PV:ssa tapahtuneita onnettomuuksia ja läheltä piti-tilanteita
- Viestiketjun aloittaja vehamala
- Aloitus PVM
JR49
Respected Leader
Jokohan tämä oli täällä? Joka tapauksessa Onnettomuustutkintakeskuksen sivuja pitää seurata.
Tunnen henkilökohtaisesti keskuksen palveluksessa olevia tutkijoita, en tosin näitä. Jossain vaiheessa tulee kuitenkin niin seikkaperäinen raportti, ettei yksikään media näe vaivaa sen julkaisemiseksi kuin tiedotteen pohjalta. Ja tiedote on pintaraapaisu asiasisällöstä.
Y2015-05 Varusmiehen kuolemaan johtanut ampumaonnettomuus Hangon Syndalenissa 16.12.2015
22.12.2015
Onnettomuustutkintakeskus käynnistää turvallisuustutkintalain (525/2011) 2 §:n nojalla tutkinnan 16.12.2015 Hangon Syndalenissa tapahtuneesta varusmiehen kuolemaan johtaneesta ampumaonnettomuudesta.
Onnettomuus tapahtui ampumaharjoitusalueella liikkuvassa pimeäammuntaharjoituksessa.
Tutkintaryhmän johtajaksi nimetään KTT Hannu Hänninen ja jäseniksi DI Olli Borg, yleis-esikuntakomentaja evp. Risto Haimila, eversti evp. Vesa Kangasmäki ja kapteeniluutnantti evp. Ari Kurppa. Tutkinnanjohtaja on johtava tutkija Kai Valonen.
http://www.turvallisuustutkinta.fi/...aonnettomuushangonsyndalenissa16.12.2015.html
Tunnen henkilökohtaisesti keskuksen palveluksessa olevia tutkijoita, en tosin näitä. Jossain vaiheessa tulee kuitenkin niin seikkaperäinen raportti, ettei yksikään media näe vaivaa sen julkaisemiseksi kuin tiedotteen pohjalta. Ja tiedote on pintaraapaisu asiasisällöstä.
Y2015-05 Varusmiehen kuolemaan johtanut ampumaonnettomuus Hangon Syndalenissa 16.12.2015
22.12.2015
Onnettomuustutkintakeskus käynnistää turvallisuustutkintalain (525/2011) 2 §:n nojalla tutkinnan 16.12.2015 Hangon Syndalenissa tapahtuneesta varusmiehen kuolemaan johtaneesta ampumaonnettomuudesta.
Onnettomuus tapahtui ampumaharjoitusalueella liikkuvassa pimeäammuntaharjoituksessa.
Tutkintaryhmän johtajaksi nimetään KTT Hannu Hänninen ja jäseniksi DI Olli Borg, yleis-esikuntakomentaja evp. Risto Haimila, eversti evp. Vesa Kangasmäki ja kapteeniluutnantti evp. Ari Kurppa. Tutkinnanjohtaja on johtava tutkija Kai Valonen.
http://www.turvallisuustutkinta.fi/...aonnettomuushangonsyndalenissa16.12.2015.html
@JR49 erinomaista. Näin sen pitäisi mennäkin eli seurataan niitä alkuperäisiä lähteitä eikä aina vaan linkitetä sitä IL/IS klikki lööppiä. Tietysti olisi myös hyvä tässäkin tapauksessa että Onnettomuustutkintakeskus julkaisisi kaiken sen saman sivuillaan mitä ovat myös lehdistölle kertoneet.
JR49
Respected Leader
Muchas gracias.
Otkes on kova lafka. Tiedotuslinja kesken tutkinnan on vähän niukka kyllä. Siellähän ei ole kukaan varsinaisesti töissä, mutta asiantuntijoista kootaan tarvittaessa poppoo, joka ottaa kaiken selville tapahtuneesta. Näiden raporttien ansiosta Suomi on oikeasti turvallisempi paikka.
Muistaako kukaan kun Jyväskylässä sortui vesitorni? Tai Laukassa maneesi sortui ja tappoi tytön? Tutkinta paljasti esim. vesitornin betonirakenteista vakavan vian, ja sen perusteella kymmenet samalla tyylillä tehdyt sillat ja tornit korjattiin ennakolta. Joku silta oli kuitenkin valtatielläkin.
Olet oikeass tuossa lööppihommassa. Kun tieto tulee tutkinnan valmistumisesta, kannattaa suunnata suoraan Otkesin sivulle media unohtaen suosiolla, ja varata paljon aikaa raportin kahlaamiseen.
Syndalenin kuolemantapauksen tutkinnasta onnettomuusuhkailmoitus
Julkaistu 31.12.2015
Onnettomuustutkintakeskus on 31.12.2015 antanut puolustusvoimille turvallisuustutkintalain 25 pykälän mukaisen ilmoituksen onnettomuusuhasta, joka liittyy Syndalenissa tapahtuneeseen varusmiehen kuolemaan johtaneeseen onnettomuuteen.
Onnettomuustutkintakeskuksen tutkijat lavastivat puolustusvoimien edustajien kanssa onnettomuustilanteen 29.12. Siinä havaittiin, että taistelijat ja maalilaitteet erottuivat toisistaan huonosti pimeässä sivusuunnasta valonvahvistimen läpi katsottaessa.
Maalilaitteissa käytettävä heijastava aine ei näy pimeässä ilman valonvahvistinta.
Valonvahvistinta käytettäessä maalilaitteen heijastavan kemikaalin ja taistelijan kypärässä olevan, valoa vahvistavan "kiilun" loiste on hyvin samankaltainen.
Mitä sivuamalta maalilaitteita ja taistelijoita tarkastellaan, sitä enemmän heijastimet muistuttavat toisiaan.
Lisätietoja johtaja Veli-Pekka Nurmi, puh. 0295 150 701
http://www.turvallisuustutkinta.fi/...auksentutkinnastaonnettomuusuhkailmoitus.html
Viimeksi muokattu:
Ikarus
Respected Leader
Rovajärven tykistökeskityksessä katastrofi lähellä – varusmies oikeudessa: ”Kuulin vain, kun ne kranaatit lähtivät”
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1453701404945.html
KaiPr:n tykistöleirillä suuntauksessa virhe oli sata piirua eli muutamia asteita. Tuuria oli, lähin mies 20 metrin päässä kranaatin osumasta.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1453701404945.html
KaiPr:n tykistöleirillä suuntauksessa virhe oli sata piirua eli muutamia asteita. Tuuria oli, lähin mies 20 metrin päässä kranaatin osumasta.
Rovajärven harhautuneista kranaateista syytteet kahdelle upseerille
Yksi ammuksista putosi vain vajaan 20 metrin päähän tulenjohtopaikasta, jossa oli tuolloin useita varusmiehiä. Oikeudessa viisi varusmiestä hakee korvauksia kuulon alenemisen, tinnituksen tai erilaisten pelko- ja masennustilojen johdosta. Haettujen korvaussummien suuruus vaihtelee 500 eurosta 25 000 euroon.
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotima...aateista-syytteet-kahdelle-upseerille/718389/
Yksi ammuksista putosi vain vajaan 20 metrin päähän tulenjohtopaikasta, jossa oli tuolloin useita varusmiehiä. Oikeudessa viisi varusmiestä hakee korvauksia kuulon alenemisen, tinnituksen tai erilaisten pelko- ja masennustilojen johdosta. Haettujen korvaussummien suuruus vaihtelee 500 eurosta 25 000 euroon.
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotima...aateista-syytteet-kahdelle-upseerille/718389/
Samasta tapahtumasta toisaalla:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016012521016572_uu.shtml
"
- Kuulin vain, kun ne kranaatit lähtivät ja sekuntia myöhemmin huomasin, että ne ei mene sinne minne pitää. Lensin räjähdyksen voimasta puolitoista metriä ja päälleni satoi maata ja pään kokoista kiveä. Kuulin vielä kahden kranaatin lentävän yli, muisteli tapahtumia Vaasan seudulla asuva nuorukainen.
Mies seisoi kaikkein lähimpänä osumakohtaa. Elämä on mennyt sekaisin, vaikka tapahtumista on jo yli 2,5 vuotta aikaa.
- Vuoden verran harhailin itsekseni ongelmien kanssa. Keskittymiskyky kärsi unettomuudesta, se taas vaikutti ihmissuhteisiin, nuorukainen kertoi Kainuun käräjäoikeudessa.
Pelastui viime hetkellä
Oikeudessa kuultiin myös toista tykistöleirille osallistunutta varusmiestä, joka oli vain 20 metrin päässä kranaatin jättämästä kraatterista.
- Ajattelin kuvata niitä ammuntoja. Seisoin kranaatin putoamispaikalla vain minuuttia ennen onnettomuutta. Siirryin kuitenkin paremmalle paikalle kuvaamaan ja hetkeä myöhemmin kranaatti osui siihen, missä hetkeä aiemmin olin ollut, kertasi asianomistajana kuultu nuorukainen tapahtumia oikeudessa."
Minkälaisella kranaatilla tuolla on ammuttu ja miten ko. varusmiehet voivat olla hengissä noin lähelle sattuneen osuman jälkeen? Ilmeisesti on kuitenkin oltu poteron ulkopuolella, kun on ilmassa lennetty.
Tuosta päättelisin, että ovat olleet kranaattien perän suunnassa, kun ne ovat räjähtäneet. Sinne ei lennä niin paljoa sirpaleita.
Uutinen tyypillistä nykyjournalismia, josta ei selvinnyt virheen todellinen syy, millä aseella ammuttu ja miten henkilöt selviytyivät noinkin lähelle tulleista osumista. Tapahtuma uutisoitiin myös tuoreeltaan,
mutta silloin PV:n tiedottaminen oli yhtä niukkaa.
Sen verran selvisi, että yhden jaoksen (3 tki) suunnassa oli 100 piirun virhe, asteina 6. Kenttätykistö käyttää ampuma-arvojen laskennassa asekoordinaatistoa, jossa ampumasektorin keskisuunta 100 piirun
tarkuudella on ns perussuunta. Ampuma-arvot ilmoitetaan tämän suunnan suhteen. Kun suunnat tykeille annetaan, on tehtävä vähennyslasku, tosin yksinkertainen. Virhe tapahtui tässä vielä siten, että koko
jaos sai saman väärän suunnan. Tällainen virhe ei paljastu myöhemmissä tarkistuksissa ja niitä sattuu aina silloin tällöin. Metreissä kerrottiin vaikuttaneen 1500 m, jolloin amet olisi varsin paljon eli 15 km.
Yleensä tj-paikka pyritään sijoittamaan siten, ettei se olisi suoraan maalin sivulla eikä pelkkä sivusuuntausvirhe aiheuta vaaraa. Nyt ei ollut siis näin.
Mun veikkaus on, että ampumapäivänä on ollut maasto rutikuivaa eli kulovaara. Silloin ammutaan ns jäykkinä eli kranaattien kärkihatut paikoillaan. Ennen rajähdystä ammus tunkeutuu maahan ja ympäristöön
lentäviä sirpaleita on paljon vähemmän. Tähän viittaa että silloinen varusmies puhuu kraaterista. Herkkänä räjähtävä kranaatti tekee vain pienen kuopan.
mutta silloin PV:n tiedottaminen oli yhtä niukkaa.
Sen verran selvisi, että yhden jaoksen (3 tki) suunnassa oli 100 piirun virhe, asteina 6. Kenttätykistö käyttää ampuma-arvojen laskennassa asekoordinaatistoa, jossa ampumasektorin keskisuunta 100 piirun
tarkuudella on ns perussuunta. Ampuma-arvot ilmoitetaan tämän suunnan suhteen. Kun suunnat tykeille annetaan, on tehtävä vähennyslasku, tosin yksinkertainen. Virhe tapahtui tässä vielä siten, että koko
jaos sai saman väärän suunnan. Tällainen virhe ei paljastu myöhemmissä tarkistuksissa ja niitä sattuu aina silloin tällöin. Metreissä kerrottiin vaikuttaneen 1500 m, jolloin amet olisi varsin paljon eli 15 km.
Yleensä tj-paikka pyritään sijoittamaan siten, ettei se olisi suoraan maalin sivulla eikä pelkkä sivusuuntausvirhe aiheuta vaaraa. Nyt ei ollut siis näin.
Mun veikkaus on, että ampumapäivänä on ollut maasto rutikuivaa eli kulovaara. Silloin ammutaan ns jäykkinä eli kranaattien kärkihatut paikoillaan. Ennen rajähdystä ammus tunkeutuu maahan ja ympäristöön
lentäviä sirpaleita on paljon vähemmän. Tähän viittaa että silloinen varusmies puhuu kraaterista. Herkkänä räjähtävä kranaatti tekee vain pienen kuopan.
juuja
Kersantti
Kai ne niitä vanhoja venäläisiä oli ainakin jos 130 k:lla ampuivat.
Erikoista että itse olin samalla leirillä ja nyt vasta kuulen tästä asiasta, ei ole tornaria paljon liikkunut.
juuja
Kersantti
Juu ehkä parikertaa niitä herkkänä ammuttiin koko intin aikana. Ja muistaisin että tuolla leirillä meni kaikki jäykkinä.
Myös maininnat pään kokoisista kivistä tukee tuota veikkausta.
Pystytkö vahvistamaan sen, että tällä leirillä ammuttiin paljon jäykkinä. Asialla on merkitystä sikäli, että tj-paikalla on aina paljon muutakin väkeä, kun tj-ryhmä. Tämä ns seuraajaosasto ei ole koskaan
poteroissa, koska pystyssä seisoen näkee paremmin. Jos nyt ammuttiin jäykkinä, niin herkillä olisi tullut useita kuolonuhreja.
juuja
Kersantti
En tietenkään pysty vahvistamaan että onko kyseisistä tykeistä ammuttu jäykkää vai herkää. Itse palvelin niinisalossa, mutta olin siis samalla leirillä ja jäykkänä ne meidän putkesta lähti.
muok.
Tämä video noista rovan ammunnoista jos siitä selviää onko jäykkä vai herkkä
Viimeksi muokattu:
Ajattelin, jos olisi sattunut kavereita palvelemaan KaiTR:ssä ja olivat samalla leirillä...
Asia tosin selviää, jos katsoo, oliko ammuntapäivänä metsäpalovaroitus Lapin läänissä. Silloin ammuttiin jäykillä. Oheinen viedeo taas on leirin loppuammunnasta. Siellä on paljon seuraajia ja vieraita, jotka plaseerataan arvonsa mukaisille paikoille kuin brittikuningatteren päivälliskutsuilla. Valitettavasti siis eri päivä.
Ikarus
Respected Leader
Molemmat kiistivät syytteet, mutta jaosvalvojana toiminut luutnantti myönsi aiheuttaneensa virheen, kun oli sekoittanut lavetin suunnan ja ammunnan perussuunnan.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/843878/Sadan+piirun+virhe+suuntauksessa+oli+olla+kohtalokas
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/843878/Sadan+piirun+virhe+suuntauksessa+oli+olla+kohtalokas
@Old Boy ammutaanko kenttätykistössä myös herkkänä? Meillä oli RTssä aina kärkihatut paikallaan ja taisi olla jopa ehdottoman kiellettyä tehdä muuta (siis koulutusammunnoissa). Oliskohan ollut sen hinaajan takia ettei haluttu sirpaleita viuhuvan.
Mikä hyöty herkkänä ampumisesta on koulutusammunnoissa?
Mikä hyöty herkkänä ampumisesta on koulutusammunnoissa?
Tämän selityksen tällaisenaan voi unohtaa; varsinainen syy ei tuosta selvinnyt.
Veli @peelo, uskoisin, että rt:ssä käytetään ainakin kouluammunnoissa jäykkiä sytyttimiä, jotta olisi tulenjohtajilla mitä tähystää. Aallonharjalla räjahtävä herkkä on äkkiä kadonnut silmistä ja savukin merellä seuraavalla hehtaarilla alle aikayksikön. Vesipatsaat on sentään ihan toista. Hinaajaan ei rt ole tainnut usein reikiä saada, vaijeri sentään on aika pitkä.
Kenttätykistössä ammutaan herkkinä. Yleensä ainoastaan kulovaaran vallitessa jäykkinä. Voisi ajatella, että siten jäljitellään paremmin oikeaa tilannetta. Komeaahan lentäviä turpeita ja kiviä tietysti on
katsellla.
Olisikohan joukkoistaminen keinoin ko onnettomuudesta vielä saatavissa lisätietoja; esim Pohjois-Suomen nuoremmat forumilaiset tai heidän vanhempansa. Nimittäin jos tulollaan ollut suuronnettomuus
todella vältettiin ainoastaan noiden jäykkien sytyttimien johdosta. Useimmat muistanevat vielä forumin tykistölangan sirpaletiheys ja -etäisyyslaskelmat viime vuodelta; toki uudemmilla kranaateilla.
Kyllähän se vaara on huomattavan suuri jos tykistön kranaatti räjähtää 20 metrin päässä, mutta kuten aikaisemmin sanoin, niin nuo ukot ovat voineet olla alueella jolle kranaatin sirpaleet eivät juuri lennä, eli takana. Myöskin sain sellaisen kuvan, että asemat olisivat olleet rinteessä, mikä sekin potentiaalisesti vähentää sirpalevaikutusta, joskin minua ainakin koulutettiin liikkumaan kranaattitulessa alarinteen suuntaan.
Edit: Niin ja jossakin taisi olla maininta, että 130 millisen kranaatit muodostaisivat kohtuu isoja sirpaleita, huonompi juttu jos tarkoitus olisi ampua henkilömaaleja.
Iltasanomien paperiversiossa oli kunnon selostus asiasta. Jäi huomaamatta; digiversio oli kelvoton, kuten jo todettu.
Kalusto oli 130 K54, tuliasemat sijaitsivat kaikkien tykkimiesten tuntemassa Hautainmaassa ja maalialue Hautavuomassa. Tj -paikka oli rinteessä, joka siellä todellakin laskee maalialueelle, kuten veli @SJ arvasi.
Tj paikka sijaitsi suoraan sivulla ampumasuuntaan nähden. Tällaista sijoittelua pyritään välttämään, koska pelkkä sivusuunnan virhe voi vaarantaa tulenjohtajat. Varomääräykset ei sitä kiellä, koska usean tuliyk-
sikön ampuessa samaa maalialuetta ei tj-paikkoja voi sijoittaa myöskään minkään yksikön lentoratojen alle, kuten tositilanteessa. Tämä johtuu siitä, että huomattavasti yleisempi panosvirhe voisi tiputtaa kranaatin
suoraan tulenjohtajan niskaan.
Onnettomuuden estivät jäykät sytyttimet, kuten arvelimme. Lähin kranaatti putosi 19 m etäisyydelle, toinen 150 m päähän. Kolmannesta ei uutinen puhu mitään. En osaa sanoa, ammutaanko nykyisin pääsääntönä
jäykillä, kuten joku arveli. Ennen niin tehtiin ainoastaan, kun piti varoa sytyttämästä kuloja. Havaintojen teko on jäykillä ehkä liiankin helppoa.
Kokosivun artikkeliinkaan ei valitettavasti mahtunut yksiselitteistä virheen syytä. Sen verran selviää, että töpeksijöinä ja kunnolla tällä kertaa oli henkilökunta eli patterin pääll kapt ja sivujaoksen joht ltn. Normaalistihan virheitä tekevät varusmiehet ja tämä jää valvojilta/varojärjestelmältä huomaamatta.
Kenttätykistö ei ammu oikeilla suunnilla, siis niillä jotka löytyvät piirujakoisesta kompassista. Se voisi hyvin niin tehdä, mutta käytössä on 30-luvulta periytynyt erilliskoodinaatisto, joka suunta-akseli on pääampumasuunta eli normaalisti ampuma-sektorin keskisuunta. Tätä kutsutaan perussuunnaksi. Nyt artikkelin mukaan patterin jaoksilla oli eri perussuunnat, jotka erosivat 100 piirua eli 6 astetta. Kapteeni ja luutnantti ilmeisesti syyttävät tapahtuneesta toisiaan, koska kerran kiistävät. Ja muita kantahenkilöitä ei tykkien suuntaamiseen osallistu.
Tykille annettu suunta pitää ennen ampumista kinnittää, jotta se tarvittaessa aseen liikuttua saadaan takaisin. Tätä varten tykistä takavasemmalle asetetaan kollimaattori. Nyt on ilmeisesti sattunut puu suunta-
linjalle ja tämä ei ole onnistunut. Silloin pitäisi antaa koko jaokselle uusi kiinnitysluku, joka eroaa 100 piirua entisestä. Ltn korvasi proseduurin antamalla uuden perussuunnan. Tykit kääntyivät 100 piirua vasemmalle
ja puu ei enää haittaa. Patterin päällikkö kapt on sitten ollut tästä tietoinen tai ei; siitä kiistellään oikeudessa. Toinen mahdollisuus olisi ollut hakea vetäjä takaisin ja korjata tuliasema lapiotöinä. Tämä vie aikaa, sillä
miesvoimin 130 K ei liiku mihinkään. Yleensä tykit pyritään saamaan nopeasti ampumavalmiiksi eli aika on se jota ei ole.
Kalusto oli 130 K54, tuliasemat sijaitsivat kaikkien tykkimiesten tuntemassa Hautainmaassa ja maalialue Hautavuomassa. Tj -paikka oli rinteessä, joka siellä todellakin laskee maalialueelle, kuten veli @SJ arvasi.
Tj paikka sijaitsi suoraan sivulla ampumasuuntaan nähden. Tällaista sijoittelua pyritään välttämään, koska pelkkä sivusuunnan virhe voi vaarantaa tulenjohtajat. Varomääräykset ei sitä kiellä, koska usean tuliyk-
sikön ampuessa samaa maalialuetta ei tj-paikkoja voi sijoittaa myöskään minkään yksikön lentoratojen alle, kuten tositilanteessa. Tämä johtuu siitä, että huomattavasti yleisempi panosvirhe voisi tiputtaa kranaatin
suoraan tulenjohtajan niskaan.
Onnettomuuden estivät jäykät sytyttimet, kuten arvelimme. Lähin kranaatti putosi 19 m etäisyydelle, toinen 150 m päähän. Kolmannesta ei uutinen puhu mitään. En osaa sanoa, ammutaanko nykyisin pääsääntönä
jäykillä, kuten joku arveli. Ennen niin tehtiin ainoastaan, kun piti varoa sytyttämästä kuloja. Havaintojen teko on jäykillä ehkä liiankin helppoa.
Kokosivun artikkeliinkaan ei valitettavasti mahtunut yksiselitteistä virheen syytä. Sen verran selviää, että töpeksijöinä ja kunnolla tällä kertaa oli henkilökunta eli patterin pääll kapt ja sivujaoksen joht ltn. Normaalistihan virheitä tekevät varusmiehet ja tämä jää valvojilta/varojärjestelmältä huomaamatta.
Kenttätykistö ei ammu oikeilla suunnilla, siis niillä jotka löytyvät piirujakoisesta kompassista. Se voisi hyvin niin tehdä, mutta käytössä on 30-luvulta periytynyt erilliskoodinaatisto, joka suunta-akseli on pääampumasuunta eli normaalisti ampuma-sektorin keskisuunta. Tätä kutsutaan perussuunnaksi. Nyt artikkelin mukaan patterin jaoksilla oli eri perussuunnat, jotka erosivat 100 piirua eli 6 astetta. Kapteeni ja luutnantti ilmeisesti syyttävät tapahtuneesta toisiaan, koska kerran kiistävät. Ja muita kantahenkilöitä ei tykkien suuntaamiseen osallistu.
Tykille annettu suunta pitää ennen ampumista kinnittää, jotta se tarvittaessa aseen liikuttua saadaan takaisin. Tätä varten tykistä takavasemmalle asetetaan kollimaattori. Nyt on ilmeisesti sattunut puu suunta-
linjalle ja tämä ei ole onnistunut. Silloin pitäisi antaa koko jaokselle uusi kiinnitysluku, joka eroaa 100 piirua entisestä. Ltn korvasi proseduurin antamalla uuden perussuunnan. Tykit kääntyivät 100 piirua vasemmalle
ja puu ei enää haittaa. Patterin päällikkö kapt on sitten ollut tästä tietoinen tai ei; siitä kiistellään oikeudessa. Toinen mahdollisuus olisi ollut hakea vetäjä takaisin ja korjata tuliasema lapiotöinä. Tämä vie aikaa, sillä
miesvoimin 130 K ei liiku mihinkään. Yleensä tykit pyritään saamaan nopeasti ampumavalmiiksi eli aika on se jota ei ole.