Puolustusvoimat ostamassa lisää Leopard-panssarivaunuja

[Hanski]

Tulee mieleen lähinnä se, että silloin, vaikka vain satunnaisesti, kun joudutaan menemään paikasta josta pääsee vain teloilla, joutuu osa joukkueesta jokikinen kerta erilleen muusta porukasta. Sodan oloissa ne kestopäällysteet eivät välttämättä ole käyttökunnossa ja silloin kierretään liettyneen maaston kautta. Tela- ja pyöräajoneuvon liike ei vain ole sama.

Nyt puhutaan kuitenkin kaikkein tärkeimmästä joukostamme, joten lähes hyväksyttävällä tasolla oleva liike ei riitä. Panssariprikaatien aikoihin pyöräajoneuvot olivat puolustusvoimien mukaan merkittävä haitta liikkeelle ja koko joukon saaminen teloille oli erittäin tärkeä tavoite, nyt asialla yhtäkkiä ei enää olekaan mitään merkitystä.

Samaa olen itsekin pohtinut. Vaunumäärätkään eivät tässä kohtaa riitä selitykseksi, viimeistään Ruotsin ällitälli-hankintojen myötä koko KARPR:n tukevat osat olisi voitu siirtää teloille. Länsimaissa on lähes kauttaaltaan siirrytty 4 rynnäkkövaunun panssarijääkärijoukkueisiin ja 14 vaunun komppanioihin. KARPR on tästä poikkeus. Voiko olla, että prikaatille on suunniteltu jotain niin omintakeista taktiikkaa / käyttötapaa, että pyörä/tela-hybridi on ollut perusteltu???

 

[PJ85]

Toisaalta kaikkia paseja (yhteensä n.130) ei olisi millään voinut korvata älleillä, ja siinä olisi tullut taas yksivaunutyyppi lisää huollolle. Lisäksi paseilla menee enemmän tavaraa. Tietenkin paras ratkaisu olisi saada neljän vaunun panssarijääkärijoukkueet CV-kalustolla. Mutta rahaa ei ole, ja näillä mennään.

 

[Hande]

Ehkä valmiusprikaatin ei haluttu joutuvan noin laajamittaisesti itäkalujen saastuttamaksi?

 

[samip]

Samaa olen itsekin pohtinut. Vaunumäärätkään eivät tässä kohtaa riitä selitykseksi, viimeistään Ruotsin ällitälli-hankintojen myötä koko KARPR:n tukevat osat olisi voitu siirtää teloille. Länsimaissa on lähes kauttaaltaan siirrytty 4 rynnäkkövaunun panssarijääkärijoukkueisiin ja 14 vaunun komppanioihin. KARPR on tästä poikkeus. Voiko olla, että prikaatille on suunniteltu jotain niin omintakeista taktiikkaa / käyttötapaa, että pyörä/tela-hybridi on ollut perusteltu???

Kyllä 2011 kokeiltiin 4 vaunusta joukkuetta KARPR:sä ja kokeilut osoittivat, että se on perempi neljälle CV-vaunulla. Mutta en tiedä aiheuttiko tämä mitään toimenpiteitä. Ja kyllähän sen nyt voi jo ilman testausta sanoa kumpi on parempi CV 30mm konetykillä vai PASI 12,7mm ITKK:lla.

 

[Iso-Mursu]

Samaa olen itsekin pohtinut. Vaunumäärätkään eivät tässä kohtaa riitä selitykseksi, viimeistään Ruotsin ällitälli-hankintojen myötä koko KARPR:n tukevat osat olisi voitu siirtää teloille. Länsimaissa on lähes kauttaaltaan siirrytty 4 rynnäkkövaunun panssarijääkärijoukkueisiin ja 14 vaunun komppanioihin. KARPR on tästä poikkeus. Voiko olla, että prikaatille on suunniteltu jotain niin omintakeista taktiikkaa / käyttötapaa, että pyörä/tela-hybridi on ollut perusteltu???

Niin,, Kuinka suuria luonnon esteitä voi Etelä-Suomen alueella tulla joiden takia osa kalustosta jäisi jumiin kilometrien päähän?

 

[Hanski]

Kyllä 2011 kokeiltiin 4 vaunusta joukkuetta KARPR:sä ja kokeilut osoittivat, että se on perempi neljälle CV-vaunulla. Mutta en tiedä aiheuttiko tämä mitään toimenpiteitä. Ja kyllähän sen nyt voi jo ilman testausta sanoa kumpi on parempi CV 30mm konetykillä vai PASI 12,7mm ITKK:lla.

Lisäksi tuntuu oudolle, että Suomen pienille panssarijoukoille on luotu kaksi erilaista organisaatiota ja käyttötapaa. 4-vaunuisiin joukkueisiin on päädytty kaikissa länsimaissa ja Suomessa MEKTSTOS:ssa. Tietenkin KARPR:stä puuttuu se noin luokkaa 50 CV:tä, että koko prikaatin osalta voitaisiin siirtyä 4-vaunuisiin joukkueisiin.

 

[PJ85]

Lisäksi tuntuu oudolle, että Suomen pienille panssarijoukoille on luotu kaksi erilaista organisaatiota ja käyttötapaa. 4-vaunuisiin joukkueisiin on päädytty kaikissa länsimaissa ja Suomessa MEKTSTOS:ssa. Tietenkin KARPR:stä puuttuu se noin luokkaa 50 CV:tä, että koko prikaatin osalta voitaisiin siirtyä 4-vaunuisiin joukkueisiin.

Kyllä se on varmasti puhtaasti se rahan puute mikä on ajanut nykyisiin kokoonpanoihin, ja näilläkin varmasti toimeen tullaan sanoo KYMJP:N kasvatti. Lisävaunujen tarve ei olisi edes noin paljon, 24 vaunua tarvittaisiin muuttamaan PSJK:t 10 CV->14 CV. MEKTSTOS PSJK on kyllä vakuuttavan vahva, 19 rynnäkköpanssarivaunua.

Saada nähdä, miten kokoonpanot muotoutuu vuosikymmenen loppuun mennessä, mikäli Toverin esilletuomat ajatukset panssarikomppanoista toteutuisivat.

 

[Hande]

Niin,, Kuinka suuria luonnon esteitä voi Etelä-Suomen alueella tulla joiden takia osa kalustosta jäisi jumiin kilometrien päähän?

Eihän tuohon tarvita kuin pieni pinnaltaan liettynyt pelto ja Pasin liike on siinä. Paljonko se jää jälkeen riippuu tietenkin siitä miten pitkälle muu porukka sen jälkeen ajaa, sata metriä tai sata kilometriä.

 

[Hande]

Kyllä se on varmasti puhtaasti se rahan puute mikä on ajanut nykyisiin kokoonpanoihin, ja näilläkin varmasti toimeen tullaan sanoo KYMJP:N kasvatti. Lisävaunujen tarve ei olisi edes noin paljon, 24 vaunua tarvittaisiin muuttamaan PSJK:t 10 CV->14 CV. MEKTSTOS PSJK on kyllä vakuuttavan vahva, 19 rynnäkköpanssarivaunua.

Saada nähdä, miten kokoonpanot muotoutuu vuosikymmenen loppuun mennessä, mikäli Toverin esilletuomat ajatukset panssarikomppanoista toteutuisivat.

KARJPR nykymuodossaan syntyi ilmeisesti lähinnä sattumalta. Alkuunhan siinä piti olla yksi CV:llä ja kaksi Pasilla varustettua jääkäripataljoonaa.

 

[Hande]

Toisaalta kaikkia paseja (yhteensä n.130) ei olisi millään voinut korvata älleillä, ja siinä olisi tullut taas yksivaunutyyppi lisää huollolle. Lisäksi paseilla menee enemmän tavaraa. Tietenkin paras ratkaisu olisi saada neljän vaunun panssarijääkärijoukkueet CV-kalustolla. Mutta rahaa ei ole, ja näillä mennään.

Toistan itseäni, mutta järkevintä olisi ollut päivittää kaksi panssariprikaatia niin, että T-72/BMP-1-kaluston sijasta olisi ollut Leo2/CV90, BMP-2 ja MT-LB olisi säilytetty. Valmiusprikaateja ei olisi perustettu, vaan rahoitus olisi käytetty panssariprikaateihin ja neljän JPr:n päivittämiseen. Jos jääkäriprikaatimuoto ei olisi ollut esim. viestivermeissä olevien puutteiden takia järkevä, olisi voitu kasata vaikka neljä Pasilla siirtyvää moottoroitua tst-osastoa. Pohjoisessa vastaava hoito kahdelle Teka-JPr:lle. Valmiusprikaateille varattu rahoitus olisi riittänyt tuohonkin malliin ja voimaa olisi ihan eri tavalla, kuin nykyisessä sillisalaatissa. Lisäksi voidaan keskustella esim. erillisistä panssaripataljoonista, joihin olisi valikoitu vaikkapa parempikuntoinen puolikas panssariprikaateista vapautuneesta kalustosta. Tuolla mallilla olisi saatu 3-4 ps-pataljoonaa.

 

[PJ85]

KARJPR nykymuodossaan syntyi ilmeisesti lähinnä sattumalta. Alkuunhan siinä piti olla yksi CV:llä ja kaksi Pasilla varustettua jääkäripataljoonaa.

Juu lueskelin vanhaa kilpi-lehteä, jossa oli kaaviokuva jossa yhdellä pataljoonalla CV:t ja kahdella Pasit.

Oliko alkuperäinen tilanne että taisteluvaunuja ei edes pitänyt tulle Karjalan Jääkäriprikaatiin (eikä kai minnekään), kun kopteri-Gustav teki tuhojaan? Prikaatilla olisi ollut kärkipataljoona rynnäkköpanssarivaunuin (57 alkuperäinen tilaus), sitten kuitenkin raavittiin lisätilaus kasaan kun Leotkin saatiin, ja muutenkin järkevämpiä ihmisiä oli johdossa? Miten mulla nousee aina karvat pystyyn kun kuulen sanan taisteluhelikopteri.

 

[Hande]

Juu lueskelin vanhaa kilpi-lehteä, jossa oli kaaviokuva jossa yhdellä pataljoonalla CV:t ja kahdella Pasit.

Oliko alkuperäinen tilanne että taisteluvaunuja ei edes pitänyt tulle Karjalan Jääkäriprikaatiin (eikä kai minnekään), kun kopteri-Gustav teki tuhojaan? Prikaatilla olisi ollut kärkipataljoona rynnäkköpanssarivaunuin (57 alkuperäinen tilaus), sitten kuitenkin raavittiin lisätilaus kasaan kun Leotkin saatiin, ja muutenkin järkevämpiä ihmisiä oli johdossa? Miten mulla nousee aina karvat pystyyn kun kuulen sanan taisteluhelikopteri.

Tuo 1+2-muoto tuli vuoden 1997 selonteossa. Taisteluvaunut eivät tuolloin olleet suunnitelmissa.

 

[samip]

Kyllä se on varmasti puhtaasti se rahan puute mikä on ajanut nykyisiin kokoonpanoihin, ja näilläkin varmasti toimeen tullaan sanoo KYMJP:N kasvatti. Lisävaunujen tarve ei olisi edes noin paljon, 24 vaunua tarvittaisiin muuttamaan PSJK:t 10 CV->14 CV. MEKTSTOS PSJK on kyllä vakuuttavan vahva, 19 rynnäkköpanssarivaunua.

Saada nähdä, miten kokoonpanot muotoutuu vuosikymmenen loppuun mennessä, mikäli Toverin esilletuomat ajatukset panssarikomppanoista toteutuisivat.

Jos PsjJoukkuiden Pasit korvattaisiin CV:llä, niin luku olisi 10 -> 13 PsjK:ssa. Vai ajattelitko, että yksi kone menisi komentojoukkueen sinkoryhmälle?

 

[PJ85]

Jos PsjJoukkuiden Pasit korvattaisiin CV:llä, niin luku olisi 10 -> 13 PsjK:ssa. Vai ajattelitko, että yksi kone menisi komentojoukkueen sinkoryhmälle?

Jees, sellaista ajattelin. Lisäksi nostaisin CV:n tarvetta vielä hitusen, että prikaatin PSTOHJK saataisiin teloille.

 

[Viljami]

Juu lueskelin vanhaa kilpi-lehteä, jossa oli kaaviokuva jossa yhdellä pataljoonalla CV:t ja kahdella Pasit.

Oliko alkuperäinen tilanne että taisteluvaunuja ei edes pitänyt tulle Karjalan Jääkäriprikaatiin (eikä kai minnekään), kun kopteri-Gustav teki tuhojaan? Prikaatilla olisi ollut kärkipataljoona rynnäkköpanssarivaunuin (57 alkuperäinen tilaus), sitten kuitenkin raavittiin lisätilaus kasaan kun Leotkin saatiin, ja muutenkin järkevämpiä ihmisiä oli johdossa? Miten mulla nousee aina karvat pystyyn kun kuulen sanan taisteluhelikopteri.

Alunperin ei pitänyt tulla taisteluvaunuja Karjalan Jääkäriprikaatiin ja toisaalta taas jossakin vaiheessa piti tulla CV-kalustoa Kainuun Prikaatiinkin, mikäli yhtään muistan oikein. Porin Prikaatiinkin kait piti tulla AMV-kalustoa enemmän kuin sitä nykyään on ja ainakin osa piti olla konetykillä varustettuja. Tästä koko valmiusprikaatiprojektista on jäänyt jotenkin äärimmäisen sekava ja epämääräinen ja keskentekoinen vaikutelma. Osansa sopassa on varmasti mediallakin, jolla on tapana uutisoida asioita puutteellisten tietojen ja omien osin virheellisten tulkintojen pohjalta. Valmiusprikaati on jo käsitteenä merkillinen koska se antaa vaikutelman jostakin erityisestä valmiudesta jota ei sitten käytännössä kuitenkaan ole. Kyseessä lienee tyypillinen suomalaiskansallinen nimien kanssa kikkailu,kuulostaa hienolta ja silleen.

Niin tai näin, sekakalusto mekanisoidun joukon iskuportaassa on vähintäänkin outo ratkaisu,mutta se nyt valitettavasti on toistaiseksi vallitseva asiaintila. Mielenkiintoista tässä mekanisoitujen/panssarijoukkojen koulutuksen hajauttamisessa on tuo kustannuspuoli. Liekö Vekaranjärvelle jouduttu rakentamaan miten paljon uutta infraa silloin aikanaan.

 

[PJ85]

Alunperin ei pitänyt tulla taisteluvaunuja Karjalan Jääkäriprikaatiin ja toisaalta taas jossakin vaiheessa piti tulla CV-kalustoa Kainuun Prikaatiinkin, mikäli yhtään muistan oikein. Porin Prikaatiinkin kait piti tulla AMV-kalustoa enemmän kuin sitä nykyään on ja ainakin osa piti olla konetykillä varustettuja. Tästä koko valmiusprikaatiprojektista on jäänyt jotenkin äärimmäisen sekava ja epämääräinen ja keskentekoinen vaikutelma. Osansa sopassa on varmasti mediallakin, jolla on tapana uutisoida asioita puutteellisten tietojen ja omien osin virheellisten tulkintojen pohjalta. Valmiusprikaati on jo käsitteenä merkillinen koska se antaa vaikutelman jostakin erityisestä valmiudesta jota ei sitten käytännössä kuitenkaan ole. Kyseessä lienee tyypillinen suomalaiskansallinen nimien kanssa kikkailu,kuulostaa hienolta ja silleen.

Niin tai näin, sekakalusto mekanisoidun joukon iskuportaassa on vähintäänkin outo ratkaisu,mutta se nyt valitettavasti on toistaiseksi vallitseva asiaintila. Mielenkiintoista tässä mekanisoitujen/panssarijoukkojen koulutuksen hajauttamisessa on tuo kustannuspuoli. Liekö Vekaranjärvelle jouduttu rakentamaan miten paljon uutta infraa silloin aikanaan.

AMV:n osalta tavoitetila oli n. 100 kappaletta, eli silloin PORJPR olisi luultavammin sisältänyt 2*XA-360-pataljoona ja yhden XA-203-pataljoonan.

Karjalan Prikaatiin rakennettin uusi panssarihalli, joka valmistui 2005. Meitin vaunumiehet pääsi aikoinaan uuteen halliin.

Kaikesta huolimatta - kaarti päälle, jääkärit kärkeen!

 

[Tvälups]

On taas OT, mutta:

Valmiusprikaatien PITI olla sitä ja tätä. Toiveita&haaveita&unelmia on ollut prikaatien ilma-kuljetteisuus* (HeKot) sekä laaja varusmiesten rekrytointi määräaikaissotilaiksi vuoden-kahden sopimuksilla. Molemmat ovat haukanneet p*skaa, joten sillisalaattia on mankeloitu suuntaan ja toiseen: välillä suuntaa näyttää haavekuva ja välillä realismi repii suunnitelmat riekaleiksi. Toiminta ei todellakaan ole antanut vakuuttavaa näyttöä pv:n suunnitelmallisuudesta saati taloudellisuudestakaan. Jo 1980-luvulla pv lähti toteuttamaan uudistuksia, joiden tarkoituksena OLI keventää ja supistaa hallinnon päällekkäisyyttä.

* Suuri helikoptereilla varustettava valmiusyhtymä mahdollistaa nykyisen näkemyksen mukaan aikaisempaa paremmin eri aselajien väliset yhteiset sotaharjoitukset ja lisää uskottavuutta puolustusvoimien suorituskykyä kohtaan. HS 2.11.1998 / Karjalainen 2.1.1999


Tärkeimmät syyt puolustusvoimien kokoonpanon muutoksiin olivat henkilöstövaje, varusmiesten määrän pieneneminen, reserviläisten koulutuksen lisääntyminen sekä asejärjestelmien teknistyminen. Puolustusvoimat joulukuu 1984. Kuulostaako tutulta?
Suosittelen hankkimaan luettavaksenne 128-sivuisen kirjasen: Matti Turunen - Pohjois-Karjalan Prikaati Korpisoturien kouluttaja 1990-2000.
-osoittaa kouriintuntuvasti lukuisin esimerkein minkälaista, suorastaan pelleilyä, puolustusvoimien kehittäminen on ollut viimeiset 30 vuotta.

OT slut

 

[Hande]

Alunperin ei pitänyt tulla taisteluvaunuja Karjalan Jääkäriprikaatiin ja toisaalta taas jossakin vaiheessa piti tulla CV-kalustoa Kainuun Prikaatiinkin, mikäli yhtään muistan oikein. Porin Prikaatiinkin kait piti tulla AMV-kalustoa enemmän kuin sitä nykyään on ja ainakin osa piti olla konetykillä varustettuja. Tästä koko valmiusprikaatiprojektista on jäänyt jotenkin äärimmäisen sekava ja epämääräinen ja keskentekoinen vaikutelma. Osansa sopassa on varmasti mediallakin, jolla on tapana uutisoida asioita puutteellisten tietojen ja omien osin virheellisten tulkintojen pohjalta. Valmiusprikaati on jo käsitteenä merkillinen koska se antaa vaikutelman jostakin erityisestä valmiudesta jota ei sitten käytännössä kuitenkaan ole. Kyseessä lienee tyypillinen suomalaiskansallinen nimien kanssa kikkailu,kuulostaa hienolta ja silleen.

Niin tai näin, sekakalusto mekanisoidun joukon iskuportaassa on vähintäänkin outo ratkaisu,mutta se nyt valitettavasti on toistaiseksi vallitseva asiaintila. Mielenkiintoista tässä mekanisoitujen/panssarijoukkojen koulutuksen hajauttamisessa on tuo kustannuspuoli. Liekö Vekaranjärvelle jouduttu rakentamaan miten paljon uutta infraa silloin aikanaan.

Ainakin panssaroituja telakuorma-autoja selviteltiin, CV:stä en muista nähneeni suunnitelmia. Krh-puolikin on mennyt koko lailla uusiin puihin. Alun pitäenhän suunniteltiin kullekin kolmesta valmiusprikaatista omaa krh-ajoneuvotyyppiä. Piti tulla CV-AMOS, XA203-AMOS ja Tekan alustalle pultattu moniputkikranaatinheitin. Telatykit vaihtuivat matkalla vedettäviin kanuunoihin jne jne. Prikaatien kehittäminen on ollut prosessi, ei projekti.

AMV:tä ei kaiketi ollut vielä olemassakaan, kun valmiusprikaatikonsepti kehitettiin, mutta tuo 100kpl oli tosiaan sittemmin hankittavaksi kaavailtu määrä. Ainakin osassa piti olla 30mm tykkitorni, joko samaa mallia kuin CV:ssä, tai sitten mallia Delco. Sitten laskettiin rahat ja ostettiin 62kpl ilman tykkitorneja. Rahaa oli nähtävästi käytettävissä alle puolet siitä, mitä tuo sata vaunua torneineen kaikkineen olisi maksanut. Täysin epärealistinen hanke siis tuokin.

Kilpi-lehden juhlanumerossa vuonna 2006 oli parin sivun juttu valmiusprikaatien alkutaipaleesta. Ensin määriteltiin kokoonpanot suorituskykyvaateiden pohjalta, mutta huomattiin, että niihin olisi sitoutunut Pv:n maastoajoneuvokalusto jokseenkin kokonaisuudessaan. Kun tuo ei tietenkään ollut käytännön syistä mahdollista, kokoonpanot ruunattiin budjettiin sopiviksi, leikkaukset olivat todella merkittäviä. Sittemmin rahoitusta on kuitenkin useammassa vaiheessa lisätty.

Lopulta ilmeisesti saatiin sellaiset kuin sattui tulemaan?

 

[PJ85]

* Suuri helikoptereilla varustettava valmiusyhtymä mahdollistaa nykyisen näkemyksen mukaan aikaisempaa paremmin eri aselajien väliset yhteiset sotaharjoitukset ja lisää uskottavuutta puolustusvoimien suorituskykyä kohtaan. HS 2.11.1998 / Karjalainen 2.1.1999

Voi elämä! Onneksi edes jotenkin järki voitti, edes puoliksi. Kopteri-Gustav meinas tuhota maavoimat, ei onnistunut. Nyt loppu mun puolelta OT.

Ja painotetaan ettei minulla ole henk.koht elämäsn puolella mitään ko. henkilöä vastaan. (koska en tunne)

 

[Hande]

Ja tuo Kilpi-lehden juhlanumero näkyykin olevan vuodelta 2007, ei 2006. Liitteenä olennaiset osat.