^Haastavimmissa olosuhteissa kannattaa luonnollisesti pyrkiä laskussa käyttämään koko kiitotien mitta.
Tuossa kuvassa yllä päätelineille kosketus heti kynnyksen jälkeen merkille 26.
Hornetin pitkäksi menolle mahdollisia syitä: kitkakerroin jarrutuksessa on talvella huonompi. Painava kone ja finaalissa tämän takia vähän reilummin vauhtia.
Silmällä sekä perstuntumalla Hornettikin laskuun tuodaan ja jos koneen istuminen meni kynnykseltä vähän pitkäksi. Muita vaikuttavia tekijöitä voi myös olla myötä- tai sivutuuli. Sekä mahdollisesti jarrutuksen aloituksen kanssa vähän viivettä.
Viggen-mallinen reverssi eittämättä helpottaisi koneen jarruuntumisessa etenkin talvella, jolloin koneen pyöräjarruja ei voida kovin rajusti käyttää.
Hornet on sikäli erikoisempi laskussa, ettei sille laskussa loppuvetoa sauvasta tehdä lainkaan. Annetaan koneen vajota, mutta jos haluaa hifistellä, pienellä tehon lisäyksellä ennen istumista nätti loppuloivennus on mahdollista silläkin tehdä. (Itse asiassa tuo Hornetin lasku muistuttaa vesilentovarusteisen pienkoneen moottorilaskua. Loppuloivennusta tai vetoa ei tehdä myöskään vesilentämisessä.)
Eipä tuossa mitään, koneelle eikä pilotille vaurioita. Olen itsekin lyhyillä kiitoteillä haasteellisissa oloissa joskus jarrukahvaa vetänyt aika topakasti.
(''Vähän'' kevyemmällä ja hitaammalla kalustolla toki.)