Alpo Rusin näkökulma: Miksi Suomi ei voisi olla kuten Saksa?
Eilen klo 17:28
http://m.iltalehti.fi/uutiset/2016070921877298_uu.shtml
Moni poliitikko Suomessa on sementoinut asemansa vastustamalla Natoa ja samalla vahvistanut asemaansa Moskovassa, kirjoittaa Alpo Rusi.
- Rusin mukaan on toivottavaa, etteivät Putinin puheet Kultarannassa viittaa uuteen ”noottikriisiin”, jossa suomalainen käyttäisi Kremliä omien etujensa ajamiseen.
- Rusin mukaan Suomi voisi olla kuten Saksa: harjoittaa dialogia Moskovan kanssa tiettyyn rajaan asti, mutta olla osa länsiliittoumaa.
- Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa 2009 kirjattiin selkeästi miten ”on olemassa jatkossakin vahvoja perusteita harkita Suomen Nato-jäsenyyttä.”
On vaikea kuvitella, että Putinilla olisi Natoa koskevassa keskustelussa "ystäviä" Suomessa muussa kuin korkeimmassa poliittisessa johdossa, kirjoittaa Alpo Rusi. KONSTA LEPPÄNEN/AL
Alpo Rusi. ANTTI NIKKANEN
Vaikka selonteon teksti oli Naton osalta rakentava, ei poliittinen keskustelu sitä ollut. Tasavallan presidenttiTarja Halonen, mutta myös keskusta ja koko vasemmisto, olivat sitoneet koko arvovaltansa siihen, että Suomi ei hae Naton jäsenyyttä. Jäsenyyttä ei sidottu turvallisuuteen, vaan sisäpolitiikkaan.
Krimin anastuksen jälkeen Venäjän ja lännen konflikti on ollut realiteetti. Itämeren alue on rauhaton, eikä Suomen ja Ruotsin vakauspolitiikalla ole kyetty vaikuttamaan turvallisuuskuvan muutokseen. Suomi oli nyt tilanteessa, mitä ei haluttu nähdä edes pahimmissa unissakaan. Nyt Suomi on Ruotsin kanssa lännen puolella, mutta ilman turvatakuita. Viimeksi näin tapahtui 1807.
Suomelle on jäänyt mahdollisuus käydä dialogia Venäjän kanssa. Presidentti Vladimir Putin herätti huomiota taannoisen dialogin ylläpitoon tähdänneen Suomen vierailunsa yhteydessä antamillaan lausunnoilla.
Yksi sisälsi viittauksen Putinin ”suomalaiseen ystävään”, joka oli todennut, että jos Suomi liittyisi Natoon, ”todennäköisesti Nato taistelisi mielellään Venäjää vastaan viimeiseen suomalaiseen sotilaaseen asti”.
On vaikea kuvitella, että Putinilla olisi Natoa koskevassa keskustelussa ”ystäviä” Suomessa muussa kuin korkeimmassa poliittisessa johdossa.
On toivottavaa, että kyse ei ole uudesta ”noottikriisistä”; ystävän yrityksestä käyttää Kremliä omien etujensa ajamiseen. Moni poliitikko Suomessa on sementoinut asemansa vastustamalla Natoa ja samalla vahvistanut asemaansa Moskovassa. Näiden aikojen piti olla jo ohi.
Ulkoministeriön Nato-työryhmässä toiminut suurlähettiläs René Nyberg korosti vielä syksyllä 2012, että ”Venäjän suhde Natoon ja Eurooppaan on retoriikasta huolimatta demilitarisoitunut”.
Tampereen yliopiston luentosalissa pidetty esitys ansaitsee jälkitarkastelun. Nyberg korosti raportin julkistamisen yhteydessä, että Suomen jäsenyys aiheuttaisi Venäjän taholta ”jyrkän” reaktion.
Nybergin rooli avaa hieman käytyä Nato-keskustelua.
Pitkään jäsenyys torjuttiin juuri siksi, että turvallisuuskehitys oli ”retoriikasta huolimatta” demilitarisoutumassa, mikä teki jäsenyyden turhaksi. Toiset vastustivat jäsenyyttä ideologisista syistä. Pelosta, että Suomesta tulisi Yhdysvaltojen juoksupoika.
Molemmat argumentit ovat todellisuudelle vieraita.
Saksa on tutkimusten mukaan Euroopan pasifistisin ja anti-amerikkalaisin maa, mutta turvallisuuspoliittisesti Saksa vaatii kaikkein eniten Naton pysymistä turvarakenteena Euroopassa.
Miksi Suomi ei voisi olla kuten Saksa? Harjoitetaan dialogia tiettyyn rajaan Moskovan kanssa, mutta ollaan länsiliittoutumassa. Miksi Venäjä haluaisi turmella hyvät naapuuruussuhteet?
ALPO RUSI
Toisaalta, eipä mikään puolue Suomessa ole ollut erityisen maanpuolustusprofiloitunut.
