaa.

Ja PV:ltä ei menisi vähiä resursseja muuntokouluttaa Pasi-miehistöjä.
Eikös oletus ole että modernisoidut pasit jäisi paikjoukoille ja mpk kun kouluttaa paikjoukkoja niin koulutus pitäisi suunnata niitten suuntaan.
PV tilaa ne koulutukset mille on tarvetta. Eikä mpk n kannata omin päin alkaa toimimaan.
Muutenkin koulutukset tapahtuu kokonaisuutena toisten harjoituksien kanssa ja tällöin viimeistään on kalustoa PV ltä lainassa koulutuksien tapahtuen pääsääntöisesti pvn alueella.
Edit ylim rahalle keksii kyllä käyttöä.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top