Puolustusvoimien lain vastainen räjähteiden varastointi

Benelli

Respected Leader
Nykytilanteessa tuohan on vain positiivinen uutinen että tavaraa löytyy edelleen kohtuullisesti. Eikä ole mitenkään yllättävää että senaattikiinteistön säätämisellä ei olla saatu laillisia tiloja aikaiseksi.
Jos varastointi ei täyttäisi vanhoja määräyksiä ja yksittäisen varaston räjähtäminen voisi saada myös viereiset varastot detonoimaan aiheuttaen ketjureaktion niin sitten oltaisiin jo heikommilla jäillä.
 

Taitolaji

Ylipäällikkö
BAN
Benelli kirjoitti:
Nykytilanteessa tuohan on vain positiivinen uutinen että tavaraa löytyy edelleen kohtuullisesti. Eikä ole mitenkään yllättävää että senaattikiinteistön säätämisellä ei olla saatu laillisia tiloja aikaiseksi.
Jos varastointi ei täyttäisi vanhoja määräyksiä ja yksittäisen varaston räjähtäminen voisi saada myös viereiset varastot detonoimaan aiheuttaen ketjureaktion niin sitten oltaisiin jo heikommilla jäillä.

Niinhän tuo juuri on ollut - on?

http://www.uusisuomi.fi/comment/4084

Vanha uutinen, mutta huoli on ilmeisesti ollut todellinen! Kun olen täällä ylläpitänyt keskustelussa strategisen iskun mahdollisuutta, minulle on käsittämätöntä, että tilanne on ylipäätään ollut linkin mukainen. Mitä muuta on pielessä kulisien takana?

No, nyt on uutisen mukaan kohta yksi huoli vähemmän!
 

Benelli

Respected Leader
Taitolaji kirjoitti:
Kun olen täällä ylläpitänyt keskustelussa strategisen iskun mahdollisuutta, minulle on käsittämätöntä, että tilanne on ylipäätään ollut linkin mukainen.

No jos tavaraa ei ehditä hajasijoittaa niin ollaan jokatapauksessa huonossa asemassa.
Maanpäällisten varastojen etuna on että materiaali voidaan saada nopeammin liikkeelle kun kaikkea ei tarvitse ahdata muutaman suuaukon läpi.
Vähän maalla päällystetty siviili määräykset täyttävä varasto ei taas anna mitään suojaa jos tulee suora osuma.
 

Laamanator

Eversti
Maanpäällisten varastojen etuna on että materiaali voidaan saada nopeammin liikkeelle kun kaikkea ei tarvitse ahdata muutaman suuaukon läpi.
Vähän maalla päällystetty siviili määräykset täyttävä varasto ei taas anna mitään suojaa jos tulee suora osuma.

Lainauksen ensimmäinen lause on hieman vaikeaselkoinen enkä ihan ymmärrä, mitä tarkoitat sillä. Myös Puolustusvoimissa varastotasolla materiaali on pakattu kuormalavoille ja materiaalin käsittely tapahtuu varastotyypistä riippumatta pääsääntöisesti ja ensisijaisesti koneellisesti eli trukilla ja rekka-autolla.

Varastojen nykyiset vaatimukset eivät myöskään perustu mihinkään siviilimääräyksiin, vaan länsimaissa yleisesti käytettäviin sotilasstandardeihin, eli toisinsanoen Naton standardeihin. Ne ovat ymmärrettävistä syistä vaatimuksiltaan siviilimaailman määräyksiä huomattavasti tiukemmat ja huomioi sotaväen toiminnan erityispiirteitä, joita siviilimaailmassa puolestaan ei ole. Eräs näistä erityispiirteistä on suoja vihollisen asevaikutusta vastaan. Täysosumalta ei mikään rakenne anna täydellistä suojaa, mutta ainakin vihollisen asevaikutuksesta aiheutuvia vahinkoja ja materiaalitappioita pystytään rajoittamaan.

Nykyään kun ammukset alkavat olla aika järjettömän epäherkkiä. Jossakin oli selostus siitä, että mitä 155:n kranaatin saa kestämään. Toinen kranaatti saa räjähtää vieressä ja kranaatti saa vain sirpaleen iskemiä pintaansa. Ei vaan tainnut olla ihan kiinni toisissaan ne kranaatit.

Sama edellä mainittu periaate pätee myös nykyaikaisiin epäherkkiin räjähteisiin. Epäherkkyys parantaa ampumatarvikkeiden varastoinnin, käsittelyn ja logistiikkaketjun turvallisuutta sekä vähentää ampumatarvikkeiden todennäköisyyttä räjähtää omien joukkojen käsissä niiden mahdollisesti altistuessa vihollisen asevaikutukselle. Jos vahinko kaikesta huolimatta sattuu, niin epäherkkyys vähentää tilastollisesti tapahtumassa aiheutuvia tappioita. Karkeina epäherkkyyttä hyödyntävinä esimerkkeinä voidaan mainita muun muassa a-tarvikkeiden ja laukausten käsittely tuliasemassa (KT ja KRH), panssaroidun ajoneuvon ammusvaraston syttyminen läpäisystä sekä a-tarvikkeiden kenttävaraston räjähtäminen vihollisen ilmaiskussa jne. younameit whatever casetilanne, missä käsitellään ampumatarvikkeita ja voidaan mahdollisesti joutua vihollistoiminnan kohteeksi.

Ehkä Rovaniemikin olisi aikanaan jäänyt polttamatta, jos siihen aikaan käytetyt ampumatarvikkeet olisivat olleet epäherkkiä. Sillä oletuksella, että lopullisen punakukon päästi valloilleen ratapihalla ketjureaktiona räjähtänyt saksalaisten ammusjuna eikä suinkaan saksalaiset joukot Iso-Hoon henkilökohtaisesti antamasta käskystä.

jos asia ei ole muuttunut, niin Stinger-kauppojen ehtona oli ainakin ammoin, että valmistajan edustaja lue! UsArmy tarkistaa varastojen luotettavuuden, niiden vartiointimenetelmät jne. Taisipa olla ruotsalaissinkojenkin kanssa sama ruletti. Eli samisystävämme Lännessä eivät taida hyväksyä sitä, että myytävät aseet säilytetään kaatuvassa kivinavetassa.

Onko tässä menettelyssä jotain ihmeellistä? Valmistajan intresseissä on ymmärrettävästi erittäin korkealla sijalla se, että heidän myymiään tuotteita säilytetään turvallisesti standardien mukaisesti - eikä hyvin rajoitetusti tarjolla oleva kriittinen hi-tech tuote päädy jonkin ikävän tapahtuman ja toimitusketjun seurauksena esimerkiksi venäläisten tai kiinalaisten käsiin. Saman tyyppisiä valvontamenettelyitä on myös siviilimaailman teollisuudessakin tehtävien kauppojen ehtojen yhteydessä. Kyse ei ole epäluottamuksesta, vaan hi-tech tuotteen valmistajan tärkeistä intresseistä, joiden toteutumisen merkitys on kriittinen.
 
Viimeksi muokattu:

baikal

Supreme Leader
Sitähän minä tarkoitan. Varastoinnille ja säilyttämiselle asetetaan vaatimuksia muualtakin kuin vain paikallisen palomestarin toimesta. Jos aiotaan hankkia esim. Stinger-ohjuksia, ne on pantava sellaiseen talteen, jonka myyjä hyväksyy. Tätä kautta kin varastojen on oltava asianmukaisia.
 

Benelli

Respected Leader
Lainauksen ensimmäinen lause on hieman vaikeaselkoinen enkä ihan ymmärrä, mitä tarkoitat sillä.
Kallion sisällä olevissa varastoissa jotka kestävätkin asevaikutusta on rajallinen määrä suuaukkoja joista tavaraa voi kuljettaa. Ja vaikka kallio muuten kestäisikin jotain niin suuaukot voidaan pommittaa tai estää näiden käyttö sirotemiinoilla.
Kestäviäkin maanpäällisiä teräsbetonisia varastoja voisi tehdä mutta se taas maksaa.
 

Taitolaji

Ylipäällikkö
BAN
Ostin netistä Turun Sanomien lukuoikeuden vuorokaudeksi, maksoi 1,5 €. Ei jutussa mitään varsinaisesti uutta ollut. Ihmeteltiin rakentamsen jatkuvaa pitkittymistä ja todettiin puolustusministeriön ja ministerin nyt puuttuneen asiaan tosissaan ja pitävän huolen siitä, että luvattu varmasti tehdään. Hyvä niin!

Kuvittelisin maapeitteisten varastosuojien vaipan olevan teräsbetonista ja siten kohtuullisen kestäviä ainakin onnetomuuden ja välittymisen varalta. Vihollisen asevaikutus on sitten toinen juttu, mutta ne olisi tuhottava yksitellen.

Ampumatarvikkeiden ja muun materiaalien osalta kriittisenä tekjiänä on varastojen tyhjentäminen ajoissa ja materiaalin hajasijoittaminen. Tämä koskee myös luolia. Kymmenien miljoonien räjähdekilojen siirto nykyisistä vararastoista kenttävarastoihin ja kuusen alle ympäri Suomea on hirmuinen urakka pelkästään jo vaadittavan ajoneuvokannan takia. Räjähteet ovat täysin suojattomia jos ne havaitaan ilmasta ja jos sota vältetään joudutaan ne pääsääntöiseti huoltamaan ennen jatkovarastontia. Myös kenttävarastoinnnilla on omat määräyksensä ja varoetäisyytensä, joten aivan miten tahansa niitä ei voi varastoida. On lähes mahdoton ajatella, että tähän urakkaan ryhdyttäisiin ennen liikekannallepanoa ja se puolestaan on poliittisesti todella, todella vaike päätös. Ennalta voi kuin hiipien nostaa valmiutta, muta materiaalin laajamittaiset siirrot eivät vielä silloin ole mahdollisia. Siinä istuisi hallituksemme kuin tulisilla hiililillä, ollaanko hiljaa ja otetaan riski, ryhdytäänkö toimeen ja otetaan provosoinnin riski. Ongelmana on lisäksi, että osittainenkin liikekannallepano sekottaa täysin yhteiskunnan muut toiminnot. Viivyttely puolestaan saattaa johtaa heti kättelyssä kohtalokkaisiin strategisiin iskuihin.

Joitain vuosia sitten pääosa räjähteistämme oli kevytrakenteisissa varastosuojissa ja osin räjähdyksen välitysetäisyyden päässä toisistaan. Ilman niiden hajauttamista olisi suurin osa lähtenyt ilmaan ensimmäisen yön aikana. Nyt tuo tilanne on onneksi muuttumassa - ainakin lehtitietojen mukaan.
 

Hande

Kenraali
Tuollainen maapeitteinen varasto voi yhtä hyvin olla myös profiiliteräsrunkoinen, esim. kaarihallityyppinen. Teräsbetoni ei välttämättä tuo lisäarvoa rakenteelle, kun se on tukevasti maakerrosten peitossa.

Mielenkiintoista nähdä kuinka pitkään tätä asiaa vielä veivataan...
 

SJ

Supreme Leader
Tuollainen maapeitteinen varasto voi yhtä hyvin olla myös profiiliteräsrunkoinen, esim. kaarihallityyppinen. Teräsbetoni ei välttämättä tuo lisäarvoa rakenteelle, kun se on tukevasti maakerrosten peitossa.

Mielenkiintoista nähdä kuinka pitkään tätä asiaa vielä veivataan...


Kiinnostaisi tietää, että vaivautuvatko laittamaan kerroksen kiviä tuon maakerroksen päälle? Ei välttämättä tuo huomattavaa lisäystä suojaan, mutta olisi silti taiteensääntöjen mukainen.
 

baikal

Supreme Leader
Tuollainen maapeitteinen varasto voi yhtä hyvin olla myös profiiliteräsrunkoinen, esim. kaarihallityyppinen. Teräsbetoni ei välttämättä tuo lisäarvoa rakenteelle, kun se on tukevasti maakerrosten peitossa.

Mielenkiintoista nähdä kuinka pitkään tätä asiaa vielä veivataan...

Asialla alkaa olla jo 40 vuoden historia, mikä estää tuplaamasta? Ei mikään. Osa kamppeista vaan ei taivu myyjän vaatimuksesta säilytettäväksi perunakuopissa, toiseksi: ehkä on tapahtunut asioita, jotka edellyttävät varastoinnin muuttamista yhteensopivaksi muun toiminnan kanssa?
 

Laamanator

Eversti
Kallion sisällä olevissa varastoissa jotka kestävätkin asevaikutusta on rajallinen määrä suuaukkoja joista tavaraa voi kuljettaa. Ja vaikka kallio muuten kestäisikin jotain niin suuaukot voidaan pommittaa tai estää näiden käyttö sirotemiinoilla.
Kestäviäkin maanpäällisiä teräsbetonisia varastoja voisi tehdä mutta se taas maksaa.

Suuaukkoja on aina rajallinen määrä, mutta useampi kuin yksi. Kallioon louhittu varastoluola antaa tällä hetkellä kaikista parhaan suojan vihollisen asevaikutusta vastaan. Vaikutuksen saamiseksi on käytännössä osuttava luolan suuaukkoon, joka voidaan kuitenkin suojata esimerkiksi maavallilla tai muulla rakenteellisella esteellä, mikä vaikeuttaa suuaukkoon osumista entisestään.

Vaikka vihollinen onnistuisikin saamaan täysosuman suuaukkoon, voidaan luolan sisällä tapahtuvaa vaikutusta rajoittaa pohjapiirrokseen perustuvin rakenteellisin ratkaisuin sekä paineovien avulla.

Sirotemiinoja voi aina kylvää, mutta ne voidaan myös raivata pois. Vihollisen saama hyöty perustuu lähinnä liikkeen ja toiminnan rajoittamiseen sekä hidastamiseen, jolloin vihollinen voittaa aikaa.

Ampumatarvikkeiden ja muun materiaalien osalta kriittisenä tekjiänä on varastojen tyhjentäminen ajoissa ja materiaalin hajasijoittaminen. Tämä koskee myös luolia. Kymmenien miljoonien räjähdekilojen siirto nykyisistä vararastoista kenttävarastoihin ja kuusen alle ympäri Suomea on hirmuinen urakka pelkästään jo vaadittavan ajoneuvokannan takia. Räjähteet ovat täysin suojattomia jos ne havaitaan ilmasta ja jos sota vältetään joudutaan ne pääsääntöiseti huoltamaan ennen jatkovarastontia. Myös kenttävarastoinnnilla on omat määräyksensä ja varoetäisyytensä, joten aivan miten tahansa niitä ei voi varastoida. On lähes mahdoton ajatella, että tähän urakkaan ryhdyttäisiin ennen liikekannallepanoa ja se puolestaan on poliittisesti todella, todella vaike päätös. Ennalta voi kuin hiipien nostaa valmiutta, muta materiaalin laajamittaiset siirrot eivät vielä silloin ole mahdollisia.

Suomen puolustusjärjestelmässä materiaalin hajauttaminen on ymmärrettävistä seikoista johtuen aina kriittinen vaihe, jota ei kannata turhan takia lähteä sössimään.

Kiinnostaisi tietää, että vaivautuvatko laittamaan kerroksen kiviä tuon maakerroksen päälle? Ei välttämättä tuo huomattavaa lisäystä suojaan, mutta olisi silti taiteensääntöjen mukainen.

Kivikerros ei toisi merkittävää lisäystä suojaukseen, mutta tekisi varastosta kohtalaisen kookkaan "sissinkiukaan". Tällainen ei liene kansallisten intressien mukaista. Maapeitteen tehtävä on räjähdyksen tapahtuessa nimenomaan minimoida sirpaleiden ja heitteiden määrä sekä näiden liike-energia sitomalla kaikki lentoon lähtevä materiaali sisälleen. Samalla myös räjähdyksen välittymisen ja ns. "ketjureaktion" käynnistymisen todennäköisyys minimoituu, mikä todennäköisesti rajoittaa varaston kärsimiä materiaalitappioita.

ehkä on tapahtunut asioita, jotka edellyttävät varastoinnin muuttamista yhteensopivaksi muun toiminnan kanssa?

Aika kuluu ja kehitys kehittyy. Tiedon määrä lisääntyy, varustus teknistyy, vaatimustaso lisääntyy ja yhteiskunnan yleiset pelisäännöt muuttuvat. Vertauksena esimerkiksi vielä 70-luvulla oli ihan sallittua ja hyväksyttyä ajaa autolla ilman turvavöitä, mikä saattaa nykyaikana kuulostaa aika hurjalta. Vielä kauempana menneisyydessä 40 vuotta sitten maailma oli monelta osin hyvin erilainen.
 

Hande

Kenraali
Kyllä maapeitteisissä varastoissa varmaan käytetään muun linnoittamisen tapaan erilaisia jakavia, kantavia ja räjäyttäviä täyttökerroksia, eli tiivistyviä ja tiivistymättömiä sora- ja murskekerroksia, sekä louhetta sopivasti yhdisteltynä. Homma perustuu myös siihen, että sisäpuolisen räjähdyksen paineelle on suunniteltu purkautumisreitti, tyypillisesti esim. ovi. Ovi on helppo suunnitella esim. kartiomaisella muotoilulla niin, että se suojaa hyvin ulkopuoliselta ylipaineelta, mutta päästää tarvittaessa sisäpuolen höyryt ulos. Näin tuhovaikutus jää paikalliseksi, eikä räjähtävää materiaaliakaan pääse lentelemään ympäriinsä.
 

baikal

Supreme Leader
Kyllä maapeitteisissä varastoissa varmaan käytetään muun linnoittamisen tapaan erilaisia jakavia, kantavia ja räjäyttäviä täyttökerroksia, eli tiivistyviä ja tiivistymättömiä sora- ja murskekerroksia, sekä louhetta sopivasti yhdisteltynä. Homma perustuu myös siihen, että sisäpuolisen räjähdyksen paineelle on suunniteltu purkautumisreitti, tyypillisesti esim. ovi. Ovi on helppo suunnitella esim. kartiomaisella muotoilulla niin, että se suojaa hyvin ulkopuoliselta ylipaineelta, mutta päästää tarvittaessa sisäpuolen höyryt ulos. Näin tuhovaikutus jää paikalliseksi, eikä räjähtävää materiaaliakaan pääse lentelemään ympäriinsä.

Onko esim. joukkueen tukikohdan suojatila sukua yllä kertomallesi rakenteelle? Miten järjestyy tuuletus, tarvitaanko koko orkesteri suodattimineen kompuroineen jne. vai pannaanko luukut kiinni esim. napalm-fosforisateessa ja toivotaan, että ei kuolla häkään, miten se menee?

Joskus olen nähnyt sellaisen virityksen, että sisääntulo-ovesta tultaessa sisään, eteen oli pinottu melkoinen hiekkasäkkivalli - tarkoitus käsittääkseni suojata suojapaikkaa siltä, että räjähde tulee oven eteen jumpsis, miten lie kurantti ratkaisu? Eli tuo säkkimassa loi eräänlaisen massaporstuan. Toki tuo suojaa siltäkin, että vihollispahkeinen saa päälle lähitaisteluhengen ja kuskaa kasapanoksen ovelle ja pam.

Tuo tuuletus tai sen puuttuminen on askarruttanut monesti.
 

Hande

Kenraali
Onko esim. joukkueen tukikohdan suojatila sukua yllä kertomallesi rakenteelle? Miten järjestyy tuuletus, tarvitaanko koko orkesteri suodattimineen kompuroineen jne. vai pannaanko luukut kiinni esim. napalm-fosforisateessa ja toivotaan, että ei kuolla häkään, miten se menee?

Joskus olen nähnyt sellaisen virityksen, että sisääntulo-ovesta tultaessa sisään, eteen oli pinottu melkoinen hiekkasäkkivalli - tarkoitus käsittääkseni suojata suojapaikkaa siltä, että räjähde tulee oven eteen jumpsis, miten lie kurantti ratkaisu? Eli tuo säkkimassa loi eräänlaisen massaporstuan. Toki tuo suojaa siltäkin, että vihollispahkeinen saa päälle lähitaisteluhengen ja kuskaa kasapanoksen ovelle ja pam.

Tuo tuuletus tai sen puuttuminen on askarruttanut monesti.
Eipä taida tuollainen paineovi olla kurantti ratkaisu muualle, kuin kantalinnoitteisiin. Johonkin hirsikehikkoon kiinnitettynä ovi lakkaisi todennäköisesti käymästä jo pelkkien ilmavaivojen voimasta ja siellähän olisi porukka sitten purkitettuna. Ei tuolla räjähdevarastossakaan ihminen paineenkestäväksi muutu, vaikja materiaalia ja rakenteita ehkä kyetään suojaamaan.

Olen kuullut mainittavan, että Rovajärven linnoitetesteissä tehdään myös paine-eromittauksia sen varmistamiseksi, että korsuissa on edes teoriassa mahdollista selvitä hengissä. Olen kuullut myös mainittavan, että mittausten perusteella tämä olisi mahdollista. Ohjesääntökirjallisuudesta löytyy esimerkkejä toteuttamistavoista.
 
Top