JR49
Respected Leader
Hieno löytö tämä, odotan vilkasta keskustalua.
Taitaa olla myös mm. panssarintorjuntavideo jostai vuodelta 1993 tienoilta. Itse odotan sen näkemistä suuresti. Vielä joskus se tulee digitointivuoroon.
PV:n videot
- Viestiketjun aloittaja veffeade
- Aloitus PVM
Taitaa olla myös mm. panssarintorjuntavideo jostai vuodelta 1993 tienoilta. Itse odotan sen näkemistä suuresti. Vielä joskus se tulee digitointivuoroon.
tulikomento
Supreme Leader
Ensiksikin; hyvin tehty video ja musiikin ansiosta teki mieli alkaa katsova Miami Vicen jaksoja!
Asiaan: mitä vedetään kohdasta 4:02 eteenpäin? Vene hinaa jotain perässään mitä ymmärrä hän ei.
4:30 eteenpäin, mikä menee tykin kanssa vikaan? Mitä tuossa tehdään?
10:51, tuo lienee nyt sellainen rt:n käytössä ollut linnoitusheitin. Oletan kaliiperin olevan 82 milliä, eli kyse olisi sotasaalisheittimestä. Vai oliko rannikolla käytössä myös 81-millisiä? Onko muuten miten helposti erotettavia ulkoisesti?
11:11, näyttävät sellaisilta syöksyveneiltä, joita oli poistossa myöhemmin 90-luvulla. Luoja nähköön, kännissä opiskeluaikoina saatiin ajatus, että ostetaam sellainen kimppaan. Yleensä kännissä saadut hyvät ajatukset eivät realisoisu, mutta tuon hinnasta jäi keräämättä värisyttävän pieni summa. Onneksi hanke kariutui
4:02 kohdasta eteenpäin hinataan maalilauttoja. Näitä on eri kokoisia ja niitä hinataan yleensä parina ja ammunta takimmaiseen lauttaan.
4:30 kohdassa tykkinä 130 K 54 ja siinä on mekanismi jolla putki saadaan vedettyä kuljetusta varten taaksepäin, jotta vetopituus on lyhyempi. Voin olla väärässäkin, @Old Boy tietää varmasti paremmin.
Oli kyllä ihan hieno ja nostalginen video, mutta ei ehkä ihan todenmukaisuudessa ja tilanteiden järkevyydessä vedä vertoja nykymateriaalille. Lisäksi siellä oli tykistötoimintaan liittyen joitain kummallisuuksia jotka eivät välttämättä olleet ihan kohdillaan. Hauskoja yksityiskohtia löytyy myös, esimerkiksi paikka jossa meritorjuntaohjuslavetti laitettiin ampumakuntoon
Hienoa kuvaa myös rannikkotykistöpatterin iskemistä, vaikkakin osuma mikä oli suoraan maalilauttaan taisi olla lavastettu, lautta ei liikkunut. Vesikuuntelu oli esillä muutaman sekunnin ajan. 10:30 kohdassa vähän hassua tuliasematoimintaa sekä 130 K 54 jossa ei ollut ilmeisesti suujarrua ollenkaan.Tunnistaako joku mikä se vähän modernimpi näyttö/tietokone laatikko oli kohdassa 6:42? Ei tuu mieleen kuin ITn JOKE 87 laitteet.
JR49
Respected Leader
Ahaa, maalilauttoja siis, niistä en olekaan filmiä nähnyt, ainakaan noin läheltä.
Tykillä toiminnasta mitään tietämättömänä, niin en tiennytkään, että joku istuu laitteessa kyydissä kun se laukaistaan. Näytti rytkäyttävän aika lailla, mikä kaverin funktio on siinä?
Jotain hänelle tulee syliin laukaisun tapahduttua.
Muoks, kypärähän siltä tippuu päästä!
Piti luntata Rannikkotykistöpatteristo-oppaasta, kun liikkuvan rannikkotykistön toiminta ei niin tuttua. Istuva henkilö on apusuuntaaja ja hän asettaa suunta-arvoa kiertokaukoputkelle meriammunnoissa. Lavettihaaran ulkopuolella oleva, johon rengas osuu on ilmeisesti tykinjohtaja.
EDIT: Korjattu kirjoitusvirhe
Viimeksi muokattu:
Näin myös tämän heti tuoreeltaan. Nykyäänhän PV:n videot ovat visuaalisesti komeita mutta ne on leikattu CNN-yhteensopivaksi sillisalaatiksi, josta ei juuri mitään erota. Toisin oli ennen, kun näihin pätkiin todella panostettiin.
00:53 Filmin "pääosassa" on Hangon RtPston kapt Matti Eskola (kadettikurssi 69). Jäsen @Commander osaa ehkä kertoa mistä jäi eläkkeelle.
02:04 Takimmaisen henkilön edessä vihreä Nokian valmistama keskussanomalaite. (Tätä havaintoa muokattu)
02:31 Viimeisiä pioneerien ponttoonialustoina toimineita Kraz kuorma-autoja myydään Kalkussa. Tässä vetää 130 K54 rannikkotykin ulos hallista.
02:35 Käsikirjoitustaa laadittaessa Nliitto oli vielä olemassa. Varminta siis puhua "Rannikkopuolustusharjoituksesta" eikä kuvata oikean hyökkäyksen tapahtumia. Paha NATO tosin sinne Hankoon oli YYA-aikana pyrkimässä.
03:37 "Perussuunta 37" tarkoittaa ampumasektorin keskisuuntaa, johon tykki asetetaan asemaan. Ne on ennalta valmisteltu; tämä ohje ilmeisesti ainoastaan käsikirjoittajan ideoima. Henkilöstön taisteluvarustuksessa olisi hieman huomauttamista.
03:43 Isoissa harjoituksissa tulenjohtopaikkoja on useita joista johdetaan tulta vuorotellen ja yhtaikaa. Varotoimintaan on oma erillinen henkilöstö; kt:ssä heidät löytää ampumatoimistosta joka pysyy selvillä eri ammuntojen vaiheista ja varoalueen tarkastuksista sekä liikkumisrajoituksista. Varusmiehille ja ressuille tämä puoli ei näy lainkaan, ellei nyt joudu valvontatehtävään.
04:20 Tietokonetta en tunnista, muta sen yläpuolella on kynäpiirturi, jossa eriväriset tussikynät veteli viivoja A3 paperille. En enää muista mitä pääasiassa tallennettiin, mutta maalipiirroksen ampumasuuntineen sillä sai näppärästi. Usein osa puuttui kun jonkun värin tussikynä oli kuivunu. Joka värille ja viivanleveydelle piti olla oma kynä.
04:34 II MS aikana ja sitä ennen valmistetuissa raskaissa tykeissä putki oli vedettävä taakse kuljetusta varten ja taas takaisin kun ase laitetaan ampumakuntoon. En mä enää muista ketjun kireydestä mutta operaatiossa putki irrotetaan ensin kiinnikkeistään. SatTR:n varusmiehet onnistuivat kerran tiputtamaan yli 500 kg painavan putken maahan asti tässä hommassa kun olivat väsyneitä. Henkilökunnan asemiehet sai sen sitten pitkän iltapuhteen aikana takaisin paikoilleen.
05:07 Saman ajan tykeissä piti myös olla edeltäjä, jonka päälle lavettihaarat nostettiin. Irroitettavat nostotangot työnnettiin fiksusti lavettihaarojen reikiin. Ilman edeltäjää olisi tykin paino nostanu vetäjän etupyörät ilmaan. Ehkei ihan Krazista mutta olis ollu ennätyskevyt ohjaus. Tämä vaihe vaatikin tykkimiehistön kaikki voimat.
06:30 Keskussanomalaite, josta kuvaruudun näkymäkin näkyvissä. Nykyisin kaikissajohtamisajoneuvoissa ja -teltoissa on sisäkuvat kielletty. Näyttökuvan julkaisun seurauksia en edes osaa kuvitella! (Tätä kohtaa muokattu).
07:40 KTA merkintä kranaateissa paljastaa että nyt ammutaan kenttätykistön kranaatteja. Merimaalikranukin tähän tornikanuunaan lopulta saatiin. Venäläinen tapa oli myös ylimaalata kupariset johtorenkaat: Suuri maa suuret toleranssit.
08:26 Nokian valmistama tykistölaskin, josta oli myös rt-versio. Käyttöjärjestelmien tasollahan Nokia ei varsinaisesti ole kuuluisa ja tässä PV:n oman Sähköteknillisen Tutkimuslaitoksen virkatyönä tekemässä ohjelmassa oli vikana, että se salli käyttäjän antaa näppäimistyöllä uusia komentoja kun vimpain vasta toteutti edellisiä. Tuloksena oli umpikuja ja palaaminen monta vaihetta taaksepäin. Tähän saattoi sortua kokenutkin käyttäjä; aloittelijat se sai täysin sekaisin ja epätoivon valtaan. Onneksi ei sillä tarvinu sotaan koskaan lähteä. Myöhemmin laite sai nopeamman prosessrin ja tämä vika korjaantui. Forumin vanhempi väki muistaa vielä 80-luvun tietokoneiden numerovalikot: 1. Meriammunta 2. maa-ammunta jne..
08:43 Tässä ovat tykit ajaneet asemiin ja niille annetaan suunta, joka on mitattu ennalta. Isotöinen homma suuntakehä + mittavaijeritekniikalla, joka edelleen on paikantamisajoneuvon varamenetelmä.
RT ampuu liikkuvaa maalia, jolloin suuntaajia on kaksi. Apusuuntaaja laittaa sivulukeman. Tässä vasta laitetaan tykit valmiiksi. Kun tykit seuraavat liikkuvaa maalia tulee apusuuntaajan luureihin koko ajan muuttuva sivulukema, jota hän asettaa kiertokaukoputkeen. Se luetaan tietyllä rytmillä jolloin homma onnistuu harjoittelun jälkeen. Samoin suunnattiin ennen käsisuunnattavat laivatykit sekä raskas it seuranta-ammunnassa. Ohjaaja ei oo rt-mies, niin ei tietenkään tässä nähdä kuinka homma toimii käytännössä.
09:25 Rt:llä oli käytännöllinen suuntamittari, jossa kotimaisen mekaanisen kulmamittarin päälle oli istutettu kiikari. Liikkuvan rt:n loppuessa merimiehet myi osan vehkeistä pois kun ei niitä laivoissa tarvita. Eivät kysyneet olisko Maavoimat ollu kiinnostunu. (Havaintoa muokattu).
09:28 Nokian laseretäisyysmittari, jonka ikä näkyy laitteen koosta. Ei silmäturvallinen viholliselle!
09:50 100Tk:n lataaja työssä.
10:51 Linnakeheitin kuten jo arveltiin. Sillä pystyi ampumaan täysympyrän eikä tulitointaan tarvittu kun pari miestä minumissään.
11:20 Syöksyvene M76, joka lasikuiturakenteisena oli selvä parannus edeltäjäänsä: Ne oli lahonnu käyttökelvottomiksi! Kantoi ryhmän miehiä ja päinvastoin. Ryhmä jaksoi juuri ja juuri kantaa vehjettä mäkiä ylös ja alas. Traumaattinen kokemus, jota olen ennenkin muistellu. Tässä vähän nurinkurisesti, sillä linnakkeilla enimmäkseen harjoiteltiin vastahyökkäyksiä, joilla lyödään maihin päässyt vihollinen.
Ei varmaan kaikki menny oikein kun en kuitenkaan mikään rt.mies oon. Osaavammat korjatkoon.
Viimeksi muokattu:
Pitää muistaa noista nykyisistä PVn videosta, että osa on oikeaa koulutusmateriaalia ja osa vain PR-käyttöön vailla sen tarkempaa sisällöllistä määrittelyä. Tämä Rannikkopuolustus-video ei kyllä mielestäni mitenkään pärjää uudemmille koulutusvideoille, eikä välttämättä monille Combat Camerankaan tekeleille. Nykyinen linja on sieltä about Taistelukenttä-ajoilta (1998) ja tässä ei ollut samoja elementtejä vaan aika paljon epämääräisyyttä. Kuten mitä yritettiin kuvata, oikeaa merellistä taistelua vai palvelusta rannikkojoukoissa. Selvää tilanteen kehittymistä tai tulenkäytön vaiheita ei myöskään ollut. Nämä johtuu varmaan osaltaa videonteon resursseista sekä yleensä harjoitusresursseista joita vaaditaan, jotta päästään kuvaamaan toimintaa oikeassa ympäristössä ja oikeassa laajuudessaan. Nykyään on kaikki pääasialliset järjestelmät koulutuskäytössä melkein jatkuvasti ja niillä harjoitellaan myös runsaasti eikä kalustoa säästellä luolan perillä.
2:04 kohdan laite taitaa olla kyllä Keskussanomalaitteen (KESANLA) käyttölaite. Miksi valvontakeskuksessa tai vastaavassa tarvittaisiin RT-laskin? Laitteen yläetureunan viisto muoto viittaa myös KESANLAan vaikka tietysti tuosta kuvakulmasta ei aivan varmasti voi sanoa. RT-laskin on edelleen käytössä ja ainakaan omana aikana mitään kuvailemiasi asioita siinä ei ole ollut vaan päinvastoin hyvinkin toimiva laite. Varsinaiset SANLA-järjestelmän verkot on ilmeisesti suurelta osin purettu.
4:20 kohdan tietokone voisi olla 130 TK:ssa alkuvaiheessa käytössä ollut jonkinlainen suuntaussimulaattori/palautelaite. Tulosti siis palautteena kuinka hyvin suuntaaja/korottaja osaa hommansa. Tästä oli juttua 130 TK artikkelissa juuri taannoin, taisi olla täällä linkitettynä. Jos siis liittyi sen jälkeen tulleeseen "käynnistä ohjelma" käskyyn ja 130 TK sisäkuvaan. Tällaista ei ole ollut käytössä kymmeniin vuosiin, eikä ole varmasti tarvettakaan. Esim tämä kohta on sellainen mitä tällaisessa videossa ei missään nimessä pitäisi olla, kun ei todelliseen toimintaan oikeastaan kauheasti liity.
6:30 kyseessä edelleen KESANLA. Tässä kohdassa voi jo paremmin havaita useita eroja RT-laskimeen. Ja edelleen on kyse valvonnasta, jossa ei varmaankaan käytetä RT-laskinta.
7:40 miksi muuten kranaateissa on suomalaiset tekstit? Itäperäisissä kranaateissa ei ole yleensä kotimaisia merkintöjä kranaatin pinnassa vaan ihan jotain muuta. Tullut noita käsiteltyä ja 130 mm itäkranaateissa on ollut myös kupariset johtorenkaat näkyvissä. Videon kranaatit voisivat siis olla joko kunnostettuja tai kotimaisia.
8:26 kohdasta löytyy vihdoinkin RT-Laskin. Ja kuten voi huomata on näkymä erilainen kuin aikaisemmissa KESANLA kohdissa.
9:25 Suunnin 60-60 on edelleen käytössä samassa tehtävässä kuin videollakin, TJA voi määrittää itsenäisesti suuntia ja toimii varalla jos LASU2000 ei jostain syystä toimisi. Sinällään ihan kätevä ja tarkka väline, mutta ei taida kauheasti olla hyötyä liikkuvassa Maavoimien toiminnassa.
Rannikkotykistön toiminta ei ole loppunut vaan RT on kovassa iskussa. Koulutus on käynnissä ja resurssit kohdennettu suorituskyvyn kannalta tehokkaasti. Videon aikana oli paljon tykkejä, mutta suurin osa kalustosta ja joukoista suorituskyvyllisesti heikkoa.
Viimeksi muokattu:
Kävipä yön pimeinä tunteina samoin kun ajettaessa pimeässä tykkejä asemiin eli aamulla havaittiin huonoja osasuorituksia...
Korjailin näitä virheitä alkuperäiseen tuotokseen tilan säästämiseksi. Näistä vanhoista videoista voi olla montaa mieltä eli veli @peelo n näkökohdat on ihan relevantteja myös. Näistä muinaisista nyt kuitenkin näkee mitä niissä tehdään vaikka ei olisikaan aselajin kaikkiin hienouksiin perehtynyt tietäjä. Kritisoin siis nykyfilmien silppuamista 10 sek otoksiin. Nykyajan koulutusvideoita en oo edes nähny; eihän ne ole julkisia.
Nokian laskimesta tuli 90-luvulla käyttöön uudistettu versio, jonka prosessori kykeni riittävän nopeaan laskentaan. Mä kuvasin videon julkaisuvuoden 1992 toimintaa.
Näin varmaan on, sillä mä oon nähny tämän piirturin paikassa jossa koulutettiin 130Tk kalustolle käyttäjiä sekä myös tulenjohtajia, jotka sen mainitsemani maalipiirroksen tulosti.
Mietin aamulla missähän mä olin nähnyt samalla tavalla johtorenkaineen ylimaalattuja murkuloita ja päädyin samaan. Eli ne on Suomessa kunnostettuja neukkukranaatteja. Itä-Saksasta peräisin olevia ei ollu vielä 1992 käytössä.
Maavoimillahan oli 30-luvulta vuosisadan loppuun haarakiikari tässä tehtävässä. Oli pakko poistaa käytöstä kun kuluivat loppuun. Rt:n suunnin olis ollu kätevä samaan käyttöön vaikka suojasta ei voikaan tähystää.
Viimeksi muokattu:
Commander
Kenraali
Näin myös tämän heti tuoreeltaan. Nykyäänhän PV:n videot ovat visuaalisesti komeita mutta ne on leikattu CNN-yhteensopivaksi sillisalaatiksi, josta ei juuri mitään erota. Toisin oli ennen, kun näihin pätkiin todella panostettiin.
00:53 Filmin "pääosassa" on Hangon RtPston kapt Matti Eskola (kadettikurssi 69). Jäsen @Commander osaa ehkä kertoa mistä jäi eläkkeelle.
02:04 Takimmaisen henkilön edessä vihreä Nokian valmistama keskussanomalaite. (Tätä havaintoa muokattu)
02:31 Viimeisiä pioneerien ponttoonialustoina toimineita Kraz kuorma-autoja myydään Kalkussa. Tässä vetää 130 K54 rannikkotykin ulos hallista.
02:35 Käsikirjoitustaa laadittaessa Nliitto oli vielä olemassa. Varminta siis puhua "Rannikkopuolustusharjoituksesta" eikä kuvata oikean hyökkäyksen tapahtumia. Paha NATO tosin sinne Hankoon oli YYA-aikana pyrkimässä.
03:37 "Perussuunta 37" tarkoittaa ampumaseksorin keskisuuntaa, johon tykki asetetaan asemaan. Ne on ennalta valmisteltu; tämä ohje ilmeisesti ainoastaan käsikirjoittajan ideoima. Henkilöstön taisteluvarustuksessa olisi hieman huomauttamista.
03:43 Isoissa harjoituksissa tulenjohtopaikkoja on useita joista johdetaan tulta vuorotellen ja yhtaikaa. Varotoimintaan on oma erillinen henkilöstö; kt:ssä heidät löytää ampumatoimistosta joka pysyy selvillä eri ammuntojen vaiheista ja varoalueen tarkastuksista sekä liikkumisrajoituksista. Varusmiehille ja ressuille tämä puoli ei näy lainkaan, ellei nyt joudu valvontatehtävään.
04:20 Tietokonetta en tunnista, muta sen yläpuolella on kynäpiirturi, jossa eriväriset tussikynät veteli viivoja A3 paperille. En enää muista mitä pääasiassa tallennettiin, mutta maalipiirroksen ampumasuuntineen sillä sai näppärästi. Usein osa puuttui kun jonkun värin tussikynä oli kuivunu. Joka värille ja viivanleveydelle piti olla oma kynä.
04:34 II MS aikana ja sitä ennen valmistetuissa raskaissa tykeissä putki oli vedettävä taakse kuljetusta varten ja taas takaisin kun ase laitetaan ampumakuntoon. En mä enää muista ketjun kireydestä mutta operaatiossa putki irrotetaan ensin kiinnikkeistään. SatTR:n varusmiehet onnistuivat kerran tiputtamaan yli 500 kg painavan putken maahan asti tässä hommassa kun olivat väsyneitä. Henkilökunnan asemiehet sai sen sitten pitkän iltapuhteen aikana takaisin paikoilleen.
05:07 Saman ajan tykeissä piti myös olla edeltäjä, jonka päälle lavettihaarat nostettiin. Irroitettavat nostotangot työnnettiin fiksusti lavettihaarojen reikiin. Ilman edeltäjää olisi tykin paino nostanu vetäjän etupyörät ilmaan. Ehkei ihan Krazista mutta olis ollu ennätyskevyt ohjaus. Tämä vaihe vaatikin tykkimiehistön kaikki voimat.
06:30 Keskussanomalaite, josta kuvaruudun näkymäkin näkyvissä. Nykyisin kaikissajohtamisajoneuvoissa ja -teltoissa on sisäkuvat kielletty. Näyttökuvan julkaisun seurauksia en edes osaa kuvitella! (Tätä kohtaa muokattu).
07:40 KTA merkintä kranaateissa paljastaa että nyt ammutaan kenttätyksitön kranaatteja. Merimaalikranukin tähän tornikanuunaan lopulta saatiin. Venäläinen tapa oli myös ylimaalata kupariset johtorenkaat: Suuri maa suuret toleranssit.
08:26 Nokian valmistama tykistölaskin, josta oli myös rt-versio. Käyttöjärjestelmien tasollahan Nokia ei varsinaisesti ole kuuluisa ja tässä PV:n oman Sähköteknillisen Tutkimuslaitoksen virkatyönä tekemässä ohjelmassa oli vikana, että se salli käyttäjän antaa näppäimistyöllä uusia komentoja kun vimpain vasta toteutti edellisiä. Tuloksena oli umpikuja ja palaaminen monta vaihetta taaksepäin. Tähän saattoi sortua kokenutkin käyttäjä; aloittelijat se sai täysin sekaisin ja epätoivon valtaan. Onneksi ei sillä tarvinu sotaan koskaan lähteä. Myöhemmin laite sai nopeamman prosessrin ja tämä vika korjaantui. Forumin vanhempi väki muistaa vielä 80-luvun tietokoneiden numerovalikot: !. Meriammunta 2- maa-ammunta jne..
08:43 Tässä ovat tykit ajaneet asemiin ja niille annetaan suunta, joka on mitattu ennalta. Isotöinen homma suuntakehä + mittavaijeritekniikalla, joka edelleen on paikantamisajoneuvon varamenetelmä.
RT ampuu liikkuvaa maalia, jolloin suuntaajia on kaksi. Apusuuntaaja laittaa sivulukeman. Tässä vasta laitetaan tykit valmiiksi. Kun tykit seuraavat liikkuvaa maalia tulee apusuuntaajan luureihin koko ajan muuttuva sivulukema, jota hän asettaa kiertokaukoputkeen. Se luetaan tietyllä rytmillä jolloin homma onnistuu harjoittelun jälkeen. Samoin suunnattiin ennen käsisuunnattavat laivatykit sekä raskas it seuranta-ammunnassa. Ohjaaja ei oo rt-mies, niin ei tietenkään tässä nähdä kuinka homma toimii käytännössä.
09:25 Rt:llä oli käytännöllinen suuntamittari, jossa kotimaisen mekaanisen kulmamittarin päälle oli istutettu kiikari. Liikkuvan rt:n loppuessa merimiehet myi osan vehkeistä pois kun ei niitä laivoissa tarvita. Eivät kysyneet olisko Maavoimat ollu kiinnostunu. (Havaintoa muokattu).
09:28 Nokian laseretäisyysmittari, jonka ikä näkyy laitteen koosta. Ei silmäturvallinen viholliselle!
09:50 100Tk:n lataaja työssä.
10:51 Linnakeheitin kuten jo arveltiin. Sillä pystyi ampumaan täysympyrän eikä tulitointaan tarvittu kun pari miestä minumissään.
11:20 Syöksyvene M76, joka lasikuiturakenteisena oli selvä parannus edeltäjäänsä: Ne oli lahonnu käyttökelvottomiksi! Kantoi ryhmän miehiä ja päinvastoin. Ryhmä jaksoi juuri ja juuri kantaa vehjettä mäkiä ylös ja alas. Traumaattinen kokemus, jota olen ennenkin muistellu. Tässä vähän nurinkurisesti, sillä linnakkeilla enimmäkseen harjoiteltiin vastahyökkäyksiä, joilla lyödään maihin päässyt vihollinen.
Ei varmaan kaikki menny oikein kun en kuitenkaan mikään rt.mies oon. Osaavammat korjatkoon.
Matti on itseäni jokusen vuoden vanhempaa kaaderia, mutta muistaakseni hän oli ennen eläköitymistä jonkun aluetoimiston päällikkönä...
AKE-ukki
Respected Leader
Tuollaisella olen kerran mennyt kertausharjoituksissa Airiston selällä... Voin sanoa, ettei ollut mikään miellyttävä kokemus. Aallokon vuoksi jouduimme palaamaan takaisin Turkuun. Matala kuin mikä, eikä mikään myrskypaatti!11:11, näyttävät sellaisilta syöksyveneiltä, joita oli poistossa myöhemmin 90-luvulla. Luoja nähköön, kännissä opiskeluaikoina saatiin ajatus, että ostetaam sellainen kimppaan. Yleensä kännissä saadut hyvät ajatukset eivät realisoisu, mutta tuon hinnasta jäi keräämättä värisyttävän pieni summa
Hilan lukko
Ylipäällikkö
Vituttaa katsoa kun on niin helvetin hektistä, ettei saa bongattua edes työkaluja.
Donna Summerin musavideot ymmärrän, mutta antais kaluston viipyillä kuin viinin.
Panssari Salama
Respected Leader
Kiitos @peelo ja @Old Boy taas kerran upeista yksityiskohdista mitä videolla tapahtuu. Itselläni on myöhäiskasarin varusmiesajoista niin kauan aikaa, että eipä osaa enää kuin kommentoida että tutun näköistähän tuo touhu on.
Pienenä yksityiskohtana videon kohdassa 7.20 130 K 54 patteri kurvaa Laihian Pukkalan suunnalla olleelta harjoitusalueelta takaisin kohti Vaasaa. Muistan vahvasti, että tämä harjoitusalue oli yksityistä maata, mutta maanomistaja oli halunnut antaa sen Puolustusvoimien käyttöön. Muistan vaan, että käsky oli erityisesti olla ihmisiksi siellä ja mm. olla ottamatta puista havuja teltan pohjalle tästä syystä
Matkaa Vaasasta sellainen 35 km itse alueelle, en muista että tykkien kanssa me oltaisiin siellä oltu, omien alokkaiden kanssa käytiin pyörämarssilla siellä touhuamassa jv-hommia. Ja kuorma-autojen lavalla muutama kerta. Silloinhan ei mitään turvaistuimia ollut autoissa, kuorma-auton lavalle mars ja menoksi.
Tykistöammunnat käytiin tekemässä moottorimarssina Lohtajan kuvan kauniilla rannoilla, mutta olisiko tässä sitten kuvauksen kunniaksi käyty pyörähtämässä Pukkalan suunnalla. Videolla olleet Krazit oli kyllä melkoisia hirviöitä, muistan kerran Lohtajalla Proto jäi kiinni johonkin pehmeään maastoon, Masi tuli hinaamaan sitä irti, jäi sekin kiinni, eikun Kraz paikalla ja nykäisi kerralla Masin ja siinä kiinni olleen Proton molemmat irti mudasta että heilahti.
Pienenä yksityiskohtana videon kohdassa 7.20 130 K 54 patteri kurvaa Laihian Pukkalan suunnalla olleelta harjoitusalueelta takaisin kohti Vaasaa. Muistan vahvasti, että tämä harjoitusalue oli yksityistä maata, mutta maanomistaja oli halunnut antaa sen Puolustusvoimien käyttöön. Muistan vaan, että käsky oli erityisesti olla ihmisiksi siellä ja mm. olla ottamatta puista havuja teltan pohjalle tästä syystä
Matkaa Vaasasta sellainen 35 km itse alueelle, en muista että tykkien kanssa me oltaisiin siellä oltu, omien alokkaiden kanssa käytiin pyörämarssilla siellä touhuamassa jv-hommia. Ja kuorma-autojen lavalla muutama kerta. Silloinhan ei mitään turvaistuimia ollut autoissa, kuorma-auton lavalle mars ja menoksi.
Tykistöammunnat käytiin tekemässä moottorimarssina Lohtajan kuvan kauniilla rannoilla, mutta olisiko tässä sitten kuvauksen kunniaksi käyty pyörähtämässä Pukkalan suunnalla. Videolla olleet Krazit oli kyllä melkoisia hirviöitä, muistan kerran Lohtajalla Proto jäi kiinni johonkin pehmeään maastoon, Masi tuli hinaamaan sitä irti, jäi sekin kiinni, eikun Kraz paikalla ja nykäisi kerralla Masin ja siinä kiinni olleen Proton molemmat irti mudasta että heilahti.
Viimeksi muokattu:
Umkhonto
Ylipäällikkö
Aivan helmi nostalgiapläjäys.Rantapyssyn esittelyä vuodelta 1992.
Alkoi melkein alahuuli väpättää...
Ei liity videoihin mutta olen tässä jo pari vuotta odotellut pv:n rauhanajan kuva-arkiston aukenemista. Onkohan hanke kuopattu kaikessa hiljaisuudessa?
tulikomento
Supreme Leader
80-luvun lopulta vahvennnetun jääkärijoukkueen hyökkäys.
elonet.finna.fi
@Juna112Porojetsiin onko sinulle mitenkä tuttua asiaa ? Kotimaista panssaritaktiikkaa 60-luvun alusta.
elonet.finna.fi
Vahvennettu jääkärijoukkue hyökkäyksessä
RUKn oppilaat dramatisoidussa koulutusfilmissä.
@Juna112Porojetsiin onko sinulle mitenkä tuttua asiaa ? Kotimaista panssaritaktiikkaa 60-luvun alusta.
Panssarivaunujen parissa
Opetuselokuva panssarivaunusta, sen ominaisuuksista, taistelukyvystä ja liikkuvuudesta sekä käytöstä taistelussa. Toiminta jalkaväen kanssa, suojamiesten...
JR49
Respected Leader
Ei jumaliste, taas niitä elokuvia, joiden digitalisointia olen pyytänyt! Nimenomaan tuo panssarifilmi, josta aikaisemmin oli vain parin minuutin kohta, jossa ne ajavat puolustajan juoksuhautojen yli. Pyysin sen kokonaan sekä oman aikani koulutusfilmien digitointia 80-90-lukujen taitteesta.80-luvun lopulta vahvennnetun jääkärijoukkueen hyökkäys.
Vahvennettu jääkärijoukkue hyökkäyksessä
RUKn oppilaat dramatisoidussa koulutusfilmissä.
@Juna112Porojetsiin onko sinulle mitenkä tuttua asiaa ? Kotimaista panssaritaktiikkaa 60-luvun alusta.
Panssarivaunujen parissa
Opetuselokuva panssarivaunusta, sen ominaisuuksista, taistelukyvystä ja liikkuvuudesta sekä käytöstä taistelussa. Toiminta jalkaväen kanssa, suojamiesten...
Onko niin, että saavat niin vähän palautetta, että voivat oikeasti suunnata digitoinnin etenemistä harvojen yhteydenottojen perusteella, tai sitten on iso sattuma. Joku muukin äskettäinen uutuusdigitointi osuu nimittäin samaan hommaan.
tulikomento
Supreme Leader
Ei kaupalliseen käyttöön sanotaan sivustolla. Tekijänoikeudet omistaa siis mitä ilmeisimmin Kansallinen Audiovisuaalinen Instituutti KAVI. Tuo panssarikoulutusfilmi sopisi muuten aivan loistavasti elävöittämään esim. Parolan Panssarimuseon näyttelyä. Sopisi heidän kylmän sodan kalustoesittelyn yhteyteen. Omien havaintojen mukaan puolustajilla oli Musti. Jalkaväellä näkyi Lahti-Saloranta pikakivääriä ja pulttilukkokiväärejä. Panssarijääkäreillä olin näkevinäni ainakin Pelti-Heikki konepistooleja.
Miksi Suomi KP ei kelvannut panssarijääkäreille? Mikä KK tai pikakivääri vilahtaa videon loppusuoralla?80-luvun lopulta vahvennnetun jääkärijoukkueen hyökkäys.
Vahvennettu jääkärijoukkue hyökkäyksessä
RUKn oppilaat dramatisoidussa koulutusfilmissä.
@Juna112Porojetsiin onko sinulle mitenkä tuttua asiaa ? Kotimaista panssaritaktiikkaa 60-luvun alusta.
Panssarivaunujen parissa
Opetuselokuva panssarivaunusta, sen ominaisuuksista, taistelukyvystä ja liikkuvuudesta sekä käytöstä taistelussa. Toiminta jalkaväen kanssa, suojamiesten...
JR49
Respected Leader
Sinne juuri olin yhteydessä taannoin. KAVI:n kautta kaikkien katseltavaksi, kaupallisuus ei kiinnosta, ja liekö noilla sellaista arvoa ollenkaan. Historia- ja nostalgiapläjäyksiä.