Miksi puulaatikot tehdää käsityönä? Eiköhän valmistajalla ole (tai tulee olemaan, jos ei ole vanha toimittaja) jonkinmoiset automaattilinjastot laatikoiden tekoon, koska tilausmäärät lukumääräisesti ovat melko suuria Suomen puuteollisuuden kpl-määrissä, mutta pieniä kansainvälisesti tarkasteltuna, (esim muottien käyttökertojen suhteen). Arvelen, että esim. kuormalavoja (eurolavoja) tehdään automaattilinjastoilla, joten jotain samankaltaista voisi arvella ammuslaatikoiden teossakin hyödynnettävän.
Kriisin sattuessa kotimaiset kyläpuusepät ja -firmat kykenevät puulaatikoita ja kuormalavoja tekemään käsityönä, kukin ehkä vain pienen määrän kalliiseen hintaan, mutta varmasti Suomen raskaan laukaustuotannon tarpeen verran, joten puulaatikkolinjalla huoltovarmuus on kunnossa. Toisin olisi huoltovarmuustilanne, jos muovimuottituotetta kyettäisiin tekemään vain yhdessä paikassa tai pelkästään ulkomaiseen ostoon turvautuen.
Puulaatikot Suomessa on tehty pv:n teknisten vaatimusten mukaisesti. Näemmä niihin on saatu Tukes:n turvallisuushyväksyntä (Strynin tekemään puulaatikkoon). Arvelen pv:n omaavan tuote- tms. oikeudet laatikkoon / rakenteeseen/ osiin, ja voivat niitä teettää muilla valmistajilla, ehkä.
Tarkoitin, että Nato-hyväksyttyjä muovi-kuttaperkka-ampumatarvikelaatikoita raskaille ampumatarvikkeille, kuten viitteen Scepterin tuotteet, ei valmisteta Suomessa. Puulaatikoille Suomessa lienee järkevät tuote- ja valmistusvaatimukset.
Arvelen, että 12 m:n pudotus ammusmassan kera tekee tepposet muovilaatikon lirpakkeille (jäykisteille) sekä koko laatikolle taivutusrasituksena, joten siihen joudutaan ehkä virittämään komposiittirakenne eli kuituja lujittamaan rakennetta ja hinta kasvaa, jos kuljetuspakkauksen ehyenä säilyminen on vaatimus hyväksynnälle kuten puulaatikolle väitetään olevan.
Jokaiselle ammustyypille, siis jo pelkästään 155 mm ammustyypeille, pitää tehdä vähintään laatikon sisäosat kullekkin omansa, jotta ammus ei kolise laatikon sisällä --> hieman lisää muotteja / ammustyyppi. Sisäosien pitää kestää pudotuskokeen rasitukset (pysyä paikoillaan ehjänä ulkokuoren ja ammuksen rungon suhteen), joten ehkä se jonkin verran vaatii suunnitteluponnistuksia ja työkalujen tekoa kullekkin ammustyypille. Jälleen palataan kysymykseen suunnittelu, työkalujen yms. kustannukset vs. tilausmäärät Suomessa.
Muita teknisiä näkökohtia huomioitavaksi:
- Käyttöikä: Ammuksia säilytetään kymmeniä vuosia pakkauksissaan ja ainakin aiemmin Suomessa ei lainkaan stabiileissa ilmasto-olosuhteissa (lämmittämättömät hallit, lämpötila- ja kosteusvaihtelut sään mukaan). Vaihtelu tekee usien tepposet muoveille. Toki ratkaisuja löytyy, mutta hinta kasvaa. Lujittamattomilla muoveille on ikävä tapa virua jatkuvan kuormituksen alaisena (=ammuspaino varastopakkauksessa). Tykinputkiakin pitää varastossa käännellä aika-ajoin, jotta eivät mene kieroiksi (varaosaputkia siis). Jos teräksen kanssa on murheita oman painon vaikutuksesta, niin muovien kanssa se lienee vielä todennäköisempää.
- Kemiallinen yhteensopivuus; Pakkauksesta ei saa haihtua räjähteen (ammustäytön tai panoksen) kanssa kemiallisesti reagoivia yhdisteitä eikä ammuksen/panoksen muihin rakenneosiin (maalit, pintakäsittelyt, panospakkaukseen (hermeettinen suoja) vaikuttavia aineita
- Paloherkkyys / palonopeus: Pakkauksen pitää syttyä huonosti ja palaa hitaasti (enintään puupakkauksen tapaan) ja sen pitää säilyttää ammusta/panosta suojaava "kerros" puun tapaan jonkin aikaa. Palossa ei saane syntyä myrkyllisiä kaasuja tai kaasuja, jotka reagoivat ampumatarvikkeen kanssa, jotta edes jonkinmoiset pelastus- ja sammutustoimet voidaan tehdä ennen täydellistä varastopalokatastrofia
- Pakkaus pitää kyetä avaamaan myös pienen vaurioitumisen jälkeen. Arvelen muovisten kierreliitostulppien avaamisen tuottavan vaikeuksia, jos laatikon runkoon tai tulppaan syntyy pysyviä muodonmuutoksia vahingon, esim pudotuksen, sattuessa.
Siinä muutama seikka pohdittavaksi kuttaperkkalaatikkokonstruktöörille, noin aluksi.
Jos kuttaperkkalaatikon teko edelleen tuntuu helpolta, niin ensi kerralla kannattaa vastata tarjouspyyntöön Hilma:ssa, kun kysyvät ampumatarvikelaatikoita. Semmoinen kysymys voi tulla piankin, jos edellinen kauppa koskettaa vain 155 mm ampumatarvikkeita. Arvelen, että 120 / 81 krh laukauksia tehdään myös tällä hetkellä. ja nekin tarvitsevat laatikkonsa.
Tuosta voi aloittaa Reverse Engineeringin 120 mm krh-laukauksien laatikoille:
Superior Impact resistance - Withstands extreme weather conditions, i.e. heat, cold, humidity - Easy to Transport - UN / NATO qualified - Hermetically Sealed
www.scepter.com
Edit: Kirjoitusvihreitä korjattu.
Olisikohan se kuitenkin 1,2 metriä betonille? Kulma edellä on varmaan ns. worst case eli jos siitä selviää, niin selviää muistakin asennoista. Mitä ihmettä 12 metrin pudotus edes simuloisi? Ei laatikoista voi tuollaisia torneja pinota, eihän siihen riitä mikään trukkikaan! Sen sijaan 1,2 metriä vastaisi pudotusta normaalista käsittelykorkeudesta?
Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusastioiden pitää kestää 9 metrin (30 jalkaa) pudotuskoe mutta ne eivät olekaan mitään puulootia. Mikä standardi vaatii 12 metrin pudotuskokeen?
yle.fi
