PV:n videot

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja veffeade
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Näytti olevan aakoota ja rpkoota käytössä
Vai kuitenkin RPD?
Onko kukaan palstalaisista muuten ampunut koskaa kyseisellä aseella? En nyt ehdi sitä videon kohtaa hakemaan, mutta loppupuolella Padasjoen leirialueella, menevät äärimmäisen kiikkerään koottavaan veneeseen, yhdellä RPD sylissä. Miten mahtaa tuonkin paatin kelpoisuus vesistössä olla...
 
Vai kuitenkin RPD?
Onko kukaan palstalaisista muuten ampunut koskaa kyseisellä aseella? En nyt ehdi sitä videon kohtaa hakemaan, mutta loppupuolella Padasjoen leirialueella, menevät äärimmäisen kiikkerään koottavaan veneeseen, yhdellä RPD sylissä. Miten mahtaa tuonkin paatin kelpoisuus vesistössä olla...

Tässä äskettäin pengoin Kaakkois-Suomen rajavartioston valokuvia, jotka olivat peräisin 60-luvun jälkipuoliskolta. Rajamiehillä on rynnäkkökiväärinä AK-47 ja RPD kevyenä kookoona. Tosin tätä kautta kesti vain jokusen vuoden ennen kuin kotimaiset aseet korvasivat neukkuaseistuksen.
 
Tässä äskettäin pengoin Kaakkois-Suomen rajavartioston valokuvia, jotka olivat peräisin 60-luvun jälkipuoliskolta. Rajamiehillä on rynnäkkökiväärinä AK-47 ja RPD kevyenä kookoona. Tosin tätä kautta kesti vain jokusen vuoden ennen kuin kotimaiset aseet korvasivat neukkuaseistuksen.
Minulla on mielikuva, että RPD:tä hankittiin 1.000 kappaleen pintaan. Ylimenovaihe omaan tuotantoon Kvkk 62:een.
Isäni oli 60-luvun puolivälissä rakuunoissa, ja RPD:n lempinimi oli kuulemma piikkisika. Siksi, että sitä oli tiettävästi mahdotonta kantaa mukavasti, aina joku kohta painoi ikävästi taistelijaa.
Minkalainen sitten oli ampua, siitä ei ole tarinaa, ja juuri se kiinnostaisi!

EDIT: videon kohdassa 9:50 vilahtaa mainittu ase.
 
Viimeksi muokattu:
Minulla on mielikuva, että RPD:tä hankittiin 1.000 kappaleen pintaan. Ylimenovaihe omaan tuotantoon Kvkk 62:een.
Isäni oli 60-luvun puolivälissä rakuunoissa, ja RPD:n lempinimi oli kuulemma piikkisika. Siksi, että sitä oli tiettävästi mahdotonta kantaa mukavasti, aina joku kohta painoi ikävästi taistelijaa.
Minkalainen sitten oli ampua, siitä ei ole tarinaa, ja juuri se kiinnostaisi!

Voin kysellä tuota tuntemiltani evp. rajakurvareilta. Tunnen ukkoja jotka olivat 60-luvulla K-SR:n hommissa ja varmasti käsittelivät tuota idän ihmettä. Palaan asiaan jos saan lisätietoja.
 
Minulla on mielikuva, että RPD:tä hankittiin 1.000 kappaleen pintaan. Ylimenovaihe omaan tuotantoon Kvkk 62:een.
Isäni oli 60-luvun puolivälissä rakuunoissa, ja RPD:n lempinimi oli kuulemma piikkisika. Siksi, että sitä oli tiettävästi mahdotonta kantaa mukavasti, aina joku kohta painoi ikävästi taistelijaa.
Minkalainen sitten oli ampua, siitä ei ole tarinaa, ja juuri se kiinnostaisi!
Muutama vuosi on aikaa siitä kun olen viimeksi KK 54:lla ampunut, mutta muistikuvat on hieman levottomasti käyttäytyvästä aseesta (verrokkina KK 62). Myös häiriöitä tuli aika paljon, mutta ampumapaikalla olevat vyöt oli kurjassa kunnossa ja häiriöt johtuivat varmasti niistä.
 
Nyt alkoi kiinnostaa entistä enemmän kokemukset tuosta aseesta :)
Oletko muuten Kvkk62:sta koskaan ollut tilaisuudessa alistaa vastaavaan testiin kuin videolla? Mitenköhän pärjäisi?

Ei omia kokemuksia kk62:n "piipunpolttoammunnoista", mutta on sillekin aseelle aikoinaan erilaisia rasitustestejä ammuttu. Täysin eri asia on se löytyykö kyseisten ammuntojen pöytäkirjoja enää mistään arkistojenkaan kätköistä.
 
Välillä taas historiaa, jääkärit Hämeenlinnassa vanhalla kasarmilla. Filmi vuodelta 1969.
Olipa tunnelmallinen nostalgiapläjäys
Tosiaan tunnelmallinen pätkä Linnnan kasarmeilta, jossa nykyisin toimii monen tuntema Museo Militaria. Itellekin tulee kasapäin muistoja, kun marssin täällä alokkaana ja joskus kauan sitten myös PV:n palveluksessa. Tässä vähän tarkennusta alusta, kun touhu ei nuoremmille ole enää kovin tuttua. Lisääkin voisi kirjoittaa, mutta uni kutsuu...

00:00 HämJP:n jääkärit juoksevat ulos nykyisen Militarian rakennuksen vieressä olevan tiilikasarmin ovesta.

00:30 Nykyisiä PV:n sillisalaattivideoita muistuttavan alun jälkeen kiivetään Ahveniston hyppyrimäen huipulle kuvaamaan. Rakennuksia on tullut runsaasti lisää näille aukeille.

00:50 Pikkumustat sekä ns. "kusiluistimet" jalassa ja pyyhe taitettuna vas käsivarren ympärille aamutoimiin.

01:00 Kunnollisen heräämisen takasi aamu-uinti. 1970-luvulle tultaessa kerran mitattiin matalan vesistön kolibakteerimäärä ja siihen sitten loppuikin uiminen.

01:06 Ruoka sekä ruokailuvälineet olivat pöytien päissä, josta ne jaettiin pöydän esimiehen valvonnassa (ryhmänjohtaja) ruokailijoille. Itekin joskus PU:na tuli huonolla menestyksellä yritettyä vaimentaa hillitöntä astioiden kakofoniaa.

01:15 HämJP:n komentaja evl Sutela ei ole se tunnettu pioneeriupseeri ja PV:n komentaja Lauri S. vaan Tauno Sutela. Ura päättyi vajaat 10 v myöhemmin julkiseen kohuun ja eroon KadK:n johtajan tehtävässä.

01:20 Tämä kohta on kauniisti sanottuna vähemmän uskottava. Päivän koulutusohjelmaa ei suunnitella aamuvarhain vaan se laaditaan jo edellisellä viikolla.

01:45 Sulkeisharjoittelua lippukentällä. Linnan muurin vieressä lämpenevä pieni rakennus on varusmiessauna.

02:14 Ei ole erityisen vaikeaa havaita monen varusmiehen käden jääneen enemmän kuin kämmenenleveyden verran vyöstä.

02:55 Isänmaan Historia-oppitunnit korvattiin 1970-luvulla turpo-opetuspaketilla. Niiden liturgiaa saivat varusmiehille opettaa ainoastaan kapteenikurssin käyneet upseerit.

03:51 Kenttärovasti Esko Kilpi hieman nuorempana, kun ite hänet tunsin. Papin oppitunteja pidetään vieläkin, mutta avioliitosta ei varmaan enää näin juhlallisesti puhuta.

04:20 Piikkinokka-Zil 151 SA-906. Muistaakseni PsPr:n Zil-kuormurit oli numeroitu välille 900-950. Mieleen jäi toimintavarma portaattomasti säätyvä lasinpyyhkijä, joka oli akseli läpi tuulilasin. Sen kahvasta apukuski (tai kuski itse) käänteli, jos pyyhkijää tarvittiin. Nämä muinaismuistot vaihtuivat vuosikymmenen lopulla pyöreänokkaisiin Zil 131:iin, mikä oli suuri tapaus PsPr:ssä.

04:45 Välillä taas pelkkää propagandaa! Topi-radio painoi 19 kg eikä sillä ei saanut yhteyksiä mihinkään, kertoivat vanhemmat kollegat.
 
Viimeksi muokattu:
Kohdassa 3:30 näkyy KvKK62. On se ollut kauan käytössä! Ajatelkaapa miten tehdasuusia tuossa vaiheessa.

03:50 kansalaiskasvatus meneillään, tavoitteena kunnon perheenisä.

04:45 radiota en tunnista, mutta kalibroinnista olen kuullut. (Ahaa, tähän jo vastattiin!)

06:20 jääkäreillä siis sekoitus AK:ta ja Suomi-konepistoolia. Ihan kuin enemmistöllä olisi koopee, miten lienee aseistuksen jako ollut tuossa vaiheessa.

06:30 jotkut asiat eivät muutu, kuten juoksuhaudan vyörytys. Hassun näköistä kuitenkin M62-varustus, mutta Suomi-koopee völjyssä.

07:30 polkupyöräsulkeiset. Omaan itse tuosta kokemusta, saattoi olla jo vähän harvinaisempaa ysärin alussa...

09:37 onko jollaan kokemusta tuosta veneestä, jonkinlainen partiomalli?

10:00 joko se on ollut smurffi-puku tuolloin käytössä :love:

16:13 katsoin eka, että mikä iso vaunu tuo on, mutta oletettavasti BTR-50. Yllättävän massiivisen näköinen.
 
Tauno Sutela. Ura päättyi vajaat 10 v myöhemmin julkiseen kohuun ja eroon KadK:n johtajan tehtävässä.
Näemmä autuaasti unohtunut, mistä sitten lienee kyse ollutkaan. Internet tuntee enää vain vänrikki Tauno Sutelan, JR 7:n joukkueenjohtajan.
 
07:30 polkupyöräsulkeiset. Omaan itse tuosta kokemusta, saattoi olla jo vähän harvinaisempaa ysärin alussa...

Entinen esimies kertoi, että juuri samanlaisia polkupyöräsulkeisia pidettiin 90-luvun alussa Immolan Rajakoulussa (nyk. Raja- ja merivartiokoulu) rajavartijan peruskursseille. Samaan syssyyn kertoi, että ne rekryytit, joilla ei ollut esim. varusmiesajalta rakuunakokemusta, olivat aivan pihalla touhusta. Ent. esimies oli tullut Rajalle Lappeenrannan rakuunoista, joten osasi hommat.
 
Mieleen jäi toimintavarma portaattomasti säätyvä lasinpyyhkijä, joka oli akseli läpi tuulilasin. Sen kahvasta apukuski (tai kuski itse) käänteli, jos pyyhkijää tarvittiin.
Hämärän mielikuvani mukaan myöskään pyyhkijänmoottorilla varustetut myöhemmän aikakauden mallit eivät kovin taajaan pyyhkineet :).

Välillä taas pelkkää propagandaa! Topi-radio painoi 19 kg eikä sillä ei saanut yhteyksiä mihinkään, kertoivat vanhemmat kollegat.
Sehän tässä on surulllista, että noita hankittiin kuitenkin versioineen toista tuhatta. Vähät rahat menivät hukkaan.

https://oh3abn.net/sivut/lv-301-ja-lv-302-topi-ja-tyko/
https://fi.wikipedia.org/wiki/VR-3A
 
Täysin eri asia on se löytyykö kyseisten ammuntojen pöytäkirjoja enää mistään arkistojenkaan kätköistä.
Se on kyllä harmi, jos ovat kadonneet. Kiinnostavaa suomalaista asehistoriaa hävinnyt. KvKK62 kuitenkin liittynyt niin monen varusmiessukupolven elämään.

Nuo RPD:t lienee stenattu. Osaatko sanoa milloin niistä luovuttiin?
 
onko jollaan kokemusta tuosta veneestä, jonkinlainen partiomalli?
Entinen esimies kertoi, että juuri samanlaisia polkupyöräsulkeisia pidettiin 90-luvun alussa Immolan Rajakoulussa (nyk. Raja- ja merivartiokoulu) rajavartijan peruskursseille.
05:00 RK3 tai kiväärillä joku muu nimi, on tiettävästi poistunut varusmiesten ampumaohjelmistosta. Ampujan suorituksesta voi löytää huomauttamista eikä tuloskaan ollu häävi

06:05 Vasemmanpuoleinen seisova varusmies on jättänyt kenttälapionsa kaappiin. Ei pudonnut kovin helposti.

07:34 Polkupyöräsulkeisia pidettiin tykkimiehillekin. sillä tulenjohtueet liikkui fillarilla.

08:24 Ei olla menossa Padasjoen leirialueelle, kuten selostaja väittää vaan uimahallille linja-autoaseman sivuitse. Itekin fillaroin sinne varusmiesten kanssa monet kerrat.

08:38 "Nuorukainen, tämä kaunis maa on sinun!" Mitenkähän puhuttelisi nykynuoria tällainen tyylilaji. Vuonna 1969 ihan JOKAISELLA varusmiehellä oli suvussa veteraaneja sekä monella myös henkensä tai terveytensä menettäneitä.

09:00 Pyörämarssit Padasjoelle olivat pelättyjä; tässä kohtaa selostus ei liioittele. Alueen käyttö alkoi hiipua kuitenkin jo 1970-luvulla

09:15 1960-1970-lukujen jalkaväkijoukkojen vakionäytös tilanteessa kun tilanteessa; vaikka suurvallan kentsulle. Ehkä oleellisempiakin osaamisalueita olis löytyny koulutusohjelmista.

09:35 Tätä ei kommenteissa tunnettu; kyseessä on ns. puoliryhmävene. Tehty kokoontaittuvista vanerisista siivuista, jotka jäykistyivät paikoilleen kun tuhdot asetettiin kohdalleen. Liitoskohdissa oli kumitiivisteet, jotka alkoi vuotaa kun kumi vanhuuttaan kovettui. Joskus tälläisellakin vimpaimella tuli seilattua; en kyllä enää muista missä. Taisi poistua aika pian 80-luvulle tultaessa, kun venemääräysten mukaisia kelluttavia osia ei ollut kun ilmat sotilaiden keuhkoissa.

09:42 HämJP ei sentään sukeltajia kouluttanut! Tämä kaksikko on paikalla pelastustoimissa, kuten varomääräykset vesistönylityksissä edellyttivät.

10:24 Ryhmänjohtaja laitettu rastimieheksi. Tällä pyrittiin ehkäisemään porukkapeliä; vaihtelevasti onnistuen. Miten lienee asia nyt, kun tiimityötaitoja arvostetaan.

10:32 Leirien lyhentyessä katosi vapaa-aika leireiltä tehokkuuden nimessä. Sitten huomattiin, ettei nuorikaan ihminen ole kone: Väsyneille varusmiehille sattui kohtalokkaita virheitä ja leireille palasi huoltopäivä. Silloin pääsi saunaan ja sai yhden yön nukkua.

10:47 Tässä hypättiin Padasjoen leirialueelta alokkaiden vala- tai maakuntamarssiin, jonka PsPr kesäsaapumiserän kanssa teki rekrytointialueen johonkin kuntaan.

11:10 Vuonna 1969 vala oli kirkossa ja teksti toistettiin lause kerrallaan. Nyt luotetaan muistiin ja esilukijan päästyä litanian loppuun tarvii sanoa ainoastaan: "Kaiken tämän minä lupaan ja vannon." Molemmilla tavoilla juhlallinen tilaisuus, jonka (melkein) kaikki forumin seuraajat ovat kokeneet.

12:15 HämJP:n 50 v juhlissa puhui PsPr:n komentaja ev Matikainen. Hänellä oli erilainen suhde rauhanajan sotahommiin: Poika-Matikainen kaatui YK-jääkärinä Kyproksella v. 1964. Eikä missään miinaanajossa, vaan rintamahyökkäyksessä vastustajan karkoittamiseksi. Tapahtuman jälkeen ROE muuttui vähemmän agressiiviseksi.

12:44 Juhla pidettiin Vanajan jäällä. Taustalla näkyy silloiset Metsäliiton tehtaat, joiden paikalla on nyt kerrostaloja. Ohimarssi tapahtui etelässä varsin harvinaisella tavalla eli hiihtämällä. Eipä taitaisi tämäkään enää onnistua!

12:55 Kuka tuntee tämän varuskunnan: Valkjärvi Karjalan Kannaksella.

15:25 Olihan se pyöräjääkäri nopea ja iskukykyinen sotakone. Hävisi johtajan merkistä metsään kun Fougan ääni kuului ja palasi tielle heti kun vaara oli oli. Suurin osa iskuvoimaa kulki pyörien mukana ja operatiiviset siirrotkin oli mahdollisa.

16:10 Ei oo leikkaaja panssarimiehiä: Täysin virheellinen suoritus, kun jääkärit juoksee tykin putken etupuolelle. Suujarruttoman tykin paine saattaa kaataa miehet putken edestä nurin. Vaunu, josta miehet hyppii ulos on BTR 50 kuten jo tunnistettiin.

16:15 Oudon näköinen heitin on ns. "venemallin" 120 KRH65, jota Tampella teki pienen sarjan. Näistähän nykyisin "Deleted Member" kirjoitti kiinnostavasti.

Eihän se enää nykyaikaa ole ollut pitkään aikaan, mutta fillareiden kera ei ainakaan oltu Raatteen tien vastaanottavana osapuolena. Kuten siis moottoriajoneuvojen kanssa on aina vaara käydä. Tulipa innostuttua kirjoittelemaan kadonneita muistoja; toivottavasti joku jaksoi lukea.
 
Viimeksi muokattu:
Näemmä autuaasti unohtunut, mistä sitten lienee kyse ollutkaan. Internet tuntee enää vain vänrikki Tauno Sutelan, JR 7:n joukkueenjohtajan.

HS 1.6.1978. Ilmeisesti "erityistehtävät pääesikunnassa" ovat olleet norsujen hautausmaa jo iät ajat.

1634761702420.png

Sattumalta samalla sivulla uutinen joka voisi olla tältä päivältä - demokraattipresidentti USA:sta...

1634761788028.png
 
Vuonna 1969 ihan JOKAISELLA varumiehellä oli suvussa veteraaneja sekä monella myös henkensä tai terveytensä menettäneitä.
:salut: tärkeä huomio.
Kyllä se jokin tatsi asiasta katosi sen myötä, kun veteraanit katosivat suvuista. Olen erittäin tyytyväinen, että olen itse ollut heidän vaikutuspiirissään, ja jollain tavoin myös oma jälkikasvu.

Pyörämarssit Padasjoelle olivat pelättyjä; tässä kohtaa selostus ei liioittele.
Kö? Kilometrillisesti ei paha Hämeenlinnasta laskien. Mutta tietysti kaikenlaista ilmavaaraa ym. on mahdollisesti ollut matkalla. Pystytkö avaamaan tuon ajan tapoja, kiinnostaisi kuulla.

HämJP ei sentään sukeltajia kouluttanut! Tämä kaksikko on paikalla pelastustoimissa, kuten varomääräykset vesistönylityksissä edellyttivät.
No tätä minä ihmettelin, mutta ohjaaja on halunnut varmaan näyttää räyhäkkää menoa.

1960-1970-lukujen jalkaväkijoukkojen vakionäytös tilanteessa kun tilanteessa; vaikka suurvallan kentsulle. Ehkä oleellisempiakin osaamisalueita olis löytyny koulutusohjelmista.
Ahaa, tästä siis tulee se teltan pystytys, mitä alokkaille ainakin vielä minun aikaan näytettiin. Sen verran käsikirjoittajat olivat keksineet uutta, että nopeaa kamiinan sytytystä markkeerattiin Savon Prikaatissa Hyvään Tuleen kastetulla sillalla. Siitä savuefekti.
Ja sitten oli päähän haavoittunut ja kääreillä sidottu taistelija mukana, joka lähti aina hortoilemaan väärään suuntaa. Tämä savolaisen käsikirjoittajan oivallus sai kahdesti ison hörähdyksen ilmoille. Itse seurasin alokkaana, ja myöhemmin kokelaana marssitin uudet alokkaat paikalle.
Mites @Erkki, kuulostaako tutulta?

Tulipa innostuttua kirjoittelemaan kadonneita muistoja; toivottavasti joku jaksoi lukea.
Kyllä jaksoi. Hyvä, että on näitä muistelijoita!!
 
Back
Top