Puolustusvoimien hankinnat: huhut, ilmoitukset, kilpailutukset, tilaukset, toimitukset

[JR49]

Kyllä allekirjoittaneelle tuli vastaan vielä -97 kenttäkeittimistä malli, jossa oli tallella puinen penkki hevosmiehelle siinä vetoaisan yläpuolella... Eikä ollut museossa vaan ihan käytössä oleva kappale (eikä ollut ainoa).

Äkkiseltään löytyy kahtakin penkkimallia.

 

[jormas2000]

Äkkiseltään löytyy kahtakin penkkimallia.

Juurikin noita tarkoitin. Ja ihan käyttössä olevia vehkeitä vielä ennen vuosituhannen vaihdetta. Jos tuota alempaa vertaa M29 museokappaleeseen niin ei siinä paljoa eroa ole: aisa ja pyörät vaihdettu (lokasuojat lisätty).

 

[ajs178]

Noppasoppa ja vääpelinräkä...näkkäri kaveriksi. Hyviä muistoja.

 

[Hanski]

Muistelin, että jossain kirjassa oli kuvattu koko suomalaisen kenttäruokinnan historia. Löytyihän kirja lopulta, kyseessä on Markku Mäkipirtin Puolustusvoimien autovarikko 1939-2007. Tässä lyhyt yhteenveto kenttäkeittimistä:

• Ennen mallia m/29 käytössä oli sekalainen kokoelma vanhoja saksalaisia, puolalaisia, venäläisiä ja ruotsalaisia malleja.
• Teuvan malli m/29 kehitettiin valmiiksi 1932-1933. Keitin oli muun maalaisiin verrattuna siro, kevyt ja keitto-ominaisuuksiltaan ylivertainen.
• Talvisodan alkaessa m/29-keittimiä oli 1000 kpl ja määrävahvuudesta puuttui 121 kpl.
• Talvi- ja jatkosodassa saatiin sotasaaliiksi 7700 keitintä (!), joista sata otettiin käyttöön
• Sodan aikana keittimiin vaihdettiin hevosvetoon soveltuvat Paavo-pyörät peltivanteilla.
• Keitinten peruskorjaus käynnistyi 1950-luvulla ja jatkui koko vuosikymmenen 12 miehen voimin. Tällöin syntyi mm. malli m/29-52.
• Malliin m/29-59 tuli lokasuojat Paavo-pyörille ja uusi vetoaisa.
• Kenttäkeitinten peruskorjaus ja muutokset jatkuivat 1980-luvulle, jolloin syntyi malli m/29-82. Tässä oli uusi akselisto ja pyörät. Vetonopeus nousi 35 km/h:sta 80 km/h:oon. M/29-82 -malleja tehtiin 380 kpl. M/29-82 oli paras m/29-muutoksista. Tästä mainitaan myös, että valjaslaatikko oli vielä mukana säilytystilana.
• Vuosina 1988-1994 suunniteltiin mallia m.29mod. Korjaustarve olisi ollut 713 keitintä, mutta muutokset tehtiin ainoastaan n. 270 keittimeen. Mod-mallissa oli heikko vetoaisa, joka johti hinauskieltoon aina vuoteen 2002 saakka.
• Vuonna 1978 tehtiin proto kokonaan uudesta mallista m.78, jota ei kuitenkaan tilattu.
• Kehittelyjen jälkeen syntyi keitin m.85mod, joita tilattiin 75 kappaletta.
• Valmiusyhtymille suunniteltiin 1990-luvulla uutta keitintä ja lopulta syntyi malli m.96. Näitä hankittiin ilmeisesti kolmelle valmiusyhtymälle. Kirjan mukaan valmiusyhtymien keitinten hinnalla olisi peruskorjannut 1200 m/29-keitintä.
• EDIT vielä, niin saadaan koko kenttäkeitinhistoria yhteen postaukseen! Tekniikka&Talous-lehden artikkelin mukaan keitintä m.13 on tilattu 70 kappaletta
• Uusin hankinta m.17 (?) käsittänee hinnan perusteella taas muutaman kymmenen erän uutta tyyppiä. Kenttäkeitinten mallikirjavuus alkaa tällä menolla olla huomattava!

Kokonaisuutena laskeskelin, että enemmän tai vähemmän alkuperäisiä m/29:jä on ollut vielä 2000-luvulla jäljellä useita satoja.

 

[Rannari]

Kokonaisuutena laskeskelin, että enemmän tai vähemmän alkuperäisiä m/29:jä on ollut vielä 2000-luvulla jäljellä useita satoja.

Nyt kun joukkoja on isolla kädellä vähennetty ja uutta kalustoa taas 2010-luvulla hankittu niin voisi olettaa etteivät nuo saa täyteen sataa vuotta palveluksessa. Ei huono suoritus kuitenkaan.

 

[ajs178]

Mutta millainen on keitinten maastokelpoisuus? Täytyykö mennä tietä pitkin? Voidaanko mennä esim. panssariuralle? Onko painopiste tarpeeksi alhaalla ja raideleveys tarpeeksi suuri, ettei heti kaltevalla pinnalla kippaa sopat jorpakkoon? Entä millaista vetokalustoa näillä on? Laitetaanko ällitällin perään (Mt-Lb) vai meneekö ihan maastoauton koukulla esim. Uaz (onko niitä vielä vahvuudessa?) tai Mercedes G tai Land Rover?

 

[Rannari]

Mutta millainen on keitinten maastokelpoisuus? Täytyykö mennä tietä pitkin? Voidaanko mennä esim. panssariuralle? Onko painopiste tarpeeksi alhaalla ja raideleveys tarpeeksi suuri, ettei heti kaltevalla pinnalla kippaa sopat jorpakkoon? Entä millaista vetokalustoa näillä on? Laitetaanko ällitällin perään (Mt-Lb) vai meneekö ihan maastoauton koukulla esim. Uaz (onko niitä vielä vahvuudessa?) tai Mercedes G tai Land Rover?

Ei noiden tarvitse seurata kärkeä tappituntumalla. Jos on niin surkeat olosuhteet ettei soppatykki liiku normipakun perässä niin muun huollon pysähtyminen kyllä estää kaiken muunkin toiminnan hetkessä. Myös maastoajoneuvoilla liikkuva joukko tarvitsee huollolle kurantit tiet.

 

[peelo]

@Hanski taitaa uusin tilaus olla ihan sitä samaa M13 mallia kuten aikaisemminkin. Eli mallikirjo ei kasva. Mukana tulee ilmeisesti myös 75-litran keittimiä (M94 ?).

 

[Passi]

Mutta millainen on keitinten maastokelpoisuus? Täytyykö mennä tietä pitkin? Voidaanko mennä esim. panssariuralle? Onko painopiste tarpeeksi alhaalla ja raideleveys tarpeeksi suuri, ettei heti kaltevalla pinnalla kippaa sopat jorpakkoon? Entä millaista vetokalustoa näillä on? Laitetaanko ällitällin perään (Mt-Lb) vai meneekö ihan maastoauton koukulla esim. Uaz (onko niitä vielä vahvuudessa?) tai Mercedes G tai Land Rover?

Tuossa uutisessa mainitut kenttäkeittimet ei taida olla hinatttavia ollenkaa.

Ainakin teuvan keitintehtaan sivujen defence osion kummatkin keitttimet on Ns raahattavaa mallia.

Sitten on erikseen kenttäkeittiöt

En toki tiedä käyttääkö puolustusvoimat samanlaista jaottelua.

http://www.teuvan.com/defence/

 

[Hanski]

Tuossa uutisessa mainitut kenttäkeittimet ei taida olla hinatttavia ollenkaa.

Ainakin teuvan keitintehtaan sivujen defence osion kummatkin keitttimet on Ns raahattavaa mallia.

Sitten on erikseen kenttäkeittiöt

En toki tiedä käyttääkö puolustusvoimat samanlaista jaottelua.

http://www.teuvan.com/defence/

Nopealla googlauksella puolustusvoimat käyttävät kyökistä kenttäkeitin-nimeä. Sama toistuu mm. Wikipediassa ja Mäkipirtin kirjassa. Vuonna 2016 myytiin huutokaupassa vanhoja m/29-kenttäkeittimiä, eli kohta alkanee osa olla poistovuorossa.

 

[Hanski]

@Hanski taitaa uusin tilaus olla ihan sitä samaa M13 mallia kuten aikaisemminkin. Eli mallikirjo ei kasva. Mukana tulee ilmeisesti myös 75-litran keittimiä (M94 ?).

Tämä olisi tietenkin hyvä asia, jottei kohta joka pataljoonalla ole omanlaistaan kenttäkeitintä!

Ihan sivuhuomiona huollon hankinnat olivat osa PVKEH2017-tilausvaltuutta ja aika paljon huollon tavaraa onkin jo hankittu (DAFit, hinaus-Leot, kenttäkyökit, Scaniat, lavetti-Scaniat).

 

[Hanski]

Mutta millainen on keitinten maastokelpoisuus? Täytyykö mennä tietä pitkin? Voidaanko mennä esim. panssariuralle? Onko painopiste tarpeeksi alhaalla ja raideleveys tarpeeksi suuri, ettei heti kaltevalla pinnalla kippaa sopat jorpakkoon? Entä millaista vetokalustoa näillä on? Laitetaanko ällitällin perään (Mt-Lb) vai meneekö ihan maastoauton koukulla esim. Uaz (onko niitä vielä vahvuudessa?) tai Mercedes G tai Land Rover?

Mäkipirtin kirjan mukaan maastokelpoisuus on mennyt huonompaan suuntaan aina malliversion vaihdoksen yhteydessä. Kenttäkeittimessä m.96 oli suuria ongelmia vetoaisan kestävyyden kanssa, joita korjattiin 2000-luvun alku. Mäkipirtti kuitenkin päättää m.96:n esittelyn lauseeseen: "Lopputuloksena puolustusvoimat saivat markkinoiden parhaimpiin kuuluvan 2000-luvun ruuanvalmistusvälineen."

Vetureina ovat kevyet maastokuorma-autot, kuten Masi tai Sisu A2045. Vetureina kirjan mukaan kokeiltiin maastohenkilöautoja, mutta puhti ei riittänyt maastossa.

Maasto-ominaisuuksiltaan (ja muutenkin) huonoimpia oli Bundeswehr-mallinen Kärcher-keitin, jota pv testasi 1980-luvulla. Bundeswehrillä niitä on/oli yli 1300 kappaletta, mutta täällä keitin tuomittiin täydeksi sudeksi.

 

[Rannari]

Vetureina ovat kevyet maastokuorma-autot, kuten Masi tai Sisu A2045. Vetureina kirjan mukaan kokeiltiin maastohenkilöautoja, mutta puhti ei riittänyt maastossa

Tämä ei kuitenkaan voi olla sodanajan ratkaisuna koska se sitoisi käytännössä pääosan maastokuorma-autoista keittimiä vetämään. Maastokuotkeille on paljon muutakin hommaa kuin ruokahuollon pyörittäminen. Päämenetelmänä lienee siis ottokalusto ja maastossa liikutaan juuri sen verran kuin mihin vetokalusto taipuu.

 

[Hanski]

Tämä ei kuitenkaan voi olla sodanajan ratkaisuna koska se sitoisi käytännössä pääosan maastokuorma-autoista keittimiä vetämään. Maastokuotkeille on paljon muutakin hommaa kuin ruokahuollon pyörittäminen. Päämenetelmänä lienee siis ottokalusto ja maastossa liikutaan juuri sen verran kuin mihin vetokalusto taipuu.

Onhan maataloustraktorit keksitty! Eli alueellisten ja paikallisten joukkojen keittimet kulkevat Valtran perässä, kuten muu joukkokin.

 

[Rannari]

Onhan maataloustraktorit keksitty! Eli alueellisten ja paikallisten joukkojen keittimet kulkevat Valtran perässä, kuten muu joukkokin.

Ottokalustosta puhuttaessa traktoreita katsotaan ihan turhaan kieroon. Noilla hoituu moni homma paremmin kuin jollain jakeluautolla tms. kuorma-autolla.

 

[Honcho]

Mutta millainen on keitinten maastokelpoisuus? Täytyykö mennä tietä pitkin? Voidaanko mennä esim. panssariuralle? Onko painopiste tarpeeksi alhaalla ja raideleveys tarpeeksi suuri, ettei heti kaltevalla pinnalla kippaa sopat jorpakkoon? Entä millaista vetokalustoa näillä on? Laitetaanko ällitällin perään (Mt-Lb) vai meneekö ihan maastoauton koukulla esim. Uaz (onko niitä vielä vahvuudessa?) tai Mercedes G tai Land Rover?

Turvaluokiteltua asiaa

 

[ajs178]

Kannattaisin sellaisen kenttäkeittimen suunnittelua, joka kulkisi teloilla ja siinä olisi oma moottori. Voitaisiin ehkä ottaa Mt-Lb, leikattaisiin katosta auki, ja täytettäisiin miehistötila kattilalla. Se pääsisi pahempiinkin paikkoihin, voisi seurata aivan kärjen tuntumassa panssariuraa pitkin ja olisi vielä panssaroitukin, joten kestäisi sirpaleita. Ei myöskään tarvisi pelleillä hinaamisen kanssa, kun kattila kulkisikin selässä eikä perässä vetäen.

 

[J0h1F]

Kannattaisin sellaisen kenttäkeittimen suunnittelua, joka kulkisi teloilla ja siinä olisi oma moottori.

Ellen aivan väärin muista, briteillä oli tällainen pääasiassa teen jakeluun jalkaväelle II maailmansodassa. Siis yhden miehen ohjattava teloilla kulkeva kenttäkeitin.

 

[jormas2000]

Nyt kun pohditte tuota keittimien vetokalustoa niin ottakaa huomioon että huoltojoukkueen huoltopalveluryhmän tehtäviin kuuluu mm. elintarvike-, vesi-, vaatetus- yms. huolto koko komppanialle eli kuljetuskalustoa tarvitaan. Omana palvelusaikanani jopa tuo Masin:n lava kävi ahtaaksi kun sinne ängettiin useamman sadan litran vesisäiliö, pystöjä, lämpöastioita, ruoan valmistukseen tarvittavat elintarvikkeet, huoltoryhmän oma varustus (esim. teltta tarvikkeineen), naamioverkot yms. + sitten vielä se itse huoltoryhmä.

Perusajatus oli ainakin taannoin että huoltoryhmän mukana kulkee kahden vuorokauden setti vettä+elintarvikkeita joten lisäksi sitä ajoneuvoa tarvitaan hakemaan pataljoonatasolta huoltokomppaniasta päivittäin täydennyksiä. Pelkällä keittimen vetämiseen varatulla traktorilla tuo kaikki ei hoidu.

edit. typoja

 

[Rannari]

Nyt kun pohditte tuota keittimien vetokalustoa niin ottakaa huomioon että huoltojoukkueen huoltopalveluryhmän tehtäviin kuuluu mm. elintarvike-, vesi-, vaatetus- yms. huolto koko komppanialle eli kuljetuskalustoa tarvitaan. Omana palvelusaikanani jopa tuo Masin:n lava kävi ahtaaksi kun sinne ängettiin useamman sadan litran vesisäiliö, pystöjä, lämpöastioita, ruoan valmistukseen tarvittavat elintarvikkeet, huoltoryhmän oma varustus (esim. teltta tarvikkeineen), naamioverkot yms. + sitten vielä se itse huoltoryhmä.

Perusajatus oli ainakin taannoin että huoltoryhmän mukana kulkee kahden vuorokauden setti vettä+elintarvikkeita joten lisäksi sitä ajoneuvoa tarvitaan hakemaan pataljoonatasolta huoltokomppaniasta päivittäin täydennyksiä. Pelkällä keittimen vetämiseen varatulla traktorilla tuo kaikki ei hoidu.

edit. typoja

Listaasi on varmaan hyvä lisätä lääkintäpuoli omine kuljetuksineen. Toki niitä voidaan hoitaa myös täydennysajoneuvojen paluukyyteinä.

Panssarijääkäripataljoonalla on pelkästään huoltokomppaniassa muistaakseni 75 ajoneuvoa joukossa mm. täysperävaunuyhdistelmiä. Tuohon päälle komppanioiden huolto omine ajoneuvoineen niin aikamoinen kasa pelkästään huollon ajoneuvoja on kasassa. Joukkojen huoltaminen on valtava operaatio jota ei mitenkään hoideta savipeltojen ja metsäpolkujen kautta. Tieyhteydet tarvitaan ja se antaa ajoneuvopuolellekin pelivaraa. Käyttöä varmasti on ottokaluston puolella niin kuorma-autoille kuin traktoreillekin. Niillähän homma on hoidettava ihan jo senkin takia että ne ovat olemassa ja käyttöön otettavissa.