Maanpäällisten varastojen etuna on että materiaali voidaan saada nopeammin liikkeelle kun kaikkea ei tarvitse ahdata muutaman suuaukon läpi.
Vähän maalla päällystetty siviili määräykset täyttävä varasto ei taas anna mitään suojaa jos tulee suora osuma.
Lainauksen ensimmäinen lause on hieman vaikeaselkoinen enkä ihan ymmärrä, mitä tarkoitat sillä. Myös Puolustusvoimissa varastotasolla materiaali on pakattu kuormalavoille ja materiaalin käsittely tapahtuu varastotyypistä riippumatta pääsääntöisesti ja ensisijaisesti koneellisesti eli trukilla ja rekka-autolla.
Varastojen nykyiset vaatimukset eivät myöskään perustu mihinkään siviilimääräyksiin, vaan länsimaissa yleisesti käytettäviin sotilasstandardeihin, eli toisinsanoen Naton standardeihin. Ne ovat ymmärrettävistä syistä vaatimuksiltaan siviilimaailman määräyksiä huomattavasti tiukemmat ja huomioi sotaväen toiminnan erityispiirteitä, joita siviilimaailmassa puolestaan ei ole. Eräs näistä erityispiirteistä on suoja vihollisen asevaikutusta vastaan. Täysosumalta ei mikään rakenne anna täydellistä suojaa, mutta ainakin vihollisen asevaikutuksesta aiheutuvia vahinkoja ja materiaalitappioita pystytään rajoittamaan.
Nykyään kun ammukset alkavat olla aika järjettömän epäherkkiä. Jossakin oli selostus siitä, että mitä 155:n kranaatin saa kestämään. Toinen kranaatti saa räjähtää vieressä ja kranaatti saa vain sirpaleen iskemiä pintaansa. Ei vaan tainnut olla ihan kiinni toisissaan ne kranaatit.
Sama edellä mainittu periaate pätee myös nykyaikaisiin epäherkkiin räjähteisiin. Epäherkkyys parantaa ampumatarvikkeiden varastoinnin, käsittelyn ja logistiikkaketjun turvallisuutta sekä vähentää ampumatarvikkeiden todennäköisyyttä räjähtää omien joukkojen käsissä niiden mahdollisesti altistuessa vihollisen asevaikutukselle. Jos vahinko kaikesta huolimatta sattuu, niin epäherkkyys vähentää tilastollisesti tapahtumassa aiheutuvia tappioita. Karkeina epäherkkyyttä hyödyntävinä esimerkkeinä voidaan mainita muun muassa a-tarvikkeiden ja laukausten käsittely tuliasemassa (KT ja KRH), panssaroidun ajoneuvon ammusvaraston syttyminen läpäisystä sekä a-tarvikkeiden kenttävaraston räjähtäminen vihollisen ilmaiskussa jne. younameit whatever casetilanne, missä käsitellään ampumatarvikkeita ja voidaan mahdollisesti joutua vihollistoiminnan kohteeksi.
Ehkä Rovaniemikin olisi aikanaan jäänyt polttamatta, jos siihen aikaan käytetyt ampumatarvikkeet olisivat olleet epäherkkiä. Sillä oletuksella, että lopullisen punakukon päästi valloilleen ratapihalla ketjureaktiona räjähtänyt saksalaisten ammusjuna eikä suinkaan saksalaiset joukot Iso-Hoon henkilökohtaisesti antamasta käskystä.
jos asia ei ole muuttunut, niin Stinger-kauppojen ehtona oli ainakin ammoin, että valmistajan edustaja lue! UsArmy tarkistaa varastojen luotettavuuden, niiden vartiointimenetelmät jne. Taisipa olla ruotsalaissinkojenkin kanssa sama ruletti. Eli samisystävämme Lännessä eivät taida hyväksyä sitä, että myytävät aseet säilytetään kaatuvassa kivinavetassa.
Onko tässä menettelyssä jotain ihmeellistä? Valmistajan intresseissä on ymmärrettävästi erittäin korkealla sijalla se, että heidän myymiään tuotteita säilytetään turvallisesti standardien mukaisesti - eikä hyvin rajoitetusti tarjolla oleva kriittinen hi-tech tuote päädy jonkin ikävän tapahtuman ja toimitusketjun seurauksena esimerkiksi venäläisten tai kiinalaisten käsiin. Saman tyyppisiä valvontamenettelyitä on myös siviilimaailman teollisuudessakin tehtävien kauppojen ehtojen yhteydessä. Kyse ei ole epäluottamuksesta, vaan hi-tech tuotteen valmistajan tärkeistä intresseistä, joiden toteutumisen merkitys on kriittinen.