Tähän kritiikkiin on valitettavasti yhdyttävä. En heti ensikosketuksen perusteella halunnut tyrmätä vaan löytää positiivista. Vaan mitä enemmän tuota pätkää olen tässä pureskellut, niin valitettavan huono se monella tapaa on. Sekava ja aivan liian siloiteltu, armelias sekä vihollista aliarvioiva.
Juuri minkäänlaista kaaosta ja epäjärjestystä ei omien joukossa esiinny, yhteiskunnan hätä ja huoli loistaa poissaolollaan alun sähkökatkoja, kelakorvauksien maksua ja liikenteen takkuilua lukuunottamatta. Kriisistä välittyy hyvin paikallinen kuva.
Tilanne todellakin olisi voinut kehittyä nopeammin, skenaario olla realistisempi ja selvästi henkilökohtaisempi. Missä äidit, lapset ja kyynelehtivät tyttöystävät? Reserviläisetkin hymyilevät kerätessään kamppeita perkissä.
Oikeasti materiaali on monella kohtaa aika disneytä K-10. Käsikirjoituksessa samaa kaikua lapsiagenttisarjojen kanssa. Alku on vahva, mutta sitten kerronta menee liikaa satuiluksi. Joukkue itsetuhoisia ja vajaaälyisiä amatöörejä valtaa Kajaanin, isku pohjustetaan ampumalla ohjus Keski-Suomeen. Kaikki sujuu lähes kuin elokuvissa ja lopussa omat tappiot lähinnä muutamia haavoittuneita ja kertoja sanoo lopussa ”Ja niin Suomi selvisi...”.
Tässä on tosiaan ilmeisesti yritetty pitää huoli, ettei kukaan liika ahdistu tai traumatisoidu.
Jos tehtävänä on sataman suojaus ja valvonta harmaassa vaiheessa, niin olisihan se outoa jättää mitenkään hyödyntämättä sataman valvomo, jonne välittyy kootusti alueen turvakameroiden kuva ja tilassa on varmasti myös lankapuhelin, valmiit tietoliikenneyhteydet yms.
