PV:ssa tapahtuneita onnettomuuksia ja läheltä piti-tilanteita

[Herman30]

Jos tuo kuski saa tuomion niin joka halavatun kuski puolustusvoimissa sietäisi mennää viikon lakkoon vastalauseeksi.

 

[Samovarius]

Niin siis syyttäjä hakee edelleen syyllinen tuomiota, mutta ei vaadi rangaistusta?

Ok, jos näin on, mutta eikös tuossa ole se elementti, että valtionkonttori voi periä tältä "syylliseltä" ne rahat, jotka valtio on juotunut korvauksina maksamaan, tämän onnettomuuden takia.

Syyttäjän yleinen syyteoikeus on myös syyttämisvelvollisuus. Syyttämättäjättämispäätöksen saa tehdä vain tietyissä puitteissa.
Valtiokonttori vastaa valtion palveluksessa tapahtuneista vahingoista jokseenkin samoin kuin vakuutusyhtiö. Edes syylliseltä onnettomuuden osapuolelta ei saa vahingonkorvausta periä. Se edellyttää tahallisuutta.
Vähän pakko ollakin näin, tai muuten jokainen valtion ajoneuvoa kuljettava olisi täysin vailla vakuutusturvaa. Minä en silloin suostuisi edes koskemaan valtion ajoneuvoon.

 

[Panssari Salama]

Jos tuo kuski saa tuomion niin joka halavatun kuski puolustusvoimissa sietäisi mennää viikon lakkoon vastalauseeksi.

...joka halvatun varusmies...

 

[Heikki]

Ei tullut tuomiota, hyvä juttu.
https://yle.fi/uutiset/3-11001341

 

[Panssari Salama]

Sama uutinen hesarissa. Ote artikkelista:

OIKEUS TOTESI, että onnettomuuden olisi voinut välttää vain niin, että joku olisi seissyt tasoristeyksessä ja antanut merkin, kun ylittäminen oli turvallista.

Puolustusvoimissa ei ollut mielletty tätä tasoristeystä niin vaaralliseksi, että siitä olisi erikseen varoitettu kuljettajia, oikeus jatkoi. Risteystä on käytetty säännöllisesti.

Edelleen oikeus huomautti, että tasoristeys oli osa yleistä tietä. Tienkäyttäjillä on oikeus luottaa siihen, että yleisellä tiellä tasoristeys rakennetaan niin, että muun liikenteen pystyy havaitsemaan.

Tämän takia ei voida olettaa, että syytetty olisi ymmärtänyt risteyksen niin vaaralliseksi, että hänen olisi pitänyt pyytää jotakuta tähystämään mahdollista junaa.

Varusmies ei siten ollut varomaton, vaan kyse oli pikemmin onnettomuudesta.

Raaseporin tasoristeysturman syytteet varusmiestä vastaan hylättiin käräjäoikeudessa

Kolme varusmiestä kuoli lokakuussa 2017, kun Puolustusvoimien miehistönkuljetusauto törmäsi tasoristeyksessä VR:n kiskobussiin.

www.hs.fi

 

[Herman30]

Kun katsoo risteystä niin onhan se kumma miksei tien rakennusvaiheessa vedetty sitä 90 asteen kulmaan rautatien suhteen. Mutta tietysti kun tietä tehtin niin junat olivat huomattavasti hitaammat ja meluisammat.
Niin ja onhan se mahdollista että tie oli olemassa ennen rautatietä.

 

[fyysikko]

Tämä syyttäjän toiminta on hiukan hämmentävää.
Syyttä nro1. päätti olla syyttämättä
Valtakunnansyyttäjän toimisto katsoi tarpeelliseksi kuitenkin syyttää.
Nyt kun oikeus istuu asiaa, ilmoittaa syyttäjä, ettei vaadi rangaistusta.

Mitä ihmettä, miksi sitten oikein oikeutta istutaan?
Älkää ymmärtäkö väärin, mielestäni syyttäjältä hyvä ratkaisu, mutta miksi sitten koko teatteri?
Näkeekö syyttäjäporras tilanteen kauheuden kaikille osapuolille, mutta byrokraatti VKS toimistosta kiukuttelee ja siksi moinen teatteri?

Siksi, ettei vastaavia tapauksia tulisi enää jatkossa. Eli haetaan sitä että kaikki kuljettajat (sekä varusmiehet että siviilit) ymmärtäisivät jatkossa paremmin miten kaikissa sellaisissa rautatien tasoristeyksissä tulee toimia, joissa ei ole varoituslaitteita. Nyt yleisen median uutisten jatkona olevien keskustelujen osalta tulee ilmi, ettei tuo itsestäänselvyys todellakaan ole mennyt siviilikuskeille perille lainkaan. Kun lumisade on niin sankkaa että näkyvyys on vain 45 metriä (sekä puolustuksen että paikalla olleiden todistajien mukaan), ei risteyksestä ehdi ajaa edes normaalilla henkilöautolla, jos on lähtenyt paikaltaan liikkeelle juuri ennen kuin juna tulee näkyviin. Tämä pätee kaikissa varoituslaitteettomissa tasoristeyksissä, olipa tien ja radan välinen kulma sitten mitä tahansa. Aikaa junan saapumisen risteykseen on vain vajaat 1,5 sekuntia, ja siinä ajassa normaali henkilöauto ei paikaltaan liikahda vielä edes omaa pituuttaan. Jokin Tela model S tai vastaava polttomoottorinen urheiluauto kesäkelillä liikahtaisi, muttei lumisateen liukastamalla tiellä sitten enää nekään. Normikuorkki olisi siis huonolla säkällä jäänyt junan alle mainitulla näkyvyydellä vaikka risteyksessä tien ja rautatien välinen kulma olisi ollut 90 astetta, eli juna olisi tullut suoraan sivulta, tai vaikka juna olisi tullut kyseisessä tilanteessa vasemmalta eli Hangon suunnasta.
Tuolla lumisateen heikentämällä 45 m näkyvyydellä ainoa varma tapa selvitä hengissä on joko jäädä odottamaan sakean lumisateen lakkaamista, tai laittaa muita kännykän kanssa 300 metriä radan varteen molempiin suuntiin tähystämään ja informoimaan sitten kännyllä kuskia että on vapaata. Tässä on ihan sama onko kyse siviiliajosta henkilöautolla vai intin kuljetuksista kuorkilla. Ajaminen tasoristeykseen ilman varmuutta siitä ettei juna tule on täysin vastuutonta toimintaa, ja valitettavan yleistä. Ei niitä saada edes vähenemään ellei oikeus tuomitse ensin jotakuta syylliseksi suuren mediahuomion saamassa tapauksessa. Ja tuomioksi todellakin pitäisi silloin jäädä jo kärsitty henkinen koettelemus ja saadut fyysiset vammat, eikä yhtään enempää. Ikävää vain sen kuskin kannalta joka ensimmäiseksi joutuu mediahuomion saattelemana tuomituksi. Mutta vielä ikävämpää niiden lukuisten kuskien ja matkustajien omaisten kannalta, jotka turhaan ovat menettäneet ja jatkossa menettävät läheisensä turhien "onnettomuuksien" seurauksena. Ja kaikki vain koska tämän tapauksen mediahuomio on lähes yksinomaan siinä tosiasiassa, ettei kuorkista voi kyseisessä risteyksessä voi havaita näkemällä junaa edes hyvän näkyvyyden vallitessa risteyksen muodon johdosta. Yksikään media ei kirjoita yhtään mitään siitä ettei noin sakeassa lumipyryssä pitäisi missään tapauksessa ylittää vartioimatonta tasoristeysta missään muuallakaan, edes henkilöautolla ilman ulkopuolista apua junan havaitsemiseen. Niinpä se ei mene perille, minkä oikeuden päätös vielä osaltaan varmistaa.

 

[Panssari Salama]

Siksi, ettei vastaavia tapauksia tulisi enää jatkossa. Eli haetaan sitä että kaikki kuljettajat (sekä varusmiehet että siviilit) ymmärtäisivät jatkossa paremmin miten kaikissa sellaisissa rautatien tasoristeyksissä tulee toimia, joissa ei ole varoituslaitteita. Nyt yleisen median uutisten jatkona olevien keskustelujen osalta tulee ilmi, ettei tuo itsestäänselvyys todellakaan ole mennyt siviilikuskeille perille lainkaan. Kun lumisade on niin sankkaa että näkyvyys on vain 45 metriä (sekä puolustuksen että paikalla olleiden todistajien mukaan), ei risteyksestä ehdi ajaa edes normaalilla henkilöautolla, jos on lähtenyt paikaltaan liikkeelle juuri ennen kuin juna tulee näkyviin. Tämä pätee kaikissa varoituslaitteettomissa tasoristeyksissä, olipa tien ja radan välinen kulma sitten mitä tahansa. Aikaa junan saapumisen risteykseen on vain vajaat 1,5 sekuntia, ja siinä ajassa normaali henkilöauto ei paikaltaan liikahda vielä edes omaa pituuttaan. Jokin Tela model S tai vastaava polttomoottorinen urheiluauto kesäkelillä liikahtaisi, muttei lumisateen liukastamalla tiellä sitten enää nekään. Normikuorkki olisi siis huonolla säkällä jäänyt junan alle mainitulla näkyvyydellä vaikka risteyksessä tien ja rautatien välinen kulma olisi ollut 90 astetta, eli juna olisi tullut suoraan sivulta, tai vaikka juna olisi tullut kyseisessä tilanteessa vasemmalta eli Hangon suunnasta.
Tuolla lumisateen heikentämällä 45 m näkyvyydellä ainoa varma tapa selvitä hengissä on joko jäädä odottamaan sakean lumisateen lakkaamista, tai laittaa muita kännykän kanssa 300 metriä radan varteen molempiin suuntiin tähystämään ja informoimaan sitten kännyllä kuskia että on vapaata. Tässä on ihan sama onko kyse siviiliajosta henkilöautolla vai intin kuljetuksista kuorkilla. Ajaminen tasoristeykseen ilman varmuutta siitä ettei juna tule on täysin vastuutonta toimintaa, ja valitettavan yleistä. Ei niitä saada edes vähenemään ellei oikeus tuomitse ensin jotakuta syylliseksi suuren mediahuomion saamassa tapauksessa. Ja tuomioksi todellakin pitäisi silloin jäädä jo kärsitty henkinen koettelemus ja saadut fyysiset vammat, eikä yhtään enempää. Ikävää vain sen kuskin kannalta joka ensimmäiseksi joutuu mediahuomion saattelemana tuomituksi. Mutta vielä ikävämpää niiden lukuisten kuskien ja matkustajien omaisten kannalta, jotka turhaan ovat menettäneet ja jatkossa menettävät läheisensä turhien "onnettomuuksien" seurauksena. Ja kaikki vain koska tämän tapauksen mediahuomio on lähes yksinomaan siinä tosiasiassa, ettei kuorkista voi kyseisessä risteyksessä voi havaita näkemällä junaa edes hyvän näkyvyyden vallitessa risteyksen muodon johdosta. Yksikään media ei kirjoita yhtään mitään siitä ettei noin sakeassa lumipyryssä pitäisi missään tapauksessa ylittää vartioimatonta tasoristeysta missään muuallakaan, edes henkilöautolla ilman ulkopuolista apua junan havaitsemiseen. Niinpä se ei mene perille, minkä oikeuden päätös vielä osaltaan varmistaa.

Jos olenkin sitä mieltä, että vartioimattoman tasoristeyksen yli ei ole koskaan turvallista ajaa ilman että on absoluuttisesti varmistanut tien olevan turvallinen, niin edelleen olen sitä mieltä, että oli totaalista p*rseilyä vetää varusmies tästä vastuuseen.

Varuskunta tiesi tien turvattomuuden, mutta ei ollut ohjeistanut radan ylitystä mitenkään. Ulkopaikkakuntalainen varusmies laitettiin ajamaan radan yli, eikä tiennyt että vaikka katsoo tuleeko junaa, niin se ei riitä, koska junaa ei voi lopulta nähdä kuskin paikalta.

Maallikon silmin sokea reettakin laittaisi varuskunnan vastuulliset leivättömän pöydän ääreen, ei varusmiehen. Silti, yleinen syyttäjä erikseen korosti, että PV:n toiminta oli tutkittu ja siellä ei mitään virheitä ole tehty.

Esimerkki siis todellakin annettiin. Se sama ja vanha ja jo tiedossa oleva: p*ska valuu alaspäin, kunnes ei enää voi valua alemmas. Silloin se tarttuu ja jää kiinni. Virkamies, myös PV:n virkamies on kuningas.

 

[fyysikko]

Jos olenkin sitä mieltä, että vartioimattoman tasoristeyksen yli ei ole koskaan turvallista ajaa ilman että on absoluuttisesti varmistanut tien olevan turvallinen, niin edelleen olen sitä mieltä, että oli totaalista p*rseilyä vetää varusmies tästä vastuuseen.

Oletko siis todella sitä mieltä että varusmiespalveluksessa puolustusvoimien ajoneuvoja ajavia tulee kohdella eri tavalla kuin siviilissä autoa ajavia?
Vaiko sitä mieltä ettei muitakaan kuskeja saa tuomita liikenteen vaarantamisesta jos ajavat junaradalle varmistumatta siitä ettei junaa ole tulossa?

Varuskunta tiesi tien turvattomuuden, mutta ei ollut ohjeistanut radan ylitystä mitenkään. Ulkopaikkakuntalainen varusmies laitettiin ajamaan radan yli, eikä tiennyt että vaikka katsoo tuleeko junaa, niin se ei riitä, koska junaa ei voi lopulta nähdä kuskin paikalta.
Maallikon silmin sokea reettakin laittaisi varuskunnan vastuulliset leivättömän pöydän ääreen, ei varusmiehen.

Lakia noudattaen liikenteen vaarantamisesta tulee aina syyttää ajoneuvon kuljettajaa, jos haluat siihen muutosta tulee ensin muuttaa sitä tieliikennelakia jossa asia noin määritellään. Tuomioistuimella ja/tai syyttäjällä ei ole oikeutta kävellä lain määräysten yli taikka jättää ne tyystin huomioimatta. Nyt tuomioistuimessakin nähtiin vain se kiistaton tosiasia, ettei kuorma-autosta voinut kuskin paikalta nähdä junan tulevan oikealta millään kelillä kyseisessä vaarallisessa risteyksessä. Muttei lainkaan sitä ettei mainitussa sakeassa lumipyryssä olisi ollut turvallista eikä laillista ylittää junarataa missään muuallakaan vartioimattomassa tasoristeyksessä millään muullakaan ajoneuvolla. Jos syyttäjä valittaa tapauksessa hoviin ja korostaa tuota lienee selvää että tuomio siellä muuttuu, koska kyseisen risteyksen vaarallisuus ei muuta syyllisyyttä siitä ettei kuljettajan menettely olisi ollut laillinen missään muuallakaan. Tässä on vain kaksi vaihtoehtoa:
1) kuski oli varomaton huolimattomuuttaan, tai
2) kuski ei osannut liikennesääntöjä ja niiden vaatimuksia tasoristeysten suhteen, eli kuljettajalla ei olisi pitänyt olla mitään ajokorttia.
Lain mukaan myös 2) kohdan tilanteessa vastuu on kuljettajalla itsellään, eikä esimerkiksi kuskin kouluttaneella autokoululla tai kuljettajatutkinnon vastaanottaneella inssillä.

Silti, yleinen syyttäjä erikseen korosti, että PV:n toiminta oli tutkittu ja siellä ei mitään virheitä ole tehty.

Lähde?
Oletko ihan varma ettei lähteessäsi väitteesi sijasta lue ettei siellä ole rikottu lakia. Virheitähän voi tehdä lakia rikkomattakin, ja ihan yleisesti tehdääänkin.
On aivan selvää että myös kyseisessä tapauksessa PV:ssä tehtiin vuosikymmeniä jatkuvasti vakavia virheitä tuon risteyksen vaarallisuusarvion suhteen. Mutta se ei ole rikollista ellei siihen liity tuottamuksellisuutta tai tahallisuutta.

Esimerkki siis todellakin annettiin. Se sama ja vanha ja jo tiedossa oleva: p*ska valuu alaspäin, kunnes ei enää voi valua alemmas. Silloin se tarttuu ja jää kiinni. Virkamies, myös PV:n virkamies on kuningas.

Koulutusongelma. Peruskouluihin suomessa pitäisi ottaa juridiikan alkeet osaksi oppisuunnitelmaa. Ja vielä erikseen korostaa sitä ettei koskaan eikä missään voi sokeasti vain tehdä sitä mitä esimies määrää, ei työpaikalla eikä varusmiespalveluksessa intissä. Vastuu mahdollisesta lain rikkomisesta on aina tekijällä itsellään, eikä tekijän esimiehellä. Se ainoa poikkeus tuohon pääsääntöön on sota-ajan toiminta PV:ssä.
Lisäksi eduskunnan pitäisi ehdottomasti kriminalisoida koulutuksessa valehtelu ja tahallinen harhaanjohtaminen, jotta molemmista voitaisiin jatkossa rangaista. Nyt PV:n henkilöstö saa valehdella koulutuksessa varusmiehille juuri niin paljon kuin huvittaa ilman mitään seuraamuksia. Esimerkiksi velvollisuudesta noudattaa esimiehen käskyjä, kuten ainakin aiemmin yleisesti meneteltiinkin, nykytilanteesta en tiedä.

 

[kimmo.j]

Siksi, ettei vastaavia tapauksia tulisi enää jatkossa. Eli haetaan sitä että kaikki kuljettajat (sekä varusmiehet että siviilit) ymmärtäisivät jatkossa paremmin miten kaikissa sellaisissa rautatien tasoristeyksissä tulee toimia, joissa ei ole varoituslaitteita. Nyt yleisen median uutisten jatkona olevien keskustelujen osalta tulee ilmi, ettei tuo itsestäänselvyys todellakaan ole mennyt siviilikuskeille perille lainkaan. Kun lumisade on niin sankkaa että näkyvyys on vain 45 metriä (sekä puolustuksen että paikalla olleiden todistajien mukaan), ei risteyksestä ehdi ajaa edes normaalilla henkilöautolla, jos on lähtenyt paikaltaan liikkeelle juuri ennen kuin juna tulee näkyviin. Tämä pätee kaikissa varoituslaitteettomissa tasoristeyksissä, olipa tien ja radan välinen kulma sitten mitä tahansa. Aikaa junan saapumisen risteykseen on vain vajaat 1,5 sekuntia, ja siinä ajassa normaali henkilöauto ei paikaltaan liikahda vielä edes omaa pituuttaan. Jokin Tela model S tai vastaava polttomoottorinen urheiluauto kesäkelillä liikahtaisi, muttei lumisateen liukastamalla tiellä sitten enää nekään. Normikuorkki olisi siis huonolla säkällä jäänyt junan alle mainitulla näkyvyydellä vaikka risteyksessä tien ja rautatien välinen kulma olisi ollut 90 astetta, eli juna olisi tullut suoraan sivulta, tai vaikka juna olisi tullut kyseisessä tilanteessa vasemmalta eli Hangon suunnasta.
Tuolla lumisateen heikentämällä 45 m näkyvyydellä ainoa varma tapa selvitä hengissä on joko jäädä odottamaan sakean lumisateen lakkaamista, tai laittaa muita kännykän kanssa 300 metriä radan varteen molempiin suuntiin tähystämään ja informoimaan sitten kännyllä kuskia että on vapaata. Tässä on ihan sama onko kyse siviiliajosta henkilöautolla vai intin kuljetuksista kuorkilla. Ajaminen tasoristeykseen ilman varmuutta siitä ettei juna tule on täysin vastuutonta toimintaa, ja valitettavan yleistä. Ei niitä saada edes vähenemään ellei oikeus tuomitse ensin jotakuta syylliseksi suuren mediahuomion saamassa tapauksessa. Ja tuomioksi todellakin pitäisi silloin jäädä jo kärsitty henkinen koettelemus ja saadut fyysiset vammat, eikä yhtään enempää. Ikävää vain sen kuskin kannalta joka ensimmäiseksi joutuu mediahuomion saattelemana tuomituksi. Mutta vielä ikävämpää niiden lukuisten kuskien ja matkustajien omaisten kannalta, jotka turhaan ovat menettäneet ja jatkossa menettävät läheisensä turhien "onnettomuuksien" seurauksena. Ja kaikki vain koska tämän tapauksen mediahuomio on lähes yksinomaan siinä tosiasiassa, ettei kuorkista voi kyseisessä risteyksessä voi havaita näkemällä junaa edes hyvän näkyvyyden vallitessa risteyksen muodon johdosta. Yksikään media ei kirjoita yhtään mitään siitä ettei noin sakeassa lumipyryssä pitäisi missään tapauksessa ylittää vartioimatonta tasoristeysta missään muuallakaan, edes henkilöautolla ilman ulkopuolista apua junan havaitsemiseen. Niinpä se ei mene perille, minkä oikeuden päätös vielä osaltaan varmistaa.

Eli lyhyesti, varusmieskuljettajasta halutaan tehdä varoittava esimerkki.
Onneksi oikeus ei lähtenyt tähän mukaan tikunnokkaan nostamiseen.

 

[Herman30]

Eli minä näkisin että PV tekee kuskin koulutukseen semmoisen lisän että rautatietä ei saa koskaan ylittää ilman ulkona seisovaa tähystäjää/liikenneohjaajaa.

 

[Panssari Salama]

Lähde?
Oletko ihan varma ettei lähteessäsi väitteesi sijasta lue ettei siellä ole rikottu lakia. Virheitähän voi tehdä lakia rikkomattakin, ja ihan yleisesti tehdääänkin.
On aivan selvää että myös kyseisessä tapauksessa PV:ssä tehtiin vuosikymmeniä jatkuvasti vakavia virheitä tuon risteyksen vaarallisuusarvion suhteen. Mutta se ei ole rikollista ellei siihen liity tuottamuksellisuutta tai tahallisuutta.

No vaikkapa tämä Iltalehden artikkeli, jossa syyttäjä käytännössä vapauttaa virkamiehet vastuustaan. En tietystikään väitä, että PV olisi tahallisuuttaan osallinen tässä, mutta tuottamuksellisuuden osalta minun maallikon oikeussilmäni ei vapauttaisi heitä, jos lautamieheksi päätyisin.

Esimerkiksi

Miten ja mitä asioita varusmiesten esimiesten toiminnassa arvioitiin?

– Puolustusvoimissa on hirmuinen määrä sisäisiä määräyksiä, joita sotilaiden tulee noudattaa. Tämä puoli harjattiin läpi: olisiko jotakin säännöstä syytä epäillä rikotuksi? Mitään sellaista ei tullut esille eikä kukaan ole myöhemminkään pystynyt esittämään.

Ja sitten:

Raaseporin tapauksessa tiedettiin ennalta, että tasoristeys on vaarallinen, ja että turmapäivän keli oli huono. Eikö varusmiesten ajaman reitin vaarallisuutta olisi pitänyt arvioida jollakin tapaa etukäteen?

– Syyttäjän tehtävänä on arvioida, onko syytä epäillä jonkun syyllistyneen rikokseen. Mikä rikos tuo kuvaamasi olisi voinut olla? Ajoteiden vaarallisuuden arvioimatta jättäminen ei ole rikos.

Aiemmin artikkelissa sama syyttäjä toteaa, että kiistatta tasoristeys oli vaarallinen. No, olisikohan huonoissa olosuhteissa pitänyt radan ylitys järjestää toisin, reittiä valittaessa ja huom varusmiehelle määrättäessä? Turvallisempi reitti käsittääkseni olisi löytynyt, mutta sitä ei käytetty, vaan ajatettiin tätä kautta.

Kuulostaa kovasti tuottamukselliselta toiminnalta, mutta onneksi virkamies nytkin oli syytön. Varusmies sen sijaan syytettyjen penkille, vielä tämän vähintäänkin erikoisen syyttämättä jättämminen - eikun syytetäänkin - oikeus vapauttaa -episodin jälkeen.

Kummilapseni oli onnettomuuden aikaan Dragassa palvelemassa, ei kuitenkaan ollut tässä onnettomuudessa, luojan kiitos. Entäpä jos juuri hänet olisi laitettu ratin ääreen, ja sanottu että määränpää tuo, reitti tämä, suorittakaa. Huolimatta että Draga tiesi tasoristeyksen, vaihtoehtoiset reitit, ja surkean kelin.

Miksi varusmies joutuu yksin vastaamaan kolme henkeä vaatineesta tilanteesta Raaseporissa? Puolustusvoimat pakenee vastuuta

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappen mukaan varusmiehen esimiesten toimintaa ”harjaamallakaan” ei ole löytynyt syytä epäillä rikosta.

www.iltalehti.fi

 

[Panssari Salama]

^^ En muuten usko tuota PV:n säännöksien "läpiharjaamista", varmasti on säännöksiä jossa todetaan, että olosuhteet tulee huomioida varusmiesten koulutuksessa ja harjoittamisessa? Mutta nyt syyttäjä siis vapautti PV:n koko tämän puolen tutkimiselta ja oikeuskäsittelyltä, eli PV:n tuottamuksellisuus jäi käsittelemättä täysin.

PV:n virkamiehet tekevät tärkeää työtä, jota arvostan suuresti. Mutta jos vahinkoja sattuu, niin ei voi olla vapaalippua, varsinkin jos varusmies viedään leivättömän pöydän ääreen. Virheistä on opittava, ja vastuu on kannettava.

Toinen vastaava tapahtumahan oli se reserviläisen tuomio, kun poliisi päätti ojentaa puolustusvoimia. Varmasti kaikkein vähiten kokonaiskuvaa omannut ressu vaan sakoille. Mahtavaa. Mitäköhän sillekin keissille kuuluu, valitettiinko käräjäoikeuden tuomiosta, onko kellään tietoa?

 

[Herman30]

PV:n virkamiehet tekevät tärkeää työtä, jota arvostan suuresti. Mutta jos vahinkoja sattuu, niin ei voi olla vapaalippua, varsinkin jos varusmies viedään leivättömän pöydän ääreen.

Pitäisi olla niinkuin merillä, viime kädessä kapteeni on vastuussa sama kuka teki virheen.

 

[Huhta]

Kaikenlaista teoriamiestä täälläkin, ei voi kyllä muuta sanoa.

Jos risteys on rakennettu sellaiseksi, ettei kuljettaja voi nähdä junaa siihen tullessaan, niin pelkästään se on jo perseestä.

Toinen perseestä oleva seikka on vaatia, että joku muu olisi ulkopuolella vahtimassa ylityksen turvallisuutta. Ulkopuoliseen merkinantajaan ei voi koskaan luottaa. Tunnen yhden kaverin, joka sai potkut luotettuaan apumiehensä merkinantoon. Mitä se auttaa, että siellä 300 metrin päässä on joku kaivelemassa nenää ja kuseksimassa hankeen?

Kolmas perseestä oleva seikka on junan de facto päälleajo-oikeus. Minun pitää pystyä pysäyttämään ajoneuvo tien näkyvällä osalla. Minun pitää ennakoida toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi. Samoin katsastusmiehellä voi olla jotakin sanomista, jos autoni jarrut ovat siinä kunnossa, että jarrutusmatka normaalivauhdista on 500 metriä. On täysin naurettavaa, että junaa saa ajaa sokkona toivotaan, toivotaan -menetelmällä. Se ei vaaranna ainoastaan lainvastaisesti kiskoilla olevat, vaan se vaarantaa myös junassa olevat.

 

[Herman30]

Ei junalla ole pälleajo-oikeus vaan etuajo-oikeus. Jos junan tulisi pystyä pysähtymään näkyvällä osuudella niin vauhtikatto olisi joku 20km/h.

Nyt kuule @Huhta ota se järki käteen jos on enää järkeä tallella.

 

[Huhta]

Ei junalla ole pälleajo-oikeus vaan etuajo-oikeus. Jos junan tulisi pystyä pysähtymään näkyvällä osuudella niin vauhtikatto olisi joku 20km/h.

Nyt kuule @Huhta ota se järki käteen jos on enää järkeä tallella.

Kuitenkin raitiovaunu onnistutaan pysäyttämään näkyvissä olevalle osuudelle?

 

[Herman30]

Raitoiovaunua tulee verrata bussiin eikä junaan.

 

[Huhta]

Raitoiovaunua tulee verrata bussiin eikä junaan.

Miksi bussiin? Bussi kulkee kumipyörillä eikä kiskoilla.

Myönnän suoraan, etten ole veturinkuljettaja, mutta kompetenssini riittää toteamaan, että pito teräksen ja teräksen välillä on huono. Sen asian korjaamisen ei pitäisi olla ylivoimaista keskinkertaisellekaan insinöörille. Kustannuksia se saattaa lisätä, mutta entä sitten? Autotkin olisivat paljon halvempia, jos ne saisi rakentaa kustannukset edellä eikä tarvitsisi välittää EU:n päästörajoista ja pakollisista turvavarusteista, joita viisas kuljettaja ei koskaan tarvitse.

Jos nyt ei halutakaan vaihtaa kumipyöriin arkiajossa, niin muita vastaavia keinoja luulisi löytyvän. Ylösnostettavia akseleita kumipyörillä? Suoraan kiskoihin tarraavat jarrut? Pitoa parantavien aineiden ruiskuttaminen pyöriin/kiskoille?

 

[fyysikko]

Eli lyhyesti, varusmieskuljettajasta halutaan tehdä varoittava esimerkki.
Onneksi oikeus ei lähtenyt tähän mukaan tikunnokkaan nostamiseen.

Tikunnokkaan nostamiseen?!?
Kun rikkoo lakia siitä pitää tulla myös tuomio. Se ei ole mitään tikunnokkaan nostamista, vaan yleinen käytäntö oikeusvaltioissa. Käytännön tavoitteena on pääosin juurikin ennaltaehkäisevyys. Sen "varoittavan esimerkin" oikea nimike on oikeuskäytäntö, ja sillä ohjataan laintulkintaa ja siten ihmisten toimintaa yleisesti. Asiaan ei mitenkään liity se että kyse tällä kertaa oli juuri varusmieskuljettajasta, vaan se että kyse oli ajoneuvon kuljettajasta.