Puolustusvoimien hankinnat: huhut, ilmoitukset, kilpailutukset, tilaukset, toimitukset

[Mikfin70]

K10 ja K9 liikkuvat molemmat teloilla.

Omassa pienessä päässäni ajattelen tilanteita joissa haluttu latauspaikka saattaa olla saavutettavissa K10-latausvaunulla, mutta ei ollenkaan yhtä helposti maastukuorma-autolla.

Ei tällaisia paikkoja varmaankaan useita ole, mutta pienelle määrälle K10 olisi varmaankin käyttöä. Silti K10-hankinnassa ei pidä ajatella pelkästään hintaa vaan muutaman vaunun takia pitäisi opetella ylimääräinen huolto, varaosat ja koulutus.

Kokonaissuorituskyvyn kannalta ehkä siksi parempi hankkia vain lisää K9 vaunuja.

K9 ammustäyttö on 48 laukausta ja K10 lataustäyttö on 104 laukausta.
Kierosto ajateltuna K9 toimii 45% latausvaununa, jolla voi myös ampua.

Suomalaisessa järjestelmässä a-tarvikkeet "noudetaan" tykillä siirtymisen yhteydessä eli eteen työnnettyä täyttöä ei siinä mielessä tarvita.
Tuo joukko tarvitsee alleen joka tapauksessa kovapohjaiset urat jolloin myös maastokuorma-autot kykenee liikkumaan samoilla urilla.

 

[vilval]

Nuo kun sekoavat tunturin kyljessä ja ajavat ulos uralta niin kolina on kovaa.

Sinänsä mielenkiintoista , valmistajan simulaattoreita Narvikissa syksystä 2020, 4 kpl

I tillegg skal Hanwha i høst levere fire kjøresimulatorer til det nye tekniske kompetansesenteret i Bjerkvik i Narvik. Her skal det også utdannes teknikere og utføres vedlikehold

De siste skytsene skipes nå: Koreanerne mener Norge trenger enda mer artilleri

Norge har en opsjonsavtale som kan doble mengden nytt K9-artilleri.

www.tu.no

 

[Huhta]

K10 ja K9 liikkuvat molemmat teloilla.

Omassa pienessä päässäni ajattelen tilanteita joissa haluttu latauspaikka saattaa olla saavutettavissa K10-latausvaunulla, mutta ei ollenkaan yhtä helposti maastukuorma-autolla.

Ei tällaisia paikkoja varmaankaan useita ole, mutta pienelle määrälle K10 olisi varmaankin käyttöä. Silti K10-hankinnassa ei pidä ajatella pelkästään hintaa vaan muutaman vaunun takia pitäisi opetella ylimääräinen huolto, varaosat ja koulutus.

Kokonaissuorituskyvyn kannalta ehkä siksi parempi hankkia vain lisää K9 vaunuja.

K9 ammustäyttö on 48 laukausta ja K10 lataustäyttö on 104 laukausta.
Kierosto ajateltuna K9 toimii 45% latausvaununa, jolla voi myös ampua.

On ehkä yksi spesiaalitilanne, jossa K10 voisi haukkua paikkansa. Eli mekanisoidun joukon hyökkäys (syvyyteen). Kun ammustäydennys liikkuu teloilla, se pysyy suuremmalla varmuudella joukon matkassa kuin kulkiessaan pyörillä. Ja toki se panssarointikin auttaa asiassa, eikä mahdollisesta lataamisen nopeutumisestakaan haittaa ole, jos ammutaan putket punahehkuisina kohti Laatokkaa painettaessa.

Puolustuksellisempaan tykistötoimintaan varmaan riittää kuorma-auto ammustäydennyskäyttöön.

 

[J0h1F]

Joidenkin tykkimiesten mukaan ainoa tykki jonka kanssa lähtisivät sotaan eli jos pitää valita K98 tai K89 niin venäläisellä mennään.

Juu, tässä on taustalla tietyt tapahtumaketjut ja se, että ainakin PV:n vallitsevan totuuden mukaan K 83 "pilattiin" kun sen panoskammion mittoja muutettiin, ja K 98 sisälsi samanmittaisen panoskammion, jolloin samat ongelmat olisivat ehkä vaivanneet sitäkin. Alkuperäisessä ei havaittu ikinä mitään merkittäviä ongelmia ja alkuperäisessä Tampellan tuotantoasussaan se on yhäkin arvostettu, mutta PV:n mielestä panoskammion pidentäminen NATO-mittoihin aiheutti sen, että latasin ei enää syöttänyt kranaatteja riittävän tasaisella toistettavuudella samassa asennossa pesään, ja sen takia latasin poistettiin käytöstä (tästä olen tosin kuullut Vammaksen/Patrian suunnalta eriäviä mielipiteitä - mutta PV:n kohdallahan aina korkea-arvoisimman totuus on totuus). "Susikasista" en osaa sanoa mitään.

Taustalla näyttää olevan se, että kaikkiin projekteihin, joihin PV osallistuu merkittävällä speksien asettamisella, syntyy aika paljon kitkaa PV:n ja toimittajan välille (Sisu, Vammas/Patria jne., ainoastaan Tampellan kanssa tuntuivat selviävän vähän vähemmällä kitkalla, mutta Tampellapa ei ollutkaan riippuvainen kotimaisista tilauksista etenkään aluksi). K83:han oli pitkälti Tampellan omaa kehitystyötä, ja PV:n vaatimukset sille alun perin aika löyhät, käytännössähän kyse oli vähän muokatusta Tampellan kokonaan itse suunnittelemasta 155 K 74:stä (jota tosin Tampella piti parempana).

Venäläinen 152 K 89 on ostettu as is, ja sen ketjulatasin ainakin on varsin luotettava. Jotkut kotimaiset tahot ovatkin pohtineet, että PV:n olisi pitänyt vain pyytää ketjulatasin K 98:aan, niin lataamiseen liittyvä epätoistettavuus olisi ainakin ratkennut myös teknisestä näkökulmasta PV:n mielestä.

 

[Antares]

Juu, tässä on taustalla tietyt tapahtumaketjut ja se, että ainakin PV:n vallitsevan totuuden mukaan K 83 "pilattiin" kun sen panoskammion mittoja muutettiin, ja K 98 sisälsi samanmittaisen panoskammion, jolloin samat ongelmat olisivat ehkä vaivanneet sitäkin. Alkuperäisessä ei havaittu ikinä mitään merkittäviä ongelmia ja alkuperäisessä Tampellan tuotantoasussaan se on yhäkin arvostettu, mutta PV:n mielestä panoskammion pidentäminen NATO-mittoihin aiheutti sen, että latasin ei enää syöttänyt kranaatteja riittävän tasaisella toistettavuudella samassa asennossa pesään, ja sen takia latasin poistettiin käytöstä (tästä olen tosin kuullut Vammaksen/Patrian suunnalta eriäviä mielipiteitä - mutta PV:n kohdallahan aina korkea-arvoisimman totuus on totuus). "Susikasista" en osaa sanoa mitään.

Taustalla näyttää olevan se, että kaikkiin projekteihin, joihin PV osallistuu merkittävällä speksien asettamisella, syntyy aika paljon kitkaa PV:n ja toimittajan välille (Sisu, Vammas/Patria jne., ainoastaan Tampellan kanssa tuntuivat selviävän vähän vähemmällä kitkalla, mutta Tampellapa ei ollutkaan riippuvainen kotimaisista tilauksista etenkään aluksi). K83:han oli pitkälti Tampellan omaa kehitystyötä, ja PV:n vaatimukset sille alun perin aika löyhät, käytännössähän kyse oli vähän muokatusta Tampellan kokonaan itse suunnittelemasta 155 K 74:stä (jota tosin Tampella piti parempana).

Venäläinen 152 K 89 on ostettu as is, ja sen ketjulatasin ainakin on varsin luotettava. Jotkut kotimaiset tahot ovatkin pohtineet, että PV:n olisi pitänyt vain pyytää ketjulatasin K 98:aan, niin lataamiseen liittyvä epätoistettavuus olisi ainakin ratkennut myös teknisestä näkökulmasta PV:n mielestä.

En ole ollut mukana asekaupoissa tai niiden speksaamisessa mutta koneinsinöörin roolissa useammassakin vastaavanlaisessa (siviilipuolen) palaverissa. Oma kokemus niistä on se että jos tilaaja ryhtyy suunnittelijaksi niin ollaan vaarallisilla vesillä. Parasta olisi jos tuntevat tarpeensa ja osaavat kuvailla sen hyvin, ja tuon perusteella kysyvät, miten se tarve voidaan parhaimmin täyttää. Suomeksi sanottuna "tehkää meille kone joka tekee tämän työn hyvin, yksityiskohdat rakenteen yms osalta jätämme teidän harkittavaksi".

Ihmisten luonne ja henkilökemiat vaikuttaa joskus paljon. Vaikka haluaisi että kaikki tulisivat toimeen keskenään ja osattaisiin puhua asioista asioina niin ihmisiä tässä vain ollaan. Monesti palavereissa ja projekteissa ihan aistii, miten kaksi ei tule toimeen keskenään. Sitten tulee tarve todistaa toinen vääräksi, vaikka se asiaa puhuisikin. Eikä sovi unohtaa uuden tuotteen lastentauteja, jolloin sitä heti verrataan vanhaan (josta ne lastentaudit on jo aikaa sitten saatu poistettua) ja ihmetellään, miksi uusi kallis kone ei olekaan täydellinen. Sitten alkaa se ohjeistus: "....eihän se ole kuin...." eikä saa maksaa mitään ja valmista pitäisi olla eilen ja kyllä kiinalainen on niin paljon parempi ja niin edespäin.

Toisaalta olen nähnyt niitäkin tilanteita, missä myyjä/valmistajan edustaja ei tohdi mennä korjaamaan tilausta, vaikka olisi selvästi korjaamisen paikka (asiakas ymmärtänyt jonkun speksin väärin, tehdään joku asia vaikeammin tai kalliimmin vain koska tilaus siihen käskee) ainoastaan siitä syystä, kun se vaatii tilaajan luvan hankkimisen tilauksen muuttamiseen. Toisien muuttaminen vaikeampaa kuin toisten, pahimmillaan vaatisi uuden tarjouskilpailun jne. ymmärrän, mutta joskus helpommissakin tapauksissa myyjä ei ole ollut valmis edes ehdottamaan muutosta (selvänä pelkona saadun tilauksen peruminen). Pienemmällä firmalla pelko on aiheellisempi, isompi kenellä on monta tulovirtaa ja tilauskirjat pitkälle tulevaisuuteen on näissäkin asioissa rohkeampi (helposti ymmärrettävistä syistä, jokainen tilaus ei ole elämän ja kuoleman kysymys).

 

[Mikfin70]

Juu, tässä on taustalla tietyt tapahtumaketjut ja se, että ainakin PV:n vallitsevan totuuden mukaan K 83 "pilattiin" kun sen panoskammion mittoja muutettiin, ja K 98 sisälsi samanmittaisen panoskammion, jolloin samat ongelmat olisivat ehkä vaivanneet sitäkin. Alkuperäisessä ei havaittu ikinä mitään merkittäviä ongelmia ja alkuperäisessä Tampellan tuotantoasussaan se on yhäkin arvostettu, mutta PV:n mielestä panoskammion pidentäminen NATO-mittoihin aiheutti sen, että latasin ei enää syöttänyt kranaatteja riittävän tasaisella toistettavuudella samassa asennossa pesään, ja sen takia latasin poistettiin käytöstä (tästä olen tosin kuullut Vammaksen/Patrian suunnalta eriäviä mielipiteitä - mutta PV:n kohdallahan aina korkea-arvoisimman totuus on totuus). "Susikasista" en osaa sanoa mitään.

Taustalla näyttää olevan se, että kaikkiin projekteihin, joihin PV osallistuu merkittävällä speksien asettamisella, syntyy aika paljon kitkaa PV:n ja toimittajan välille (Sisu, Vammas/Patria jne., ainoastaan Tampellan kanssa tuntuivat selviävän vähän vähemmällä kitkalla, mutta Tampellapa ei ollutkaan riippuvainen kotimaisista tilauksista etenkään aluksi). K83:han oli pitkälti Tampellan omaa kehitystyötä, ja PV:n vaatimukset sille alun perin aika löyhät, käytännössähän kyse oli vähän muokatusta Tampellan kokonaan itse suunnittelemasta 155 K 74:stä (jota tosin Tampella piti parempana).

Venäläinen 152 K 89 on ostettu as is, ja sen ketjulatasin ainakin on varsin luotettava. Jotkut kotimaiset tahot ovatkin pohtineet, että PV:n olisi pitänyt vain pyytää ketjulatasin K 98:aan, niin lataamiseen liittyvä epätoistettavuus olisi ainakin ratkennut myös teknisestä näkökulmasta PV:n mielestä.

Tuo latasimen käytön ongelma johti mm. pariin kranaatin luhistumiseen ja putkiräjähdykseen eli ei ihan perusteeton ongelma, joka tosin osaltaan johtui myös uuden kranaatin käyttöönotosta. 155K83 käytettiin kunnostettua sodan aikaista kranaattia ja K98 tullessa palvelukseen hankittiin uusi kranaatti. Tämä oli muodoltansa virtaviivisempi ja varustettu ohjausnastoilla ja ei käyttäytynyt samalla tavalla, kuin vanha kranaatti ylimenokartiossa vaan saattoi valahtaa panoksen päälle.
Ketjulatasinta pidettiin vanha aikaisena sekä hitaampana, kuin heittävää latasinta.

 

[J0h1F]

Tuo latasimen käytön ongelma johti mm. pariin kranaatin luhistumiseen ja putkiräjähdykseen eli ei ihan perusteeton ongelma, joka tosin osaltaan johtui myös uuden kranaatin käyttöönotosta. 155K83 käytettiin kunnostettua sodan aikaista kranaattia ja K98 tullessa palvelukseen hankittiin uusi kranaatti. Tämä oli muodoltansa virtaviivisempi ja varustettu ohjausnastoilla ja ei käyttäytynyt samalla tavalla, kuin vanha kranaatti ylimenokartiossa vaan saattoi valahtaa panoksen päälle.
Ketjulatasinta pidettiin vanha aikaisena sekä hitaampana, kuin heittävää latasinta.

Asia ei kuitenkaan ollut ihan noin yksinkertainen kaikkine tekijöineen.

Käytännössä kuitenkin PV:nkin näkemys on, että latasin toimi ongelmitta alkuperäisen panoskammion mitoilla. Tästä ei muistaakseni ole kummallakaan taholla erimielisyyttä.

 

[Mili]

Sallittakoon tämä tähän. Onhan kyseessä huhu



Vaka vanha Väinämöinen
Vasamien kuninkainen
Piilopaikka liiterissä
YK ei kai tiedä missä

Vaka vanha Väinämöinen
Tulipallo laskeumainen
Poltti korvet, poltti vaarat
Poltti vielä Volgan haarat

Valaisi kannakset vihallaan
Tuli syvältä turpeesta
Iski lappeellaan vainoajaa
Halkaisi taivaat tulellaan

Vaka vanha Väinämöinen
Ladon piilosta pyhästä
Mursi päivän, mursi toisen
Arsenaali karkoitti loisen

 

[Mikfin70]

Asia ei kuitenkaan ollut ihan noin yksinkertainen kaikkine tekijöineen.

Käytännössä kuitenkin PV:nkin näkemys on, että latasin toimi ongelmitta alkuperäisen panoskammion mitoilla. Tästä ei muistaakseni ole kummallakaan taholla erimielisyyttä.

En nyt muista kummin päin, mutta toisessa on jyrkempi ylimenokartio kuin toisessa ja kranaatti jäi paremmin kiinni siihen eikä valunut irti.

 

[weasel]

Hankintalistassa 1000-2000 dronea.

Finnish Defence Forces to build UAS capability -

maavoimat.fi

 

[tiedotusosasto]

Hankintalistassa 1000-2000 dronea.

Finnish Defence Forces to build UAS capability -

maavoimat.fi

Erinomaista, mutta joko tuon pitäisi sisältää tai toisella hankkeella se pitäisi hoitaa, että meillä olisi myös aseistettuja droneja.

 

[Rannari]

Erinomaista, mutta joko tuon pitäisi sisältää tai toisella hankkeella se pitäisi hoitaa, että meillä olisi myös aseistettuja droneja.

Odottaisin useampaakin rinnakkaista hanketta lähivuosille. Kivillehän homma menisi jos kaikki toiminnot yrittäisi yhdistää yhteen ja samaan välineeseen.

Tämä on ilmeisesti se jonka mainittiin jalkaväen vuosikirjassa tulevan partio/ryhmä/joukkuetasalle. Prikaati/ armeijakunta/tms tarvitsee sitten jotain aivan muuta. Aseistetut ja laivoille tukeutuvat vielä erikseen. Ainakin.

 

[Rannari]

Joko tämä on ollut esillä?

Bittiumilta lisää ominaisuuksia kenttäradioihin. Siihen oma ymmärrys sitten loppuukin…

Puolustusvoimat hankkii uutta suorituskykyä kenttäradioihin

valtioneuvosto.fi

 

[tiedotusosasto]

Odottaisin useampaakin rinnakkaista hanketta lähivuosille. Kivillehän homma menisi jos kaikki toiminnot yrittäisi yhdistää yhteen ja samaan välineeseen.

Tämä on ilmeisesti se jonka mainittiin jalkaväen vuosikirjassa tulevan partio/ryhmä/joukkuetasalle. Prikaati/ armeijakunta/tms tarvitsee sitten jotain aivan muuta. Aseistetut ja laivoille tukeutuvat vielä erikseen. Ainakin.

Vielä sen verran, että tuo määrä ei tietenkään riitä mihinkään, jos ajatellaan meidän reserviä. Pitäisi olla ainakin viisinkertainen. Toisaalta tuo on tekniikkaa jota ei kannata juurikaan varastoida sen nopean kehityksen vuoksi. Määrä onkin varmaan ajateltu koulutustarpeeseen.

Mistä sitten saada ajanmukaista tavaraa jos polttava tarve tulee. Tämäkin taitaa ratketa kun uusi jäsenyytemme on ratifioitu.

 

[tiedotusosasto]

Siihen oma ymmärrys sitten loppuukin…

Bittiumilta lisää aaltomuotojen kehitystyötä - Uusiteknologia.fi

Puolustusvoimat teettää oululaisella Bittiumilla lisää taktisiin Tough SDR-tyyppisiin ajoneuvo- ja sotilasradioihin kapeakaistaisen aaltomuodon kehitystyöstä. Projekti toteutetaan vaiheistettuna vuoteen 2025 mennessä.

www.uusiteknologia.fi

Bittium

Waveform portfolio for even the most demanding national and coalition use cases. Bittium's expertise in waveform development stems from long-term research and experience in radio technology, as well as cooperation with the Finnish Defence Forces, universities, research laboratories and industry...

www.bittium.com

 

[PSS]

Katso liite: 59997

Bittiumilta lisää aaltomuotojen kehitystyötä - Uusiteknologia.fi

Puolustusvoimat teettää oululaisella Bittiumilla lisää taktisiin Tough SDR-tyyppisiin ajoneuvo- ja sotilasradioihin kapeakaistaisen aaltomuodon kehitystyöstä. Projekti toteutetaan vaiheistettuna vuoteen 2025 mennessä.

www.uusiteknologia.fi

Bittium

Waveform portfolio for even the most demanding national and coalition use cases. Bittium's expertise in waveform development stems from long-term research and experience in radio technology, as well as cooperation with the Finnish Defence Forces, universities, research laboratories and industry...

www.bittium.com

Mesh-verkottuva systeemi, hyvä.

 

[Rannari]

Vielä sen verran, että tuo määrä ei tietenkään riitä mihinkään, jos ajatellaan meidän reserviä. Pitäisi olla ainakin viisinkertainen. Toisaalta tuo on tekniikkaa jota ei kannata juurikaan varastoida sen nopean kehityksen vuoksi. Määrä onkin varmaan ajateltu koulutustarpeeseen.

Mistä sitten saada ajanmukaista tavaraa jos polttava tarve tulee. Tämäkin taitaa ratketa kun uusi jäsenyytemme on ratifioitu.

Tämän tyypin hankintoja voi odottaa toteutuvaksi aika tiiviissä tahdissa tulevina vuosina. Tekniikkakin kehittyy jatkuvasti ja samalla rahalla saa aina vain enemmän. Droneja varmaan pörrää taistelukentällä jatkossa vähän samaan malliin kuin kesäisessä Lapissa mäkäräisiä. Kulutustavaraa joka tapauksessa.

 

[Pasi Anssi]

....

Tai miten olisi aivan uusi varastoalue jonnekin länsirannikolle? Täytyyhän tulevien NATO-joukkojen varusteet ennakkosäilöä jonnekin. Varustus kohdemaassa, tarvitsee vain siirtää miehet.

Naton isäntämaasopimus vaatii jo varastotilan rakentamista, joten tässä ollaan etupainotteisesti liikkeellä. En tiedä vaatisiko varsinainen jäsenyys vielä lisätilaa, vai riittäisikö jo nämä rakenteilla olevat.

 

[Mikfin70]

Naton isäntämaasopimus vaatii jo varastotilan rakentamista, joten tässä ollaan etupainotteisesti liikkeellä. En tiedä vaatisiko varsinainen jäsenyys vielä lisätilaa, vai riittäisikö jo nämä rakenteilla olevat.

Ei isäntämaasopimus ole edellyttänyt mitään uutta, vaan puolustusvoimien omat määräykset mm. räjähteiden varastoinnin osalta.
Vieraileva maa pyytää SOR lomakkeella jokaista kertaa erikseen mm. tiloja mitä haluaisivat käyttää vierailun aikana. Tämän jälkeen selvitetään kyetäänkö pyyntöön vastaamaan vai ei.

 

[Pasi Anssi]

Ei isäntämaasopimus ole edellyttänyt mitään uutta, vaan puolustusvoimien omat määräykset mm. räjähteiden varastoinnin osalta.
Vieraileva maa pyytää SOR lomakkeella jokaista kertaa erikseen mm. tiloja mitä haluaisivat käyttää vierailun aikana. Tämän jälkeen selvitetään kyetäänkö pyyntöön vastaamaan vai ei.

En tiedä (tietenkään) minkälaisille määrille sopimukset on mitoitettu, mutta se on selvää että Suomessa ei ylimääräisiä resursseja löydy, vaan kaikki on mitoitettu omille joukoille. Kun sovitaan että isäntämaa huoltaa ja varastoi, niin kyllähän se pakostakin aiheuttaa lisätarpeita että siihen kyetään. En usko että näihin tukipyyntöihin voi vastata 'ei', kun isäntämaa ollaan. Jäsenille vaatimukset lienevät isommat?

Eiköhän siellä uutta varastohallia nouse.