PV:ssa tapahtuneita onnettomuuksia ja läheltä piti-tilanteita

Kepeät mullat. :( Näitä valitettavasti sattuu, vaikka moisten välttämiseen kuinka pyrittäisiin: rannikolla kovien kanssa tetsatessa aikoinaan kieltämättä vähän jännitti, että vahingossa ei jostakin lennä luotia tai räjähdä omalle kohdalle.

Miksiköhän palveluksessa kaatuneita ja heidän perheitään ei huomioida erityisesti esimerkiksi sotilashautauksin ja kunniamerkein?
 
Kannatan myös kunniamerkkien jakamista omaisille, samoin hautaus tulisi järjestää valtion toimesta niin että haudat merkitään jotenkin.

http://www.vapaudenristinritarikunta.fi/medals/expandCategory/11

vr_sm.jpg


Vapaudenristin surumitali olisi kyllä sopiva yleisesti jaettava kunniamerkki varusmiespalveluksen aikana tapaturmissa kuolleille.
 
vr_sm.jpg


Vapaudenristin surumitali olisi kyllä sopiva yleisesti jaettava kunniamerkki varusmiespalveluksen aikana tapaturmissa kuolleille.

Olen samaa mieltä, sodan aikana se oli tarkoitettu sotateollisuudessa kuolleille, sopisi yleisemmin rauhan aikana palveluksessa kaatuneiden omaisille.

Ristit myönnettäisiin kansainvälisissä tehtävissä tai isänmaan puolustuksessa sodassa kaatuneiden omaisille.
 
Miksiköhän palveluksessa kaatuneita ja heidän perheitään ei huomioida erityisesti esimerkiksi sotilashautauksin ja kunniamerkein?

Koska kyseessä on rauhan aikana tapahtunut onnettomuus, joka olisi lähtökohtaisesti pitänyt kyetä estämään. Ei siis anneta uhrille tunnustusta, koska PV mokasi.

Jussi Niinistö on ilmaissut osanottonsa koko puolustushallinnon puolesta, ja uskon, että PV:n edustaja on hautajaisissa.

Taipalsaaren onnettomuuden (1991) hautajaisissa oli puolustusministeri Rehn:

"Siunaustilaisuus vaati rauhoittavia
Puolustusministeri Rehn joutui kesäkuussa 1991 järkyttävän tilanteen eteen, kun Taipalsaarella tapahtui onnettomuus. Kaakkois-Suomen sotilasläänin jääkärileirin ohjelmassa oli ylimenoharjoitus rannasta Kyläniemeen. Seitsemän jääkäriä hukkui, kun heitä kuljettanut vaunu vajosi äkillisesti veteen. Syyksi paljastuivat vaunun aukinaiset takaluukut ja väärä lastaustapa. Rehnin reaktio oli äidillinen. Kirjassa kerrotaan, kuinka hän meni paikalle juttelemaan varusmiesten kanssa ja jätti byrokratian sivuun.

Yksi uran kovimmista paikoista oli menehtyneiden varusmiesten siunaustilaisuus Taipalsaaren kirkossa.
–Se on ainoa kerta, kun minun on pitänyt ottaa rauhoittava lääke, bensa-asemalla matkalla niihin hautajaisiin, Rehn kertoo kirjassa."
 
Helsinki 17.12.2015 klo 15:13
Varusmiehen kuolemaa epäillään tapaturmaksi – ampuja oli toinen upseerioppilas
20-vuotias varusmies kuoli ampumaharjoituksissa Hangossa keskiviikkona. Poliisin mukaan ketään ei epäillä tahallisesta teosta. Ampumisesta epäillyn upseerioppilaan lisäksi epäiltyinä on Puolustusvoimien kantahenkilökuntaa.

Suruliputus Merisotakoululla Suomenlinnassa Helsingissä torstaina. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Varusmiehen kuolemaan johtaneessa ampumaonnettomuudessa ei epäillä tahallisuutta.

Poliisin mukaan Hangossa keskiviikkoiltana sattuneessa turmassa kuoli 20-vuotias pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva varusmies. Kuolemaan johtaneesta ampumisesta epäillään toista upseerioppilasta. Myös Puolustusvoimien kantahenkilökuntaan kuuluvia henkilöitä on epäiltyinä.

Ampuma-aseena oli rynnäkkökivääri.

Onnettomuus sattui pimeällä Syndalenissa upseerioppilasjoukkueen ammuntaharjoituksissa.

Poliisi tutkii nyt tapahtumaketjun komentosuhteita sekä turvaohjeistuksiin liittyviä yksityiskohtia. Etenkin harjoitusten vastuukysymyksiä ja mahdollisia laiminlyöntejä tutkitaan.

Tapausta tutkitaan törkeänä kuolemantuottamuksena, mutta ketään ei epäillä tahallisesta teosta.

Kuolemaan johtaneet ampuma-aseturmat ovat Puolustusvoimissa erittäin harvinaisia. Edellinen taisteluharjoituksissa kuolemaan johtanut tapaturma sattui kymmenen vuotta sitten Rovajärvellä.

http://yle.fi/uutiset/varusmiehen_k..._oli_toinen_upseerioppilas/8536665?origin=rss

Lue myös
Puolustusvoimat: Kuolemaan johtavat onnettomuudet ampumaharjoituksissa erittäin harvinaisia

klo 14:02
Varusmiehen kuolemaa tutkitaan törkeänä kuolemantuottamuksena
klo 10:27
Puolustusministeri: "Syvimmät osanottoni varusmiehen omaisille"
klo 10:42
Varusmies kuollut ampumaonnettomuudessa
klo 8:15
 
"Onnettomuus sattui pimeällä Syndalenissa upseerioppilasjoukkueen ammuntaharjoituksissa."

Oma epäilys, pimeätaisteluharjoitus, joku eteni edemmäs kuin muut ja *bang*. Etenkin jos käytettiin pimeänäkölaitteita, jotka eivät anna aina hyvää kuvaa etäisyydestä.

Joku PV:n henkilökunnassa on nyt kusessa. Ampujakin on tasavarmaan rikkonut määräyksiä.

Edit: tod.näk. koetettu edetä linjassa nousevia tauluja kohti ja joku edennyt nopeammin. Sitten "vedetty läpi".

 
Viimeksi muokattu:
Voin vaan todeta, että voimia kaikille. Ammunnan johtajalle ja tulitoiminanvalvojalle pitkä oikeusprosessi tiedossa.

Ei hyvä heilu. Varmasti kailille traumaattinen kokemus.

Sitten vielä n. 3v. oikeustoimia....
 
Ongelmanahan tässä myös on, että taas turvarajoituksia saatetaan kiristää ja realistisesta harjoituksesta taas tingitään.

Tämä ei poista harjoituksessa tapahtuneen sotilaan tragediaa (käytän tarkoituksella termiä sotilas varusmiehen sijasta), mutta sodassakin voi kuolla monella tavalla.
 
Ongelman on lähinnä, että panssariteräs ei juuri anna periksi, joten tölväys välittyy koko voimallaan vaunussa olijoihin.

Tähän on sanottava sellainen huomautus, että panssariteräs joustaa lähes yhtä paljon kuin mikä tahansa muukin teräslaatu. Lujina ja kovina laatuina vaan panssariterästen myötöraja on huomattavasti korkeampi (luokkaa 1700-1800 MPa), kuin esmes harjaterästen (200-300 MPa). Tämä muodonmuutos ei yleensä siis ole lujilla teräksillä plastinen eli pysyvä, vaan elastinen eli palautuva. Terästen "kimmoisuus" sinänsä on laadusta riippumatta lähes vakio, sillä kimmomoduli E riippu vain seoksesta ja on kaikilla rautametalleilla ~70 GPa. Pehmeästä ja lujasta teräksestä tehdyt samankokoiset tangot siis vääntyvät samalla habavoimalla samaan kulmaan, mutta se pehmyt laatu jää muokattuun muotoon, luja ponnahtaa takaisin alkuperäiseen.

Mitään törmäysvoimia sitovia rakenteita ei panssarivaunussa toki tietenkään ole, ja nuo lujat laadut kun eivät hevin muokkaudu plastisesti, ei muodonmuutoksiin kulu paljoa törmäysenergiasta. Kyyti sisällä on luonnollisesti sen mukaista.

Mutta tämä oli lähinnä tällaista alkuyön mussutusta. Vaunuissa asioita mutkistavat erilaiset keraamit ynnä muut monikerrosrakenteet. En luonnollisestikaan osaa sanoa mitä tapahtuisi kunnon pusun toisilleen antaville Leopardeille, näin insinöörinäkökulmasta oletan kuitenkin rakenteiden olevan jollain tavalla modulaarisia jo kokoonpanoprosessin vuoksi. Vaunuja pitäisi kai purkaa isolta alalta rälläkällä ja polttoleikkaamalla ja rakentaa näiltä osin käytännössä uudestaan, mikä voi olla todella iso tehdasoperaatio tai muutamaa pykälää vähäisempi pajaoperaatio. Riippuu täysin rakenteesta. Vähän tallaisten syiden vuoksi olisin mielellään nähnyt edes pienen määrän T-72:ia ajokoulutuksessa ja ryhmän maastotaktiikkaharjoituksissa rymyttävänä.
 
Surullinen tapaus.

Ongelmanahan tässä myös on, että taas turvarajoituksia saatetaan kiristää ja realistisesta harjoituksesta taas tingitään.
Niin, tämä voi olla ongelma. Tietenkin jos on syytä kiristää rajoituksia niin OK, mutta taisteluammunnat ovat kuitenkin melko turvallisia olleet. Ongelma voi olla se jos kiristetään rajoituksia siksi, että ajatellaan että on pakko tehdä jotain asialle kun näin kävi. Toki hyvä että tapaus tutkitaan ja turvallisuus asetetaan etusijalle.
 
Koska kyseessä on rauhan aikana tapahtunut onnettomuus, joka olisi lähtökohtaisesti pitänyt kyetä estämään. Ei siis anneta uhrille tunnustusta, koska PV mokasi.

Jussi Niinistö on ilmaissut osanottonsa koko puolustushallinnon puolesta, ja uskon, että PV:n edustaja on hautajaisissa.

Taipalsaaren onnettomuuden (1991) hautajaisissa oli puolustusministeri Rehn:

"Siunaustilaisuus vaati rauhoittavia
Puolustusministeri Rehn joutui kesäkuussa 1991 järkyttävän tilanteen eteen, kun Taipalsaarella tapahtui onnettomuus. Kaakkois-Suomen sotilasläänin jääkärileirin ohjelmassa oli ylimenoharjoitus rannasta Kyläniemeen. Seitsemän jääkäriä hukkui, kun heitä kuljettanut vaunu vajosi äkillisesti veteen. Syyksi paljastuivat vaunun aukinaiset takaluukut ja väärä lastaustapa. Rehnin reaktio oli äidillinen. Kirjassa kerrotaan, kuinka hän meni paikalle juttelemaan varusmiesten kanssa ja jätti byrokratian sivuun.

Yksi uran kovimmista paikoista oli menehtyneiden varusmiesten siunaustilaisuus Taipalsaaren kirkossa.
–Se on ainoa kerta, kun minun on pitänyt ottaa rauhoittava lääke, bensa-asemalla matkalla niihin hautajaisiin, Rehn kertoo kirjassa."

Jollain synkällä tapaa melko silmiä avaavaa, mikäli mikäli ministeri joutuu ottamaan rauhoittavia lääkkeitä selvitäkseen em. tilanteesta. Entäpä jos Suomi olisi sodassa ja tappioita tulisi malliin pataljoona per päivä? Romahtaisikoko koko systeemi siihen, että päättäjät ovat lääketokkurassa?

Mitä muuten tulee irtautumisammuntoihin, niin pidän niitä kaikkein haasteellisimpina varusmiesten suorittamina taisteluammuntoina. Huomattavasti haastavampina kuin esimerkiksi sisäänmenoammuntoja, jotka nekään eivät ole kaikkein helpoimpia vrt. ryhmän puolustusammunta tai taistelijaparin hyökkäysammunta. En itse kuumotellut em. ammuntoja varusmiehenä, mutta osansa on varmasti sillä, että ne ammuttiin valoisalla eikä pimeällä. Irtautumisammunta pimeällä vaatii kaiketi tulitoiminnanvalvojiakin määrällisesti enemmän kuin päivällä ollakseen kunnolla valvottu ja turvallinen.
 
Jollain synkällä tapaa melko silmiä avaavaa, mikäli mikäli ministeri joutuu ottamaan rauhoittavia lääkkeitä selvitäkseen em. tilanteesta. Entäpä jos Suomi olisi sodassa ja tappioita tulisi malliin pataljoona per päivä? Romahtaisikoko koko systeemi siihen, että päättäjät ovat lääketokkurassa?

Kuolemat sodan ja rauhan aikana ovat psykologisesti täysin erilaisia. Sodassa kuolee ihmisiä, kaikki tietävät sen. Varusmiespalveluksessa ei ikinä kuulu kuolla ketään. Siksi järkytyskin on suurempi. Lisäksi yhden ministerin reaktiosta on turha vetää yleisiä johtopäätöksiä päättäjistä.
 
Back
Top