PV hankkii lisää sytyttimiä telamiinoihin

JOKO

Ylipäällikkö
BAN
Isäm Maam Puolustaja kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Raveni kirjoitti:
Miinat eivät ole vahvinta alaani joten muutama kysymys? Miten noita panssari miinoitteita nykyään raivataan? Jyrä, heräte vai jysäytetäänkö vain keskitys oletettuun miinoilla suojattuun uraan?

Mikä estää vahvistamasta tuollaisen Miinan tehoa lisä räjäytysaineella? Räjäytys aineesta tuskin tulee sodassa pula. Laittaa tuollasentela tai pohja Miinan alle kolme neljä 10kg hävitys panosta niin lähtee raivain ja sitä kuljettanut ajoneuvo samalla... Tai sitten laitetaan sytytin taaemmaksi kuin rähteet niin jystää toisessapaikasta kuin heräte tuli :)
Eiköhän se ole yleensä aura ja mahdollisesti epäsuoran tuli siihen lisäksi. Jyrät sopivat lähinnä miinatiedusteluun.
Näitä räjähteeseen perustuvia raivausmenetelmiä Suomessa ei ole, mutta maailmallahan niitä löytyy, alla video.

Metsässä nuo eivät ilmeisesti toimi. Jäävät oksistoon ja kukkuvat siellä.

Miten mahtavat toimia metsässä kulkevalla maantiellä, jos puolustaja on sahannut tietä reunustavat rungot osittain poikki 2-4 metrin korkeudesta ja kipannut tielle? Raivain jää runkojen varaan ja irti tiestä. Riittääkö räjähteessä teho miinojen hävittämiseen?
 
Last edited by a moderator:

Mosuri

Alokas
BAN
JOKO kirjoitti:
Isäm Maam Puolustaja kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Raveni kirjoitti:
Miinat eivät ole vahvinta alaani joten muutama kysymys? Miten noita panssari miinoitteita nykyään raivataan? Jyrä, heräte vai jysäytetäänkö vain keskitys oletettuun miinoilla suojattuun uraan?

Mikä estää vahvistamasta tuollaisen Miinan tehoa lisä räjäytysaineella? Räjäytys aineesta tuskin tulee sodassa pula. Laittaa tuollasentela tai pohja Miinan alle kolme neljä 10kg hävitys panosta niin lähtee raivain ja sitä kuljettanut ajoneuvo samalla... Tai sitten laitetaan sytytin taaemmaksi kuin rähteet niin jystää toisessapaikasta kuin heräte tuli :)
Eiköhän se ole yleensä aura ja mahdollisesti epäsuoran tuli siihen lisäksi. Jyrät sopivat lähinnä miinatiedusteluun.
Näitä räjähteeseen perustuvia raivausmenetelmiä Suomessa ei ole, mutta maailmallahan niitä löytyy, alla video.

Metsässä nuo eivät ilmeisesti toimi. Jäävät oksistoon ja kukkuvat siellä.

Miten mahtavat toimia metsässä kulkevalla maantiellä, jos puolustaja on sahannut tietä reunustavat rungot osittain poikki 2-4 metrin korkeudesta ja kipannut tielle? Raivain jää runkojen varaan ja irti tiestä. Riittääkö räjähteessä teho miinojen hävittämiseen?
On noita rakettiraivaimia suomessakin kokeiltu.

Aiheeseen liittyvä Suomen sotilaan artikkeli:

http://www.suomensotilas.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=144:miinanraivaus-jatkuu-ja-jatkuu&catid=56:catartikkeliarkistovanhat&Itemid=103
 
Last edited by a moderator:

SJ

Supreme Leader
JOKO kirjoitti:
Metsässä nuo eivät ilmeisesti toimi. Jäävät oksistoon ja kukkuvat siellä.

Miten mahtavat toimia metsässä kulkevalla maantiellä, jos puolustaja on sahannut tietä reunustavat rungot osittain poikki 2-4 metrin korkeudesta ja kipannut tielle? Raivain jää runkojen varaan ja irti tiestä. Riittääkö räjähteessä teho miinojen hävittämiseen?
Noissa on myös se ongelma, että yksi raketin perässään vetämä letku sisältää vissiin yli tonnin räjähdettä, eli sellainen vanhan mallinen kuorma-auton lavalta ammuttava raivain ei ole hirmu hyvä (nykyään tuosta on Abrams tankin alustalle asetettu malli). Mutta mitä tulee tuohon räjähteiden tehoon, niin eiköhän se riitä, koska raivain tekee normaalisti maahan ajoneuvon levyisen uran (joskin minulle jäi hieman epäselväksi mitä tuossa yrität saada aikaan tuolla sahaus hommelilla, latvahan kuitenkin kaatuisi maahan asti). Ja ainahan voi ampua kaksi rakettia samaan kohtaan.

Mainitaan nyt sekin, että nuo raivaimet ovat hieman kyseenalaisia vehkeitä muutenkin. Ei liene liian vaikeaa tulenjohtajan arvata mihin tilata tykistöä, kun näkee tuollaisen raivaimen käytössä? Tässä yhteydessä tulenjohtajat ovat käyttäneet ilmausta "märkä uni".
 

JOKO

Ylipäällikkö
BAN
SJ kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Metsässä nuo eivät ilmeisesti toimi. Jäävät oksistoon ja kukkuvat siellä.

Miten mahtavat toimia metsässä kulkevalla maantiellä, jos puolustaja on sahannut tietä reunustavat rungot osittain poikki 2-4 metrin korkeudesta ja kipannut tielle? Raivain jää runkojen varaan ja irti tiestä. Riittääkö räjähteessä teho miinojen hävittämiseen?
Noissa on myös se ongelma, että yksi raketin perässään vetämä letku sisältää vissiin yli tonnin räjähdettä, eli sellainen vanhan mallinen kuorma-auton lavalta ammuttava raivain ei ole hirmu hyvä (nykyään tuosta on Abrams tankin alustalle asetettu malli). Mutta mitä tulee tuohon räjähteiden tehoon, niin eiköhän se riitä, koska raivain tekee normaalisti maahan ajoneuvon levyisen uran (joskin minulle jäi hieman epäselväksi mitä tuossa yrität saada aikaan tuolla sahaus hommelilla, latvahan kuitenkin kaatuisi maahan asti). Ja ainahan voi ampua kaksi rakettia samaan kohtaan.

Mainitaan nyt sekin, että nuo raivaimet ovat hieman kyseenalaisia vehkeitä muutenkin. Ei liene liian vaikeaa tulenjohtajan arvata mihin tilata tykistöä, kun näkee tuollaisen raivaimen käytössä? Tässä yhteydessä tulenjohtajat ovat käyttäneet ilmausta "märkä uni".

Latva tietysti ottaa maahan kiinni, mutta loput rungosta on ilmassa, koska runko on toisesta päästä kiinni kannossa ja kannolla riittää pituutta. Täysmittaiset männyt ja tavallinen maantien, niin ristiin kaadetuilla puilla saadaan varsin korkea este.

Lähinnä tässä mietin räjähteen tehoja, kun räjähde ei ole maata vasten. Runkojen varassa olevan räjähteen paine pääsee leviämään suuremmalle alalle. Riittääkö ilmassa räjähtänee paukun tehoa tuhoamaan maan alla olevia miinoja. Eihän panosta ole alkujaan sellaiseen suunniteltu.

Tietenkin ura syntyy riittävällä määrällä räjähteitä, mutta siinä tulee perinteiset ongelmat vastaan. Loppuu raivaimet ja puolustaja rupeaa ampumaan takaisin. Onhan se selvää, ettei hyökkäys tuollaisiin viritelmiin pysähdy, vaan lähinnä hankitaan aikaa omalle tulenkäytölle. Vihollisen liikkeen hidastaminen on aina suuri etu, kunhan omilta joukoilta löytyy tulivoimaa tilanteen hyödyntämiseen.
 

Hösseli

Kapteeni
Mosuri kirjoitti:
On noita rakettiraivaimia suomessakin kokeiltu.
Räjähtävät raivaimet olivat myös hyvin esillä silloin, kun raivaus-Lepardeja suunniteltiin, hankintavaiheessa niistä ei enää puhuttu. Harmaan vaiheen optio kenties? Tai sitten eivät vain soveltuneet erityisolosuhteisiimme?
 

Hösseli

Kapteeni
Hande kirjoitti:
Mikähän juttu tämä telamiina 62 oikein on, mistä se putkahti pinnalle?
Tiettävästi malli 62 ilmestyi Saksasta 90-luvulla. Aikaisempi samassa lehdessä vuonna 2009 (?) ollut uuden laukaisimen esittely antoi tarkemman tyypin TM62P3.

Hakussahan oli Forcitia käsitelleessä artikkelissa mininta myös uudesta hankinnasta, raivaamisen estopanoksesta. Tuo voisi hyvinkin olla sen paremmin tunnetun telamiina 65-77:n osuus modauskierroksesta? Mitään yksityiskohtia tuosta härvelistä ei ole aiemmin näkynyt.
 

SJ

Supreme Leader
Hösseli kirjoitti:
Mosuri kirjoitti:
On noita rakettiraivaimia suomessakin kokeiltu.
Räjähtävät raivaimet olivat myös hyvin esillä silloin, kun raivaus-Lepardeja suunniteltiin, hankintavaiheessa niistä ei enää puhuttu. Harmaan vaiheen optio kenties? Tai sitten eivät vain soveltuneet erityisolosuhteisiimme?
Rahat ei riittäneet niihin räjähtäviin raivaimiin.
 

SJ

Supreme Leader
JOKO kirjoitti:
SJ kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Metsässä nuo eivät ilmeisesti toimi. Jäävät oksistoon ja kukkuvat siellä.

Miten mahtavat toimia metsässä kulkevalla maantiellä, jos puolustaja on sahannut tietä reunustavat rungot osittain poikki 2-4 metrin korkeudesta ja kipannut tielle? Raivain jää runkojen varaan ja irti tiestä. Riittääkö räjähteessä teho miinojen hävittämiseen?
Noissa on myös se ongelma, että yksi raketin perässään vetämä letku sisältää vissiin yli tonnin räjähdettä, eli sellainen vanhan mallinen kuorma-auton lavalta ammuttava raivain ei ole hirmu hyvä (nykyään tuosta on Abrams tankin alustalle asetettu malli). Mutta mitä tulee tuohon räjähteiden tehoon, niin eiköhän se riitä, koska raivain tekee normaalisti maahan ajoneuvon levyisen uran (joskin minulle jäi hieman epäselväksi mitä tuossa yrität saada aikaan tuolla sahaus hommelilla, latvahan kuitenkin kaatuisi maahan asti). Ja ainahan voi ampua kaksi rakettia samaan kohtaan.

Mainitaan nyt sekin, että nuo raivaimet ovat hieman kyseenalaisia vehkeitä muutenkin. Ei liene liian vaikeaa tulenjohtajan arvata mihin tilata tykistöä, kun näkee tuollaisen raivaimen käytössä? Tässä yhteydessä tulenjohtajat ovat käyttäneet ilmausta "märkä uni".

Latva tietysti ottaa maahan kiinni, mutta loput rungosta on ilmassa, koska runko on toisesta päästä kiinni kannossa ja kannolla riittää pituutta. Täysmittaiset männyt ja tavallinen maantien, niin ristiin kaadetuilla puilla saadaan varsin korkea este.
Nyt saatan olla väärässä, mutta sen perusteella mitä olen tuota puun kaatoa katsonut sivusta, niin tuo kuvailemasi hommeli ei kuulosta helpolta saati turvalliselta. Meinaan, että jos sen puun pitää jäädä kantoon kiinni, niin silloin ei tehdä sitä koloa kaatosuuntaan (vai kuinka?). Ja tällöin pitää sahata muutenkin pitemmälle, joka varmaan hankaloittaa työtä, etenkin siksi, että kaatosuunnan määritys käy vaikeaksi ja lopuksi eikös tuon joudu tekemään tikapuilta tai pylväskengiltä, jos noin korkean kannon pitää saada aikaiseksi?

Voi toki olla, että tuo onnistuukin, ei siinä mitään, mutta onnistuuko tuo yhtään suuremmalla alueella? Meinaan, että tuollaista raivausta tuskin on tarkoitus tehdä juuri jonkun tien kohdalla, kun se on hieman liian ennalta-arvattava kohta.
 

noska

Ylipäällikkö
SJ kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
SJ kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Metsässä nuo eivät ilmeisesti toimi. Jäävät oksistoon ja kukkuvat siellä.

Miten mahtavat toimia metsässä kulkevalla maantiellä, jos puolustaja on sahannut tietä reunustavat rungot osittain poikki 2-4 metrin korkeudesta ja kipannut tielle? Raivain jää runkojen varaan ja irti tiestä. Riittääkö räjähteessä teho miinojen hävittämiseen?
Noissa on myös se ongelma, että yksi raketin perässään vetämä letku sisältää vissiin yli tonnin räjähdettä, eli sellainen vanhan mallinen kuorma-auton lavalta ammuttava raivain ei ole hirmu hyvä (nykyään tuosta on Abrams tankin alustalle asetettu malli). Mutta mitä tulee tuohon räjähteiden tehoon, niin eiköhän se riitä, koska raivain tekee normaalisti maahan ajoneuvon levyisen uran (joskin minulle jäi hieman epäselväksi mitä tuossa yrität saada aikaan tuolla sahaus hommelilla, latvahan kuitenkin kaatuisi maahan asti). Ja ainahan voi ampua kaksi rakettia samaan kohtaan.

Mainitaan nyt sekin, että nuo raivaimet ovat hieman kyseenalaisia vehkeitä muutenkin. Ei liene liian vaikeaa tulenjohtajan arvata mihin tilata tykistöä, kun näkee tuollaisen raivaimen käytössä? Tässä yhteydessä tulenjohtajat ovat käyttäneet ilmausta "märkä uni".

Latva tietysti ottaa maahan kiinni, mutta loput rungosta on ilmassa, koska runko on toisesta päästä kiinni kannossa ja kannolla riittää pituutta. Täysmittaiset männyt ja tavallinen maantien, niin ristiin kaadetuilla puilla saadaan varsin korkea este.
Nyt saatan olla väärässä, mutta sen perusteella mitä olen tuota puun kaatoa katsonut sivusta, niin tuo kuvailemasi hommeli ei kuulosta helpolta saati turvalliselta. Meinaan, että jos sen puun pitää jäädä kantoon kiinni, niin silloin ei tehdä sitä koloa kaatosuuntaan (vai kuinka?). Ja tällöin pitää sahata muutenkin pitemmälle, joka varmaan hankaloittaa työtä, etenkin siksi, että kaatosuunnan määritys käy vaikeaksi ja lopuksi eikös tuon joudu tekemään tikapuilta tai pylväskengiltä, jos noin korkean kannon pitää saada aikaiseksi?

Voi toki olla, että tuo onnistuukin, ei siinä mitään, mutta onnistuuko tuo yhtään suuremmalla alueella? Meinaan, että tuollaista raivausta tuskin on tarkoitus tehdä juuri jonkun tien kohdalla, kun se on hieman liian ennalta-arvattava kohta.
Kyllä meille aikoinaan ainakin tuollainen opetettiin nimellä puumurroste eikä sen toteuttamisessa nähty mitään suuria ongelmia. Tosin en muista että kanota olisi ihan 4 metrisiksi ollut tarkoitus jättää.
 

noska

Ylipäällikkö
Raveni kirjoitti:
Miinat eivät ole vahvinta alaani joten muutama kysymys? Miten noita panssari miinoitteita nykyään raivataan? Jyrä, heräte vai jysäytetäänkö vain keskitys oletettuun miinoilla suojattuun uraan?

Mikä estää vahvistamasta tuollaisen Miinan tehoa lisä räjäytysaineella? Räjäytys aineesta tuskin tulee sodassa pula. Laittaa tuollasentela tai pohja Miinan alle kolme neljä 10kg hävitys panosta niin lähtee raivain ja sitä kuljettanut ajoneuvo samalla... Tai sitten laitetaan sytytin taaemmaksi kuin rähteet niin jystää toisessapaikasta kuin heräte tuli :)
History of landmines -teoksessa mainitaan epäsuora tuli epävarmaksi ja huonosti toimivaksi miinoitteen raivaamistavaksi.
Lisäpanostamista kai ei mikään estä. Pohjamiinan alle niitä ei kai juuri laiteta koska pilaa räjähdyksen suuntautuvuuden ja itse miinan teho heikkenee, mutta tellun alla toimii kyllä. Samoin ketjutettuja panoksia voidaan käyttää.

Noista mainituista rakettitaviamista niin eiköhän Suomessa edelleen suosita putkiraivainta.
 

SJ

Supreme Leader
noska kirjoitti:
SJ kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
SJ kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Metsässä nuo eivät ilmeisesti toimi. Jäävät oksistoon ja kukkuvat siellä.

Miten mahtavat toimia metsässä kulkevalla maantiellä, jos puolustaja on sahannut tietä reunustavat rungot osittain poikki 2-4 metrin korkeudesta ja kipannut tielle? Raivain jää runkojen varaan ja irti tiestä. Riittääkö räjähteessä teho miinojen hävittämiseen?
Noissa on myös se ongelma, että yksi raketin perässään vetämä letku sisältää vissiin yli tonnin räjähdettä, eli sellainen vanhan mallinen kuorma-auton lavalta ammuttava raivain ei ole hirmu hyvä (nykyään tuosta on Abrams tankin alustalle asetettu malli). Mutta mitä tulee tuohon räjähteiden tehoon, niin eiköhän se riitä, koska raivain tekee normaalisti maahan ajoneuvon levyisen uran (joskin minulle jäi hieman epäselväksi mitä tuossa yrität saada aikaan tuolla sahaus hommelilla, latvahan kuitenkin kaatuisi maahan asti). Ja ainahan voi ampua kaksi rakettia samaan kohtaan.

Mainitaan nyt sekin, että nuo raivaimet ovat hieman kyseenalaisia vehkeitä muutenkin. Ei liene liian vaikeaa tulenjohtajan arvata mihin tilata tykistöä, kun näkee tuollaisen raivaimen käytössä? Tässä yhteydessä tulenjohtajat ovat käyttäneet ilmausta "märkä uni".

Latva tietysti ottaa maahan kiinni, mutta loput rungosta on ilmassa, koska runko on toisesta päästä kiinni kannossa ja kannolla riittää pituutta. Täysmittaiset männyt ja tavallinen maantien, niin ristiin kaadetuilla puilla saadaan varsin korkea este.
Nyt saatan olla väärässä, mutta sen perusteella mitä olen tuota puun kaatoa katsonut sivusta, niin tuo kuvailemasi hommeli ei kuulosta helpolta saati turvalliselta. Meinaan, että jos sen puun pitää jäädä kantoon kiinni, niin silloin ei tehdä sitä koloa kaatosuuntaan (vai kuinka?). Ja tällöin pitää sahata muutenkin pitemmälle, joka varmaan hankaloittaa työtä, etenkin siksi, että kaatosuunnan määritys käy vaikeaksi ja lopuksi eikös tuon joudu tekemään tikapuilta tai pylväskengiltä, jos noin korkean kannon pitää saada aikaiseksi?

Voi toki olla, että tuo onnistuukin, ei siinä mitään, mutta onnistuuko tuo yhtään suuremmalla alueella? Meinaan, että tuollaista raivausta tuskin on tarkoitus tehdä juuri jonkun tien kohdalla, kun se on hieman liian ennalta-arvattava kohta.
Kyllä meille aikoinaan ainakin tuollainen opetettiin nimellä puumurroste eikä sen toteuttamisessa nähty mitään suuria ongelmia. Tosin en muista että kanota olisi ihan 4 metrisiksi ollut tarkoitus jättää.
Opetettiinko se käytännössä, vaiko pelkästään kalvolla? Ja mihin se on tarkoitettu, siis sanoiko joku, että sillä on tarkoitus estää vihollista käyttämästä tuollaista letkuraivanta, vai onko se vain ihan normaali este?
 

noska

Ylipäällikkö
SJ kirjoitti:
Opetettiinko se käytännössä, vaiko pelkästään kalvolla? Ja mihin se on tarkoitettu, siis sanoiko joku, että sillä on tarkoitus estää vihollista käyttämästä tuollaista letkuraivanta, vai onko se vain ihan normaali este?
Opetettiin käytännössä jossain yhteisharjoituksessa pioneerien kanssa. Ei sen yhteydessä mistään letkuraivaimista puhuttu. Puumurrosteen käytöstä on selostettu laajemmaltikin useammassakin armeijan oppaassa ja ohjesäännössä. Jopa yleisemmin kuin kalliomurrosteen. Jos ei ole sinulle tuttu niin otapa käteen vaikka sulutusohjesääntö tai joku muu pioneerien opas niin varmaan löydät seikkaperäiset opastukset ja tarkempaa faktaa kuin tällä foorumilla kykenemme antamaan.
 

SJ

Supreme Leader
noska kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Opetettiinko se käytännössä, vaiko pelkästään kalvolla? Ja mihin se on tarkoitettu, siis sanoiko joku, että sillä on tarkoitus estää vihollista käyttämästä tuollaista letkuraivanta, vai onko se vain ihan normaali este?
Opetettiin käytännössä jossain yhteisharjoituksessa pioneerien kanssa. Ei sen yhteydessä mistään letkuraivaimista puhuttu. Puumurrosteen käytöstä on selostettu laajemmaltikin useammassakin armeijan oppaassa ja ohjesäännössä. Jopa yleisemmin kuin kalliomurrosteen. Jos ei ole sinulle tuttu niin otapa käteen vaikka sulutusohjesääntö tai joku muu pioneerien opas niin varmaan löydät seikkaperäiset opastukset ja tarkempaa faktaa kuin tällä foorumilla kykenemme antamaan.
Kiinnostaisi miten tuollaisen ryteikön saa aikaiseksi moottorisahalla silleen turvallisesti, en tiedä onko siinä ohjesäännössä tälläiseen ohjeet?
 

JOKO

Ylipäällikkö
BAN
SJ kirjoitti:
noska kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Opetettiinko se käytännössä, vaiko pelkästään kalvolla? Ja mihin se on tarkoitettu, siis sanoiko joku, että sillä on tarkoitus estää vihollista käyttämästä tuollaista letkuraivanta, vai onko se vain ihan normaali este?
Opetettiin käytännössä jossain yhteisharjoituksessa pioneerien kanssa. Ei sen yhteydessä mistään letkuraivaimista puhuttu. Puumurrosteen käytöstä on selostettu laajemmaltikin useammassakin armeijan oppaassa ja ohjesäännössä. Jopa yleisemmin kuin kalliomurrosteen. Jos ei ole sinulle tuttu niin otapa käteen vaikka sulutusohjesääntö tai joku muu pioneerien opas niin varmaan löydät seikkaperäiset opastukset ja tarkempaa faktaa kuin tällä foorumilla kykenemme antamaan.
Kiinnostaisi miten tuollaisen ryteikön saa aikaiseksi moottorisahalla silleen turvallisesti, en tiedä onko siinä ohjesäännössä tälläiseen ohjeet?
Arvauspohjalta ehdottaisin seuraavaa menetelmää. Sahataan puun kylkeen iso lovi sille puolelle, mihin puun halutaan kaatuvan. Lovi pitää sahata ylhäältä alaviistoon ja alhaalta yläviistoon. Loven pitää olla niin suuri, ettei se mene umpeen puun kaatuessa. Kun se ei mene kiinni, se ei myöskään kampea runkoa irti kannosta.

Vastakkaiselle puolelle sahataan tavallinen viilto ja toivotaan puun lähtevän haluttuun suuntaan. Sorkkaraudalla tai köydellä voi tietty avittaa. Olettaisin sahausten väliin muodostuvan tukevan saranan.
 

Einomies1

Ylipäällikkö
Voisi kuvitella että jos räjähderaivaimen panokset on esim. aerosolipanoksia tai muita kovan ylipaineen synnyttäviä paukkuja niin vanhan tellumiinan laukaisimen painosytytin kyllä reagoisi ja räjäyttäisi miinan.

Moniherätesytyttimen ja pohjamiinojen kanssa voipi olla eri juttu. Ehkä ylipaine riittäisi vahingoittamaan niiden elektroniikkaa ja tehdä niistä toimintakyvyttömiä?

Uskoisin että tuo toimii aika hyvin.
 

SJ

Supreme Leader
JOKO kirjoitti:
SJ kirjoitti:
noska kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Opetettiinko se käytännössä, vaiko pelkästään kalvolla? Ja mihin se on tarkoitettu, siis sanoiko joku, että sillä on tarkoitus estää vihollista käyttämästä tuollaista letkuraivanta, vai onko se vain ihan normaali este?
Opetettiin käytännössä jossain yhteisharjoituksessa pioneerien kanssa. Ei sen yhteydessä mistään letkuraivaimista puhuttu. Puumurrosteen käytöstä on selostettu laajemmaltikin useammassakin armeijan oppaassa ja ohjesäännössä. Jopa yleisemmin kuin kalliomurrosteen. Jos ei ole sinulle tuttu niin otapa käteen vaikka sulutusohjesääntö tai joku muu pioneerien opas niin varmaan löydät seikkaperäiset opastukset ja tarkempaa faktaa kuin tällä foorumilla kykenemme antamaan.
Kiinnostaisi miten tuollaisen ryteikön saa aikaiseksi moottorisahalla silleen turvallisesti, en tiedä onko siinä ohjesäännössä tälläiseen ohjeet?
Arvauspohjalta ehdottaisin seuraavaa menetelmää. Sahataan puun kylkeen iso lovi sille puolelle, mihin puun halutaan kaatuvan. Lovi pitää sahata ylhäältä alaviistoon ja alhaalta yläviistoon. Loven pitää olla niin suuri, ettei se mene umpeen puun kaatuessa. Kun se ei mene kiinni, se ei myöskään kampea runkoa irti kannosta.

Vastakkaiselle puolelle sahataan tavallinen viilto ja toivotaan puun lähtevän haluttuun suuntaan. Sorkkaraudalla tai köydellä voi tietty avittaa. Olettaisin sahausten väliin muodostuvan tukevan saranan.
Jahah! No nyt tiedän enemmän puunkaadosta mitä ennen, siis myös ihan normaalista toimituksesta, eikä tuosta ylläolevasta tapauksesta.
 

baikal

Supreme Leader
Ajastetusti räjäyttämällä saadaan syntymään kunnon ryvös, jonka raivaamisessa moni hius harmaantuu. Räjähdys potkaiseen irtoavan rungon jommalle kummalle puolen metristä kantoa...se on jo yksi fitalis. Vaijeria ja riimua pujotellen runkoja sieltä täältä yhteen, jotta vetoraivaus ei onnistu. Lihaan käypiä ansoja sekaan ja teräviä JYTKYJÄ. Tarkka-ampujaa ja tulenjohtoa.

Jos syystä tai toisesta saadaan syntymään ruuhkaa, niin juhaparin patteriston tulenjohto huutaa radioon: "taivaaas vaaarjeleee, mikä sieltä tulee, taaaivaas vaarjeeleee, se on maaaaliii"!!!!!

Tuohon ryvöksen sivuun, jos vain suinkin mahdollista pitää rakentaa ärjy sissinkiuas, joka tuuppaa raivausvaunun kyljestä käsin kuuta kiertävälle radalle.

Olen joskus kuullut arvion, kuinka pitkällinen prosessi tuollainen 200-300 metrinen ryvös on raivattavaksi. Rungot ja oksikot suojaavat asetettuja ja piilotettuja miinoitteita jne.

Mutta mitä sitä tyhjää. Inhottavan staattista puuhailua, jollei ole enää sijaa puolllustuksessa. Pitää olla aktiivinen ja liikehtivä. Vaikkei perse sitä kestäiskään.

nimim. sissipion. tertiäärikaudelta
 

koponen

Kenraali
Isommat suomalaiset tiet on nykyään raivattu hirviturvallisiksi levikkeineen ja raivausalueineen. Vielä kun vieressä kasvaa nuorta puupeltoa niin pelivälineistä on pulaa. Paikoissa joissa puumurroste toimii on kyllä kohtuuikävä ylitettävä.
 

noska

Ylipäällikkö
Einomies1 kirjoitti:
Voisi kuvitella että jos räjähderaivaimen panokset on esim. aerosolipanoksia tai muita kovan ylipaineen synnyttäviä paukkuja niin vanhan tellumiinan laukaisimen painosytytin kyllä reagoisi ja räjäyttäisi miinan.

Moniherätesytyttimen ja pohjamiinojen kanssa voipi olla eri juttu. Ehkä ylipaine riittäisi vahingoittamaan niiden elektroniikkaa ja tehdä niistä toimintakyvyttömiä?

Uskoisin että tuo toimii aika hyvin.
Tuo edellä mainitsemani teos toteaa että myös FAE eli aerosolipommit ovat osoittautuneet tehottomiksi ja epävarmoiksi raivauskäytössä ja niitä (ja muita paineiskuja) vastaan on tehty jopa nopeasti yksinkertaisia ja varmoja vastakeinoja.

Räjähderaivain (putki-, letku- tai raketti-) toimii siten että se on joko riittävän lähellä aiheuttakkseen räjähdysvälityksen tai sitten paineella heittää miinan sivuun. Tälläiset raivaimet itse asiassa usein vaikeuttavat jatkoraivaustöitä, eli alueen lopullista raivausta, mutta soveltuvat hyvin nopeaan uran tekemiseen miinoitteen läpi.
 
Top