PV hankkii lisää sytyttimiä telamiinoihin

baikal

Supreme Leader
koponen kirjoitti:
Isommat suomalaiset tiet on nykyään raivattu hirviturvallisiksi levikkeineen ja raivausalueineen. Vielä kun vieressä kasvaa nuorta puupeltoa niin pelivälineistä on pulaa. Paikoissa joissa puumurroste toimii on kyllä kohtuuikävä ylitettävä.
Toisaalta on niinkin, että esim. tuossa viiden kilsan päässä on 14 tuhatta mottia lanssissa.

Joo, ei tuo helposti ole enää mikään valtaväylien juttu, ole ollut pitkään aikaan. Mutta valtaväylillä on omat temppunsa, murroksillekin.
 

SJ

Supreme Leader
baikal kirjoitti:
koponen kirjoitti:
Isommat suomalaiset tiet on nykyään raivattu hirviturvallisiksi levikkeineen ja raivausalueineen. Vielä kun vieressä kasvaa nuorta puupeltoa niin pelivälineistä on pulaa. Paikoissa joissa puumurroste toimii on kyllä kohtuuikävä ylitettävä.
Toisaalta on niinkin, että esim. tuossa viiden kilsan päässä on 14 tuhatta mottia lanssissa.

Joo, ei tuo helposti ole enää mikään valtaväylien juttu, ole ollut pitkään aikaan. Mutta valtaväylillä on omat temppunsa, murroksillekin.
No, eikös murrostamisella ole tarkoitus "kanavoida" viholliset haluttuun paikkaan tai ainakin pois alueelta, johon heitä ei haluta? Tai yleensä rajoittaa heidän kulkureittejään, jolloin meillä on mahdollisuudet keskittää omat voimat juuri näille muutamille alueille.
 

baikal

Supreme Leader
SJ kirjoitti:
baikal kirjoitti:
koponen kirjoitti:
Isommat suomalaiset tiet on nykyään raivattu hirviturvallisiksi levikkeineen ja raivausalueineen. Vielä kun vieressä kasvaa nuorta puupeltoa niin pelivälineistä on pulaa. Paikoissa joissa puumurroste toimii on kyllä kohtuuikävä ylitettävä.
Toisaalta on niinkin, että esim. tuossa viiden kilsan päässä on 14 tuhatta mottia lanssissa.

Joo, ei tuo helposti ole enää mikään valtaväylien juttu, ole ollut pitkään aikaan. Mutta valtaväylillä on omat temppunsa, murroksillekin.
No, eikös murrostamisella ole tarkoitus "kanavoida" viholliset haluttuun paikkaan tai ainakin pois alueelta, johon heitä ei haluta? Tai yleensä rajoittaa heidän kulkureittejään, jolloin meillä on mahdollisuudet keskittää omat voimat juuri näille muutamille alueille.
Suoraan sanoen en osaa asettaa yksittäistä murrosta mihinkään laajempaan kontekstiin. Enkä tunne edes raivausmenetelmiäkään niin hyvin, että osaisin arvioida paljonko ottaa aikaa siivota hankalakin murroste. Jos raivaus saa toimia vapaasti ilman häirintää, ei kai siinä mene edes montaa tuntia, kun hankalakin sotku on selvä.

Jugoslavian sotien aikaan on jäänyt mieleen eräs tapaus Sloveniasta, jossa sloveenitaistelijat räjäyttivät kolme murrosta perä perää, eräänlaisen sekamurroksen, joka sisälsi kalliota ja puustoa ja joitain rakennuksia. Serbien raivaus sai tohista vapaasti ja ei kai siinä mennyt puolta päivääkään, kun sotkut oli selvitetty. Sitten tien pätkällä jymäytettiin vain yksi murros ja puolustettiin sitä pätkää sitkeästi.....se palveli tarkoitustaan ja menemättä jäi serbeiltä. Tosin taisivat valua kotiappäin jo muutoinkin.

Voisko vetää sellaisen johtopäätöksen, että murroste VOI TOIMIA osana muuta ihan okei, yksinään ja valvomattomana pelkkä pikku hidaste.
 

JOKO

Ylipäällikkö
BAN
baikal kirjoitti:
Voisko vetää sellaisen johtopäätöksen, että murroste VOI TOIMIA osana muuta ihan okei, yksinään ja valvomattomana pelkkä pikku hidaste.

No sehän on selvä.
 

Einomies1

Ylipäällikkö
baikal kirjoitti:
Tuohon ryvöksen sivuun, jos vain suinkin mahdollista pitää rakentaa ärjy sissinkiuas, joka tuuppaa raivausvaunun kyljestä käsin kuuta kiertävälle radalle.
Oletko Baikal päässyt rakentamaan ja näkemään toiminnassa tuollaista sissinkiuasta itse?

Luin ekan kerran tuosta virityksestä jostain historian kirjoista joissa luki että se keksittiin ja sitä käytettiin suomessa joskus Hakkapeliittojen aikana eli 1600-1700 luvulla.
 

baikal

Supreme Leader
Einomies1 kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Tuohon ryvöksen sivuun, jos vain suinkin mahdollista pitää rakentaa ärjy sissinkiuas, joka tuuppaa raivausvaunun kyljestä käsin kuuta kiertävälle radalle.
Oletko Baikal päässyt rakentamaan ja näkemään toiminnassa tuollaista sissinkiuasta itse?

Luin ekan kerran tuosta virityksestä jostain historian kirjoista joissa luki että se keksittiin ja sitä käytettiin suomessa joskus Hakkapeliittojen aikana eli 1600-1700 luvulla.
olen toki. Tosin tnt:tä kuvasi kuiva ja pätkitty 2 x 4- parrunpätkät. Laskettiin ja ynnäiltiin sitten sopivia kilosuhteita ja suuntausta.

Hezbullah jymäytti ainakin muutaman tuollaisen 2006, yksi taisi osua ja eihän se Merkavakaan IHAN KAIKKEA kestä, vaikka onkin Valittu Tankki.
 

noska

Ylipäällikkö
baikal kirjoitti:
Voisko vetää sellaisen johtopäätöksen, että murroste VOI TOIMIA osana muuta ihan okei, yksinään ja valvomattomana pelkkä pikku hidaste.
Ainakin itselleni on opetettu että murrosteita, hävitteitä ja miinoitteita käytetään yhdessä osana sulutetta. Tavallisesti siihen liittyvät myös epäsuoran tulen maalit ja muu valvonta ja tulenkäyttö.
 

SJ

Supreme Leader
baikal kirjoitti:
Hezbullah jymäytti ainakin muutaman tuollaisen 2006, yksi taisi osua ja eihän se Merkavakaan IHAN KAIKKEA kestä, vaikka onkin Valittu Tankki.
Kaksi itseasiassa. Yksi oli nelosmallia, toinen oli kakkonen. Nuo oli ainoat mitä pitivät suoraan tuhottuna, ja myöhemmin päättivät olla korjaamatta kolmea osumaa ottanutta vaunua, kun sitä ei katsottu järkeväksi kustannusten takia. Nämä kolme oli tiettävästi ottaneet useita ohjus yms. osumia.
 

Urho

Alikersantti
BAN
RÖLLIKKÄ
JOKO kirjoitti:
SJ kirjoitti:
noska kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Opetettiinko se käytännössä, vaiko pelkästään kalvolla? Ja mihin se on tarkoitettu, siis sanoiko joku, että sillä on tarkoitus estää vihollista käyttämästä tuollaista letkuraivanta, vai onko se vain ihan normaali este?
Opetettiin käytännössä jossain yhteisharjoituksessa pioneerien kanssa. Ei sen yhteydessä mistään letkuraivaimista puhuttu. Puumurrosteen käytöstä on selostettu laajemmaltikin useammassakin armeijan oppaassa ja ohjesäännössä. Jopa yleisemmin kuin kalliomurrosteen. Jos ei ole sinulle tuttu niin otapa käteen vaikka sulutusohjesääntö tai joku muu pioneerien opas niin varmaan löydät seikkaperäiset opastukset ja tarkempaa faktaa kuin tällä foorumilla kykenemme antamaan.
Kiinnostaisi miten tuollaisen ryteikön saa aikaiseksi moottorisahalla silleen turvallisesti, en tiedä onko siinä ohjesäännössä tälläiseen ohjeet?
Arvauspohjalta ehdottaisin seuraavaa menetelmää. Sahataan puun kylkeen iso lovi sille puolelle, mihin puun halutaan kaatuvan. Lovi pitää sahata ylhäältä alaviistoon ja alhaalta yläviistoon. Loven pitää olla niin suuri, ettei se mene umpeen puun kaatuessa. Kun se ei mene kiinni, se ei myöskään kampea runkoa irti kannosta.

Vastakkaiselle puolelle sahataan tavallinen viilto ja toivotaan puun lähtevän haluttuun suuntaan. Sorkkaraudalla tai köydellä voi tietty avittaa. Olettaisin sahausten väliin muodostuvan tukevan saranan.
Puunkaato... Rungon vahvuus huomioon ottaen, tarvittava lataus lasketaan kaavan. mukaisesti. (3.14 x 1.5 (TNT) x ympärysmitta) Miinus 10% tuosta latauksesta takaa sen jotta kaatunut runko pysyy kannossa kiinni.
Lataus asetetaan runkoon vihollisen tulosuunnan puolelle halutun kaatosuunnan mukaisesti.
 

baikal

Supreme Leader
Urho kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
SJ kirjoitti:
noska kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Opetettiinko se käytännössä, vaiko pelkästään kalvolla? Ja mihin se on tarkoitettu, siis sanoiko joku, että sillä on tarkoitus estää vihollista käyttämästä tuollaista letkuraivanta, vai onko se vain ihan normaali este?
Opetettiin käytännössä jossain yhteisharjoituksessa pioneerien kanssa. Ei sen yhteydessä mistään letkuraivaimista puhuttu. Puumurrosteen käytöstä on selostettu laajemmaltikin useammassakin armeijan oppaassa ja ohjesäännössä. Jopa yleisemmin kuin kalliomurrosteen. Jos ei ole sinulle tuttu niin otapa käteen vaikka sulutusohjesääntö tai joku muu pioneerien opas niin varmaan löydät seikkaperäiset opastukset ja tarkempaa faktaa kuin tällä foorumilla kykenemme antamaan.
Kiinnostaisi miten tuollaisen ryteikön saa aikaiseksi moottorisahalla silleen turvallisesti, en tiedä onko siinä ohjesäännössä tälläiseen ohjeet?
Arvauspohjalta ehdottaisin seuraavaa menetelmää. Sahataan puun kylkeen iso lovi sille puolelle, mihin puun halutaan kaatuvan. Lovi pitää sahata ylhäältä alaviistoon ja alhaalta yläviistoon. Loven pitää olla niin suuri, ettei se mene umpeen puun kaatuessa. Kun se ei mene kiinni, se ei myöskään kampea runkoa irti kannosta.

Vastakkaiselle puolelle sahataan tavallinen viilto ja toivotaan puun lähtevän haluttuun suuntaan. Sorkkaraudalla tai köydellä voi tietty avittaa. Olettaisin sahausten väliin muodostuvan tukevan saranan.
Puunkaato... Rungon vahvuus huomioon ottaen, tarvittava lataus lasketaan kaavan. mukaisesti. (3.14 x 1.5 (TNT) x ympärysmitta) Miinus 10% tuosta latauksesta takaa sen jotta kaatunut runko pysyy kannossa kiinni.
Lataus asetetaan runkoon vihollisen tulosuunnan puolelle halutun kaatosuunnan mukaisesti.
Koivu ja talvipakkasen jäätynyt runko vaikuttaa myös laskelmaan. Näistä meikä puulajeista. Samoin erityisen järeä puu antaa oman mausteensa.
 

Urho

Alikersantti
BAN
RÖLLIKKÄ
Totta, puun kosteus ja kovuus vaikuttavat asiaan. Uskon pioneerien osaavan asiansa. Lopullinen pointti on kuitenkin se ettei se vihollisen nopea "koukkaus" onnistu. Muutama putki katteeksi, miinoite esteen molemmille sivustoille ja tulenjohto vartioon...
 
Top