RPG83
Soome Majori
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/tallaisia-ovat-armeijan-uudet-hankinnat/art-1288464983712.html?pos=1288423908673
Maavoimat hankkii kymmenien miljoonien eurojen arvosta minilennokkeja ja pimeänäkölaitteita.
Maavoimat hankkii kymmenien miljoonien eurojen arvosta minilennokkeja ja pimeänäkölaitteita, joilla se korvaa heinäkuun alussa käytöstä poistuvien jalkaväkimiinojen suorituskykyä.
Minilennokkijärjestelmän kauppasumma on runsaat 23 miljoonaa euroa. Aseistamattomia minilennokkeja käytetään alueellisten joukkojen tukemiseen sekä alueiden valvontakyvyn ja tilannekuvan parantamiseen.
Minilennokit hankitaan Israelista, josta ostetaan myös uusi taistelunjohto- ja maalinpaikannusjärjestelmä. Myös Israelin armeija käyttää samanlaisia lennokkeja.
Maavoimien esikunta kertoi uusista hankinnoista torstaina Mikkelissä. Ottawan sopimukseen perustuva jalkaväkimiinoja koskeva kielto tulee voimaan heinäkuun alussa.
Miinojen tuhoaminen on jo aloitettu, ja Suomen on määrä tuhota 1,3 miljoonaa miinaa erissä vuoteen 2016 mennessä. Räjäytyspaikkana on Kittilän Pokka. Osa miinoista säilytetään raivaamiskoulutukseen.
Suurin hankinta on pimeänäkölaitteet, jotka maksavat 37 miljoonaa euroa. Miinojen 200 miljoonan euron "paikkausbudjetista" on käytetty ja sidottu jo kaksi kolmannesta. Hankinnat ulottuvat vuoteen 2016.
– Hankinnat liittyvät paitsi Ottawan sopimukseen, myös Maavoimien uudistettuun taistelutapaan. Enää ei ajatella perinteistä rintamalinjaa, vaan operaatioita käydään laajemmalla alueella, kuvaa eversti Antti Lehtisalo Maavoimien kehittämistä. Joukkojen määrän vähentyessä tulee suorituskyvyn lisääntyä.
Kaikista miinoista ei luovuta
Miinakielto koskee kolmea miinatyyppiä, kahta putkimiinaa ja yhtä sakaramiinaa, joista jälkimmäisiä on valtaosa. Osa miinatyypeistä on ollut käytössä jo viime sotien aikana.
– Suorituskykyä menetetään, kun sakaramiina ei suojaa enää panssarimiinaa raivaajilta. Panssarimiina on kuitenkin edelleen päämiina, ja sitä modernisoidaan niin, että siinä on muun muassa käsittelynestolaite, selvittää eversti Harri Kauppinen.
Lisäksi miinoja korvaavaan asearsenaaliin kuuluvat viuhkapanokset. Aiemmin on armeijan omista määrärahoista käytetty 100 miljoonaa raskaiden kranaatinheitinten hankintaan. Niillä voitaisiin laukaista myös rypälepommeja, mutta Kauppisen mukaan niitä ei olla hankkimassa.
"Miinakauhua" ei voi korvata
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) ei usko uusien järjestelmien korvaavan jalkaväkimiinojen suorituskykyä.
– Kalliita kevytlennokkeja ei voi paljon hankkia.
Viuhkapanoskin sitoo hänen mukaansa miehistöä. Miinan hyötynä on se, että "miinakauhu" ohjaa vihollista tiettyyn suuntaan.
Niinistöstä ainoa tehokas vaihtoehtoinen väline olisi rypälease, jota varten hänen mielestään on 100 miljoonalla hankittu raskaita raketinheittimiä.
– Jos rypäleaseet kieltävään Oslon sopimukseen mennään, tämäkin vaihtoehto on pois suljettu.
Oslon sopimuksessa on mukana yli 100 maata, mutta Suomi ei ole sitä allekirjoittanut.
Jalkaväkimiinoja korvaaviin järjestelmiin varattua 200 miljoonaa euroa Niinistö pitää aivan minimisummana.
– Miinoista luopumisessa ei ollut taloudellisesti mitään järkeä, sanoo Ottawan sopimuksen vankkumaton vastustaja. Hänestä päätös liittyy enemmänkin Suomen pyrkyyn YK:n turvaneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi.