^Haastavimmissa olosuhteissa kannattaa luonnollisesti pyrkiä laskussa käyttämään koko kiitotien mitta.
Tuossa kuvassa yllä päätelineille kosketus heti kynnyksen jälkeen merkille 26.
Hornetin pitkäksi menolle mahdollisia syitä: kitkakerroin jarrutuksessa on talvella huonompi. Painava kone ja finaalissa tämän takia vähän reilummin vauhtia.
Silmällä sekä perstuntumalla Hornettikin laskuun tuodaan ja jos koneen istuminen meni kynnykseltä vähän pitkäksi. Muita vaikuttavia tekijöitä voi myös olla myötä- tai sivutuuli. Sekä mahdollisesti jarrutuksen aloituksen kanssa vähän viivettä.
Viggen-mallinen reverssi eittämättä helpottaisi koneen jarruuntumisessa etenkin talvella, jolloin koneen pyöräjarruja ei voida kovin rajusti käyttää.
Hornet on sikäli erikoisempi laskussa, ettei sille laskussa loppuvetoa sauvasta tehdä lainkaan. Annetaan koneen vajota, mutta jos haluaa hifistellä, pienellä tehon lisäyksellä ennen istumista nätti loppuloivennus on mahdollista silläkin tehdä. (Itse asiassa tuo Hornetin lasku muistuttaa vesilentovarusteisen pienkoneen moottorilaskua. Loppuloivennusta tai vetoa ei tehdä myöskään vesilentämisessä.)
Eipä tuossa mitään, koneelle eikä pilotille vaurioita. Olen itsekin lyhyillä kiitoteillä haasteellisissa oloissa joskus jarrukahvaa vetänyt aika topakasti.
(''Vähän'' kevyemmällä ja hitaammalla kalustolla toki.)
Ja vielä lisäksi tämän jälkeen aletaan tutkimaan oliko kiitotie missä kunnossa eli mitkä kitkat oli,mitä esiintymää oli kiitotiellä, koska mitattu, onko tiedot olleet oikeat ja voimassa, onko opasteita ollut rikki tai lumen peitossa. Kaikki osalliset haastatellaan moneen kertaan ja selvitetään tekemiset ja tekemättä jättämiset eli lentäjä, lennonjohtaja, kiitotien viimeisin tarkastaja ja kaikkien esimiehet ainakin.Aika ruljanssi tosiaan kuten jo sanoinkin seuraa tästä..
maairianhamina on suomen tuulisin kentta. Lentopaikkoja loytyy sitten myos pohjoislapista, jossa ei vaivaisenkoivikko tuulta pysayta. Hangon lentopaikka myos aika tuulinen seutu...
Tiedät sanonnan, että vesikonekuskeja on kahta sorttia. On niitä jotka ovat jo kaataneet koneen ja osa ei vielä ole kaatanut konetta.
ei uitu, paitsi illalla, kun meinasi kone karata laiturista, niin hyppasin mereen ja uin Cessnan kiinni.Tiedät sanonnan, että vesikonekuskeja on kahta sorttia. On niitä jotka ovat jo kaataneet koneen ja osa ei vielä ole kaatanut konetta.
Ei siinä uintireissua kehkeytynyt kumminkaan?
http://www.tilannehuone.fi/tehtava.php?hash=87b9bc3e17a0ea858f785c83cae3e818Tilannehuone.fi kirjoitti:
Kuvassa MD500-helikopteri.Puolustusvoimat
Kouvolan Utissa tapahtui tänään puolen päivän aikaan lento-onnettomuus.
Pelastuslaitoksen tiedotteen mukaan onnettomuudessa puolustusvoimien MD500-helikopteri teki kovan laskun lentokenttäalueelle. Koneessa oli kaksi miehistön jäsentä. Heidät kuljetettiin Utin varuskunnan terveysasemalle tarkastettavaksi.
Helikopterin pyrstö ja pääroottorin lavat vaurioituivat kovan maahanlaskun johdosta.
Tämänhetkisten tietojen mukaan onnettomuudesta ei aiheutunut henkilövahinkoja.
Puolustusvoimat asettaa tapahtuman johdosta tutkintaryhmän.
https://yle.fi/uutiset/3-10301375
Oma veikkaus 99,9% varmuudellla kova autorotaatio yms lasku. Niissähän noita MD500 on aina vaurioitunut ja mennyt kylelleen yms.
Oma veikkaus 99,9% varmuudellla kova autorotaatio yms lasku. Niissähän noita MD500 on aina vaurioitunut ja mennyt kylelleen yms.
MD500 on erityisen turvallinen ja rauhallinen autorotaatiotilanteessa. Roottori on riittävän raskas tasaiseen ja ylläteksömään pyörimiesenergiaan. Myös pyrstöroottori on hyvän vipuvarren päässä. Turbiinin vapaaksi kytkeytyminen tapahtuu myös täysin varmasti ja nopeasti, eli jää tuulimyllyasentoon vetokoneisto.
