Puolustusvoimien hankinnat: huhut, ilmoitukset, kilpailutukset, tilaukset, toimitukset

Noihin kun räpätään kiinni miinakolonjyrsin (en muista virallista nimeä) niin ovat painonsa arvoisia kullassa. Miinaa uppoaa asfalttiin niin että parta tutisee.

Taitaa onnistua paremmin jos käyttää joko traktorin etunostinta tai sitten kaivinkoneen kauhan tilalle asennettua poraa. Tämä siis siksi, että traktorissa sitä etunostinta voi käyttää ohjaamosta ja kuvittelisin reiältä reiälle siirtymisissä menevän hyvin vähän aikaa. Ongelmana on toki se, että etunostin on asennettu kiinteästi traktorin keulaan, joten jos haluaa reikiä koko tien leveydeltä, niin se joko vaatii suunnittelua tai sitten hieman enemmän aikaa.

Kaivinkoneessa ajoneuvon siirtyminen työpaikalle on ongelma, mutta toisaalta yhdellä pysähdyksellä saa reikiä leveälle kaistalle ja ajoneuvon uudelleen sijoittaminen tapahtuu nopeasti, niin toiminta on erittäin tehokasta.

KA-alustalla olevat nosturit näyttäisivät ainakin kuvien perusteella vaativan sitä että ajoneuvo tasataan hydraulisilla jaloilla ja nähdäkseni ajoneuvon runko voi tulla sen nosturin tielle, mikä rajoittaa sitä mihin sen miinasijan voi laittaa. Sitä en tiedä miten nopeasti niillä (ilmeisesti) Atlas-nostureilla saa niitä reikiä aikaiseksi, mutta uskoisin ainakin kaivurin olevan nopeampi. Lisäksi tuossa on vielä se ongelma, että ne sulutusajoneuvot mitä meillä on muutama, niin ne ovat kalliita! Uskoakseni ne traktoreihin ja kaivinkoneisiin sopivat porat ovat sellaisia, että ne sopivat ainakin lähes jokaiseen vastaavanlaiseen koneeseen mitä maasta löytyy (jonkinlainen hydrauliikka liitin siihen tietenkin pitää olla, joten en tiedä onko sellaiset kaikissa koneissa), joten lienee ihan reilua kysyä, että montako tuollaista poraa saadaan hankittua yhden sulutusajoneuvon hinnalla? Toki KA alustalla olevat systeemit ovat strategisesti liikkuvampia mikä sopii paremmin operatiivisten joukkojen tarkoituksiin ja onhan niissä varustus monenlaiseen muuhunkin pioneerihommaan, mutta samalla lienee ihan sopivaa miettiä miten varustetaan esim. paikallisjoukot joilla tuo miinasijojen teko on ehkä vieläkin korkeammalla prioriteeteissa. Sulutusajoneuvoja tuskin hankitaan tarpeeksi varustamaan erillisiä paikallispataljoonia saati sitten komppanioita, mutta jos nämä osastot ovat varustettu traktoreilla, niin mahtaisikohan se olla mahdollista jos jokaiseen komppaniaan saisi tuollaisen poran joka sopii traktoriin?
 
Vanhempia meidän varastoista myyntiin vai miten tämä on tulkittavissa? Toivon mukaan ostetaan uudempaa sitten tilalle,

Valtioneuvosto päätti ampumatarvikkeiden myynnistä Viroon

Valtioneuvosto on 6.9.2018 hyväksynyt puolustusministerin esityksen että puolustusministeriö myy Viron puolustusministeriölle erän 155 mm kenttätykistön ampumatarvikkeita. Kaupan veroton kokonaisarvo on noin 8,5 miljoonaa euroa.
Kyse on viranomaisten välisestä kaupasta, joka perustuu Viron pyyntöön. Toimitus on ostajan rahoitus- ja toimitusaikasyistä Suomen puolustusvoimien varastosta. Myynti ei haittaa Suomen ampumatarvikevalmiutta.
Myyntisopimus allekirjoitetaan maiden puolustusvoimien välillä lähiaikoina. Sopimuksen yksityiskohdat, kuten ampumatarvikkeiden määrä ja laatu eivät ole julkista tietoa ostajan, Viron, pyynnöstä.
Myynti liittyy maiden väliseen yhteistyöhön kenttätykistöalalla. Viro on kesällä 2018 julkistanut käytettyjen K9 "Thunder" panssarihaupitsien hankinnan Etelä-Koreasta. Suomi päätti omasta vastaavasta hankinnastaan keväällä 2017.
Ampumatarvikkeiden alkuperäinen valmistaja on pääosin Nammo Lapua Oy, joka on Suomen puolustusvoimien keskeinen tykistöampumatarviketoimittaja.
Kauppa mahdollistaa osaltaan Suomen puolustusvoimien varaston kierrättämistä pidentäen näin varastoitujen ampumatarvikkeiden elinkaarta.
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli...to-paatti-ampumatarvikkeiden-myynnista-viroon
 
Puolustusvoimat ja Rauman telakka lähellä sopua jättimäisessä sotalaivatilauksessa
Sopimuksen uskotaan syntyvän vielä tämän vuoden puolella. / Rauma / 7.9.2018 klo 14:09
13-3-10194311.jpg

Rauman telakka.Minna Rosvall / Yle
Mika Viljanen



Rauman telakan ja Puolustusvoimien neuvottelut noin 600 miljoonan euron laivatilauksesta ovat edenneet.
Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen kirjoittaa blogissaan(siirryt toiseen palveluun), että neuvottelut ovat koko ajan edenneet hyvässä hengessä ja yhteisen käsityksen löytyminen alkaa olla lähellä.
Purasen mukaan molemmat osapuolet pyrkivät siihen, että sopimus syntyisi vielä tämän vuoden puolella.
Puolustusvoimat ja raumalainen telakkayhtiö Rauma Marine Constructions ovat käyneet neuvotteluja neljän sotalaivan rakentamisesta Raumalla jo pitkään.
Alkuperäinen tavoite oli saada sopimus valmiiksi alkusyksystä. Neuvotteluissa ollaan myöhässä useita kuukausia.
Laivue 2020(siirryt toiseen palveluun) –hankkeessa kyse on neljästä uudesta sota-aluksesta. Jäissä operointiin kykenevien alusten on määrä valmistua vuoteen 2027 mennessä. Ensimmäisen aluksen rakentamisen on tarkoitus alkaa ensi vuonna.
 
Taitaa onnistua paremmin jos käyttää joko traktorin etunostinta
sori nyt on ihan pakko nillittää mutta tarkoitatko traktorin etunostolaitetta vai etukuormaajaa? Näitähän ei sitten löydy läheskään jokaisesta traktorista.
 
sori nyt on ihan pakko nillittää mutta tarkoitatko traktorin etunostolaitetta vai etukuormaajaa? Näitähän ei sitten löydy läheskään jokaisesta traktorista.

Etukuormaajaa. Oletko sitä mieltä, että niitä ei ole tarpeeksi saatavilla?
 
Etukuormaajaa. Oletko sitä mieltä, että niitä ei ole tarpeeksi saatavilla?
En kyllä siihen osaa ottaa kantaa mutta ihan mutulla heittäisin että traktoreista max 30% on varustettu etukuormaajalla, toki voin olla väärässäkin
 
Vanhempia meidän varastoista myyntiin vai miten tämä on tulkittavissa? Toivon mukaan ostetaan uudempaa sitten tilalle,

Valtioneuvosto päätti ampumatarvikkeiden myynnistä Viroon

Valtioneuvosto on 6.9.2018 hyväksynyt puolustusministerin esityksen että puolustusministeriö myy Viron puolustusministeriölle erän 155 mm kenttätykistön ampumatarvikkeita. Kaupan veroton kokonaisarvo on noin 8,5 miljoonaa euroa.
Kyse on viranomaisten välisestä kaupasta, joka perustuu Viron pyyntöön. Toimitus on ostajan rahoitus- ja toimitusaikasyistä Suomen puolustusvoimien varastosta. Myynti ei haittaa Suomen ampumatarvikevalmiutta.
Myyntisopimus allekirjoitetaan maiden puolustusvoimien välillä lähiaikoina. Sopimuksen yksityiskohdat, kuten ampumatarvikkeiden määrä ja laatu eivät ole julkista tietoa ostajan, Viron, pyynnöstä.
Myynti liittyy maiden väliseen yhteistyöhön kenttätykistöalalla. Viro on kesällä 2018 julkistanut käytettyjen K9 "Thunder" panssarihaupitsien hankinnan Etelä-Koreasta. Suomi päätti omasta vastaavasta hankinnastaan keväällä 2017.
Ampumatarvikkeiden alkuperäinen valmistaja on pääosin Nammo Lapua Oy, joka on Suomen puolustusvoimien keskeinen tykistöampumatarviketoimittaja.
Kauppa mahdollistaa osaltaan Suomen puolustusvoimien varaston kierrättämistä pidentäen näin varastoitujen ampumatarvikkeiden elinkaarta.
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli...to-paatti-ampumatarvikkeiden-myynnista-viroon

Eikö tuossa melko suoraan sanota että meille tulee vastaava määrä uutta tilalle. Jos siis kauppa ei haittaa meillä ampumatarvikevalmiutta ja toisaalta pidentää varastoidun tavaran elinkaarta. Kaupalla vain mahdollistetaan se että Viro saa heti käyttöön jonkinmoisen perussetin ammuttavaa uudelle kalustolleen.
 
Vanhempia meidän varastoista myyntiin vai miten tämä on tulkittavissa?
Virolaisethan siis tarvii pienen perussetin näitä nykyaikaisia atarvikkeita, jotta voivat edes ottaa vastaan heille tulevat tykit. Halpoja spot-eriä pian vanhentuvista NATO-amitsiooneista olisi myös saatavilla mutta päättivät hankkia meiltä myös koulutuskäyttöön uusia ammuksia. Tuonkokoisella kaupaalla voisi saada ehkä noin 3000 kranaattia.
 
Kuinkahan tuossa on byrokratia hoidettu?

Jos Suomi sattuisi tarvitsemaan tavaraa,niin pitäisikö kaikkien osanottajien hallinnon hyväksyä toimitukset Suomeen? Pitäisin lähes varmana että jossain maassa tökkäisi politiikkaan.

Eleven allies and one partner nation — Finland — are involved in the project, which is designed to be a more cost-effective way for members to increase their stockpiles.
“Working through this NATO initiative, rather than individually, allows Allies to draw upon each other’s PGM stocks in case of need: during air operations or in a possible crisis,”
 
Taitaa onnistua paremmin jos käyttää joko traktorin etunostinta tai sitten kaivinkoneen kauhan tilalle asennettua poraa. Tämä siis siksi, että traktorissa sitä etunostinta voi käyttää ohjaamosta ja kuvittelisin reiältä reiälle siirtymisissä menevän hyvin vähän aikaa. Ongelmana on toki se, että etunostin on asennettu kiinteästi traktorin keulaan, joten jos haluaa reikiä koko tien leveydeltä, niin se joko vaatii suunnittelua tai sitten hieman enemmän aikaa.

Kaivinkoneessa ajoneuvon siirtyminen työpaikalle on ongelma, mutta toisaalta yhdellä pysähdyksellä saa reikiä leveälle kaistalle ja ajoneuvon uudelleen sijoittaminen tapahtuu nopeasti, niin toiminta on erittäin tehokasta.

KA-alustalla olevat nosturit näyttäisivät ainakin kuvien perusteella vaativan sitä että ajoneuvo tasataan hydraulisilla jaloilla ja nähdäkseni ajoneuvon runko voi tulla sen nosturin tielle, mikä rajoittaa sitä mihin sen miinasijan voi laittaa. Sitä en tiedä miten nopeasti niillä (ilmeisesti) Atlas-nostureilla saa niitä reikiä aikaiseksi, mutta uskoisin ainakin kaivurin olevan nopeampi. Lisäksi tuossa on vielä se ongelma, että ne sulutusajoneuvot mitä meillä on muutama, niin ne ovat kalliita! Uskoakseni ne traktoreihin ja kaivinkoneisiin sopivat porat ovat sellaisia, että ne sopivat ainakin lähes jokaiseen vastaavanlaiseen koneeseen mitä maasta löytyy (jonkinlainen hydrauliikka liitin siihen tietenkin pitää olla, joten en tiedä onko sellaiset kaikissa koneissa), joten lienee ihan reilua kysyä, että montako tuollaista poraa saadaan hankittua yhden sulutusajoneuvon hinnalla? Toki KA alustalla olevat systeemit ovat strategisesti liikkuvampia mikä sopii paremmin operatiivisten joukkojen tarkoituksiin ja onhan niissä varustus monenlaiseen muuhunkin pioneerihommaan, mutta samalla lienee ihan sopivaa miettiä miten varustetaan esim. paikallisjoukot joilla tuo miinasijojen teko on ehkä vieläkin korkeammalla prioriteeteissa. Sulutusajoneuvoja tuskin hankitaan tarpeeksi varustamaan erillisiä paikallispataljoonia saati sitten komppanioita, mutta jos nämä osastot ovat varustettu traktoreilla, niin mahtaisikohan se olla mahdollista jos jokaiseen komppaniaan saisi tuollaisen poran joka sopii traktoriin?

Maaporat ovat halpoja ja todennäköisesti niitä on tässä maassa tuhansia, sekä traktorin takapäähän että etukuormaajan kauhan tilalle laitettavia. Luultavasti siis saatavilla joka toiseen Valtraan. On myös ollut PV:n käytössä ikuisuuksia, jotain vanhoja kuvia muistan nähneeni missä on 60-luvun pioneereja vanhan massikan ja peräpuomiin liitetyn miinasijaporan kanssa. Ei vaadi kauhean kovia tehoja, suunnilleen kaikki traktorit käyvät kunhan on voimanotto olemassa.

Myös porausoperaatio on helppo. Poraa varten ei tarvi alkaa jalkoja asettelemaan jos ei kauhean kauas kurottele varrella. Traktori suunnilleen oikeaan kohtaan, pora maahan ja kairaus käyntiin.
 
60-luvun pioneereja vanhan massikan ja peräpuomiin liitetyn miinasijaporan kanssa
1960-luvulla traktorin työkalut olivat mekaanisia. Oliko kyseessä siis mekaaninen jyrsin? Jos oli niin sellaisen teho on kitkan aiheuttamien energiahävioiden johdosta aika olematon. Ohessa lähes saman aikakauden (1970-luvulta) miinasijajyrsin, joka ainakin on ollu olemassa. Se oli kuitenkin kiinnitetty Zil-kuorma-autoon.

IMG_6777 – kopio.JPG
 
1960-luvulla traktorin työkalut olivat mekaanisia. Oliko kyseessä siis mekaaninen jyrsin? Jos oli niin sellaisen teho on kitkan aiheuttamien energiahävioiden johdosta aika olematon. Ohessa lähes saman aikakauden (1970-luvulta) miinasijajyrsin, joka ainakin on ollu olemassa. Se oli kuitenkin kiinnitetty Zil-kuorma-autoon.

Katso liite: 24068

Kyllä, muistaakseni edusti kulmavaihdetyylisuuntaa, kuten tässä kiinaversiossa. Nopeudesta en tiedä, vääntöähän moiseen saa nopeuden kustannuksella jos käyttää sopivaa vaihteistoa.

On toki mahdollisuus että muistan väärin ja kyse oli ZIL-mallista.

Post-hole-digger-tractor-mounted-PTO-hole-borer-_1.jpg
 
On toki mahdollisuus että muistan väärin ja kyse oli ZIL-mallista.
Sovitaanko, että näin asia on! En ole pioneerikaluston erikoistuntija, mutta en ole koskaan nähnyt kuvailemaasi traktoriporaa ja pidän sitä myös teknisesti mahdottomana. Sillä pelkkä vääntömomentti ei riitä vaan peruskoneen on myös oltava riittävän painava jotta laite tunkeutuu asfalttiin. Kuvan auger-kairalla homma ei myöskään onnistu vaan kairauksen lisäksi tarvitaan isku kuten kallioporakoneessa.
 
Sovitaanko, että näin asia on! En ole pioneerikaluston erikoistuntija, mutta en ole koskaan nähnyt kuvailemaasi traktoriporaa ja pidän sitä myös teknisesti mahdottomana. Sillä pelkkä vääntömomentti ei riitä vaan peruskoneen on myös oltava riittävän painava jotta laite tunkeutuu asfalttiin. Kuvan auger-kairalla homma ei myöskään onnistu vaan kairauksen lisäksi tarvitaan isku kuten kallioporakoneessa.

Olisiko mahdollista että se on ollut käytössä sorateiden poraamiseen? Nykyisin on olemassa myös kairoja joissa on kiveä jyrsivä kärki, joka menee läpi mm. betonilaatasta, mutta en tiedä miten tietenkään 60-luvulla.
 
Maaporat ovat halpoja ja todennäköisesti niitä on tässä maassa tuhansia, sekä traktorin takapäähän että etukuormaajan kauhan tilalle laitettavia. Luultavasti siis saatavilla joka toiseen Valtraan. On myös ollut PV:n käytössä ikuisuuksia, jotain vanhoja kuvia muistan nähneeni missä on 60-luvun pioneereja vanhan massikan ja peräpuomiin liitetyn miinasijaporan kanssa. Ei vaadi kauhean kovia tehoja, suunnilleen kaikki traktorit käyvät kunhan on voimanotto olemassa.

Myös porausoperaatio on helppo. Poraa varten ei tarvi alkaa jalkoja asettelemaan jos ei kauhean kauas kurottele varrella. Traktori suunnilleen oikeaan kohtaan, pora maahan ja kairaus käyntiin.

Nuo lienee eri laitteita kuin tämä:
 
Olisiko mahdollista että se on ollut käytössä sorateiden poraamiseen?
Ajoneuvoon asennettu porakone soran läpäisemiseen? Älkää nyt viitsikö! Soratiehen miinasija syntyy polttomoottoriporakoneella tai traktorin perään asnnetun kompressorin tuottamalla paineilmalla. Molempia oli pioneeriemme käytössä jo 1960-luvulla. Tiukan paikan tullen kuoppa syntyy rautakangellakin, joskin kovasti liikennöidyllä tiellä hitaasti. Edellisen viestin hydraulinen traktoripora on taas ihan eri aikakaudelta.
 
https://www.helsinginsanomat.fi/kotimaa/art-2000005845755.html

Armeija ostaa kauko-ohjattavia pienoiskoptereita suoraan kaupallisilta valmistajilta

Hankintalistalla on 180 videokuvaukseen sopivaa kaupallista lentolaitetta.

MAAVOIMAT ostaa videokuvaukseen kykeneviä kauko-ohjattavia pienoiskoptereita eli niin kutsuttuja droneja.

Hankintaprosessi on vielä kesken, mutta alkuvaiheessa näitä myös nelikoptereiksi kutsuttuja laitteita ostetaan 30 kappaletta. Hankinta sisältää option ostaa vuosina 2019–2020 yhteensä noin 150 laitetta lisää.

”Olemme Maavoimissa kehittämässä miehittämätöntä sotilasilmailua. Olemme ottamassa ensimmäisiä askeleita kaupallisten lentolaitteiden kanssa”, kertoo Maavoimien lentoturvallisuuspäällikkö, majuri Mikko Honkasalo.
Pienoiskopterien tekniikka ja luotettavuus on kehittynyt jo niin pitkälle, että laitteita voi ostaa suoraan kaupallisilta valmistajilta. Niiden hinta on myös sotilaskäyttöön suunniteltuja laitteita halvempi.

Nyt käynnissä olevan 30 ensimmäisen pienoiskopterin ja mahdollisten lisähankintojen veroton hankintahinta varaosineen on 360 000 euroa.

”Kun lähdetään rakentamaan uutta, on luonnollisesti järkevintä ostaa yksinkertaisia kaupallisia lentolaitteita, jotka eivät maksa kohtuuttoman paljon ja joita käyttämällä opitaan niiden käyttöperiaatteet.”

UUDET pienoiskopterit on tarkoitettu erityisesti paikallisjoukkojen käyttöön.

”Laitteita tullaan käyttämään kohteiden ja alueiden valvontaan”, Honkasalo sanoo.

Paikallisjoukot ovat sodan ajan joukkoja, joita käytetään alueellisiin taistelutehtäviin. Ne on organisatorisesti rakennettu maakuntapataljooniksi, joiden vastuualue on yleensä yksi maakunta. Paikallisjoukkoihin sijoitetaan pataljoonan toiminta-alueen hyvin tuntevia reserviläisiä.

Paikallisjoukot suorittavat aluevalvontaa, suojaavat strategisia kohteita ja toimivat vihollisen erikoisjoukkoja vastaan.

HONKASALON mukaan Maavoimat kouluttaa aluksi henkilökuntansa uusien laitteiden käyttöön. Samassa yhteydessä selvitetään, mihin pienoiskopterit soveltuisivat ja miten niiden käyttöä pitää kouluttaa. Tulevaisuudessa pienoiskoptereita pääsevät lennättämään todennäköisesti myös varusmiehet.

Puolustusvoimissa on kuunneltu herkällä korvalla myös poliisin hyviä kokemuksia pienoiskoptereista. Poliisi on rakentanut muutamassa vuodessa pienoiskoptereihin perustuvan toimivan tukijärjestelmän.

Parhaillaan ollaan myös suunnittelemassa uutta lakia, joka antaisi poliisille luvan puuttua lennokkien ja pienoiskopterien kulkuun.

Miehittämättömät ilma-alukset voivat olla joissain tilanteissa turvallisuusuhka, minkä vuoksi poliisille halutaan antaa valtuudet niiden pudottamiseen voimakeinoin. Puolustusministeriö on ollut mukana lakiehdotusta valmistelleessa työryhmässä.

LENNOKKIEN ja pienoiskopterien käyttö sotilasilmailussa on kasvanut rajusti viime vuosina. Puolustusvoimilla on jo ennestään käytössä tiedusteluun ja valvontaan sopivia lennokkeja. Tällaisia ovat muutama vuosi sitten hankittu israelilainen minilennokkijärjestelmä Orbiter ja sitä raskaampi sveitsiläisvalmisteinen Ranger-järjestelmä.

”Ne ovat käytännössä tiedustelujärjestelmiä ja -kokonaisuuksia. Kaupallisten lentolaitteiden käyttömallit ovat täysin erilaisia. Ne helpottavat alueiden valvontaa, oli sitten kyse varikosta, varuskunnasta tai jonkin joukon ryhmitysalueesta”, Honkasalo sanoo.

Esimerkiksi minilennokki Orbiterissa on tavallisen kameran lisäksi lämpökamera. Niitä käyttävät muun muassa pataljoonat ja taisteluosastot lähialueiden valvontaan ja tulenjohtoon.

Puolustusvoimilla on käytössään myös maalilennokkeja, joita käytetään ilmatorjunta-ammunnoissa harjoitusmaaleina.
 
Back
Top