PV:ssa tapahtuneita onnettomuuksia ja läheltä piti-tilanteita

Veikkaan, en tiedä, BTR:ien olleen teknisesti aika loppu. Ja kun venäläisten vekottimien suunnittelu peruteet eivät juuri käyttöikää painottaneet, olisi niiden peruskorjaus todnäk kallista. Ja se varaosa kysymys. Viholliselta kun on vaikea saada vara-osia. Ihan näin syvän rauhan aikanakin.
 
BTRiä oli luolissa silmän kantamattomiin ja varaosaa ties kuinka pitkiksi ajoiksi. Suurin syy luopumiseen oli asiasta tietävän everstin mukaan puolustusvoimauudistus ja sodanajan joukkojen radikaali vähentäminen 2000 luvun kuluessa. Onhan tuo laajasti käytössä monellakin tantereella ja väellä edelleen. Perusväline. Kuljettaa miehet, tukee taistelua- se on sen homma ja se homma käy.
 
Viimeksi muokattu:
BTRiä oli luolissa silmän kantamattomiin ja varaosaa ties kuinka pitkiksi ajoiksi. Suurin syy luopumiseen oli asiasta tietävän everstin mukaan puolustusvoimauudistus ja sodanajan joukkojen radikaali vähentäminen 2000 luvun kuluessa. Onhan tuo laajasti käytössä monellakin tantereella ja väellä edelleen. Perusväline. Kuljettaa miehet, tukee taistelua- se on sen homma ja se homma käy.
Kerrotko missä asevoimissa BTR-60 on vielä käytössä?

Itse pääase on tietysti voimakas ja torni antaa suojaa ampujalle, mutta sillä on turha ampua liikkeestä, ilma maaleihin se ei oikein sovellu johtuen tähtäimistään ja pimeällä sillä voi ampua vain äänen suuntaan. Eli se tuli on sellaista henkistä luokkaa ison osan ajan.
Mitä tulee legendaarisiin luoliin ja niissä oleviin asioihin, en ihan lähtisi niiden varaan laskemaan.
Panssarointi ei ole mikään hyvä, antaa suojaa sirpaleilta ja kivääritulelta. Vaunu on noin 3 tonnia kevyempi kuin Pasi, joten kun koko on kuitenkin hyvin lähellä, panssarointi tuskin on kovin paljon parempi. Suojaa huonontaa bensiini moottoreiden käyttö. Afganistanissa vaunun herkkyys syttyä tuleen osumasta on pelätty ominaisuus venäläisten keskuudessa.
Liikkuvuus maantiellä on BTR:llä heikompi kuin Pasi:lla, maasto liikkuvuudesta en osaa kommentoida. Ilmeisesti uintikyky on ainoa jossa BTR voittaa Pasin.

Kokonaisuus on 60-luvun alusta, joten joutaa museoon.
 
Ei mikään ajoneuvo itsekseen kunnossa pysy, ja tuollainen kaksimoottorinen bensarakkine on ylläpidettävänä aika raskastöinen. Eiköhän se ~40 vuotta palvelusta riitä, epäilen kans vähän että varaosia olisi ollut loputtomiin kun vaunun tuotanto neukuissa loppui jo 1976 ja osia on kulutettu pois jo hyvä tovi. Muutenkin vaunun tekniikka oli aika antiikkista, suunniteltu 50-luvun puolivälissä ja vähän kyhätty niistä osista mitä oli saatavilla. Ratkaisu käyttää kahta Popedan bensakonetta (ja siten myös mm. kahta vaihdelaatikkoa ja muutenkin kahdennettua voimansiirtoa) oli pakon sanelema, kun soveltuvaa moottoria ei ollut saatavilla ja on sekä raskastöinen että kömpelö. Näitä vikoja sitten korjailtiin ja BTR-80 onkin jo aivan eri luokan kampe.
 
Ratkaisu käyttää kahta Popedan bensakonetta (ja siten myös mm. kahta vaihdelaatikkoa ja muutenkin kahdennettua voimansiirtoa) oli pakon sanelema, kun soveltuvaa moottoria ei ollut saatavilla ja on sekä raskastöinen että kömpelö.
Minä kun en mitään tekniikasta ymmärrä. Aikanaan kuitenkin puhuttiin usein, että nyt on taas Petterissä toinen kone pudonnut pois päältä, eli eteni vain yhdellä moottorilla, hitaasti.
Onko noin voinut käydä ja miten, vai oliko joku muu vika? Nuorena ei tullut kysyttyä sen tarkempaa. Kiroili vain, kun se ymmärrettävästi vaikutti liikkuvuuteen radikaalisti.
 
No se aseistushan tuossa on se juttu. Muuten se on aika sama millä porukka tulee paikalle- meilläkin monet traktoreilla.
Jos rätinään pitää lähteä niin tuosta on erittäin paljon tulitukea ja voimaa oikein käytettynä ja sijoitettuna. Pasissa ei tuota ominaisuutta ole, siksi se on edellen panssaroitu bussi ja vanhaa tavaraa nekin rupeaa olemaan. Ja kyllä noissa oli ainakin 93 yötähtäimiä käytössä. Pääase on lisäksi erittäin tarkka.
Toki btr80 ja uudemmat ovat isosti tulleet näiden tilalle, mutta edelleen käytössä monessa paikassa.
https://en.wikipedia.org/wiki/BTR-60#Russia
 
Minä kun en mitään tekniikasta ymmärrä. Aikanaan kuitenkin puhuttiin usein, että nyt on taas Petterissä toinen kone pudonnut pois päältä, eli eteni vain yhdellä moottorilla, hitaasti.
Onko noin voinut käydä ja miten, vai oliko joku muu vika? Nuorena ei tullut kysyttyä sen tarkempaa. Kiroili vain, kun se ymmärrettävästi vaikutti liikkuvuuteen radikaalisti.

Noinhan siinä käy, jos toinen kone sammuu. Ynseetä ajaa yli kymmenen tonnin vaunua heikkotehoisella auton moottorilla. Tietysti ajoneuvon voi pakottaa ajamaan hitaasti moni muukin vika, kuten vaikka ei saa isompaa vaihdetta päälle, ylikuumeneminen pakottaa ajamaan pienillä kierroksilla jne. Yksimoottorinen - eli normaali - ajoneuvo tietysti hyytyy siihenm kun kone sammuu, mutta ei se mitenkään yleistä ole. Sensijaan näistä konevikaisista Pettereistä olen kuullut usein, mikä muistuttaa sellaisista suunnittelutekijöistä kuin redundanssi vastaan vikakohteiden määrä. Lusserin lain mukaan luotettavuus on järjestelmän osien luotettavuuksien tulo. Siksi insinöörit usein hakevat redundanssioptimia.

Tuohon kun lisää sen, että BTR:n voimalinja on pakon sanelemana tehty henkilöauton moottorein ja muutenkin siinä on vähän purkkaviritelmän makua, en pidä lopputulosta kovin luotettavana ja se on lisäksi alitehoinen (myös alitehoisella ajoneuvolla tyypillinen koneiden huudattaminen on ihan omiaan lisäämään vikaantumistodennäköisyyttä).
 
Veikkaan, en tiedä, BTR:ien olleen teknisesti aika loppu. Ja kun venäläisten vekottimien suunnittelu peruteet eivät juuri käyttöikää painottaneet, olisi niiden peruskorjaus todnäk kallista. Ja se varaosa kysymys. Viholliselta kun on vaikea saada vara-osia. Ihan näin syvän rauhan aikanakin.

Niin no kayttoonoton yhteydessa maastokuormautoihin kuulemma lisattiin heti ekana oljyproput, etta sen verran lyhyttaa kayttoikaa varten ne oli suunniteltu...
 
2048_rd.jpg


Alkuperäisessä BTR-60:ssa ei ollut ollenkaan kattoa miehistötilan päällä, jolloin jalkautuminen oli paljon helpompaa. Tuollaiseen konstruktioon kun sitten jälkikäteen laittaa katon, niin on aivan selvä että lopputuloksessa ei ole ulostulon ergonomian kannalta mitään järkeä. Taistelutilanteessa vaunu on pelkkä surmanloukku.


Tuosta voi vaikka 1m25s kohdalla ihmetellä, miten kameramiehellä pokka pitää, kun miehet ahtautuvat ulos ilman aseitaan. Oikea neuvostoinsinöörin suunnittelun kukkanen.
 
Noinhan siinä käy, jos toinen kone sammuu. Ynseetä ajaa yli kymmenen tonnin vaunua heikkotehoisella auton moottorilla. Tietysti ajoneuvon voi pakottaa ajamaan hitaasti moni muukin vika, kuten vaikka ei saa isompaa vaihdetta päälle, ylikuumeneminen pakottaa ajamaan pienillä kierroksilla jne. Yksimoottorinen - eli normaali - ajoneuvo tietysti hyytyy siihenm kun kone sammuu, mutta ei se mitenkään yleistä ole. Sensijaan näistä konevikaisista Pettereistä olen kuullut usein, mikä muistuttaa sellaisista suunnittelutekijöistä kuin redundanssi vastaan vikakohteiden määrä. Lusserin lain mukaan luotettavuus on järjestelmän osien luotettavuuksien tulo. Siksi insinöörit usein hakevat redundanssioptimia.

Tuohon kun lisää sen, että BTR:n voimalinja on pakon sanelemana tehty henkilöauton moottorein ja muutenkin siinä on vähän purkkaviritelmän makua, en pidä lopputulosta kovin luotettavana ja se on lisäksi alitehoinen (myös alitehoisella ajoneuvolla tyypillinen koneiden huudattaminen on ihan omiaan lisäämään vikaantumistodennäköisyyttä).
Kiitos vastauksesta, nämä tekniset asiat ovat vanhemmiten alkaneet kiinnostamaan (y)
Jos olisimme aikoinamme tienneet, että siinä oli Popedan moottori :LOL:, ei helv... Nimittäin liikunnanopettajallemme oli ollut Popeda ensi autonaan, ja yksi tyypillinen usein toistuva tarina hänellä oli, että kun Popedan kaasun junttasi lattiaan, niin mitään ei tapahtunut kuin sitten hyyviiin hitaaaastiii... :ROFLMAO:. Ja se motti sitten miehistönkuljetusvaunussa, yes.

Sitä yhdelle moottorille putoamista tapahtui kiusallisen usein harjoituksissa. Siksi siitä jäi teknisesti epäluotettava kuva. BTR-60 oli vanha ja kulunut 90-luvulla, siksi minun mielestäni jouti mennä. Eri asia silloin kun se tuli 70-luvulla.
Huhu kertoi, että sen viimeinen esiintyminen tapahtui Joensuussa paraatissa. Jossa myös olisi tapahtunut yleisön edessä yhdessä vaunussa toisen moottorin laukeaminen. Hieman noloa ryömiä valtakunnallisessa paraatissa yhdellä motilla loppuun. Huhun todenperäisyyttä tukee se, että ohjaaja ei näyttänyt Savon Prikaatin marssiosastoa televisiolähetyksessä, jota seurasin silloin tuoreeltaan.
Myös isossa sotaharjoituksessa tuloksena oli, että osa Pettereistä palasi varuskuntaan laveteilla vikaantumisten johdosta.
 
2048_rd.jpg


Alkuperäisessä BTR-60:ssa ei ollut ollenkaan kattoa miehistötilan päällä, jolloin jalkautuminen oli paljon helpompaa. Tuollaiseen konstruktioon kun sitten jälkikäteen laittaa katon, niin on aivan selvä että lopputuloksessa ei ole ulostulon ergonomian kannalta mitään järkeä. Taistelutilanteessa vaunu on pelkkä surmanloukku.


Tuosta voi vaikka 1m25s kohdalla ihmetellä, miten kameramiehellä pokka pitää, kun miehet ahtautuvat ulos ilman aseitaan. Oikea neuvostoinsinöörin suunnittelun kukkanen.
Tuo alkuperäinen malli tosiaan selittää uudistetun mallin luukkujen sijoittelun. Hyvä huomio.

Videossa vielä kannattaa huomata, että sivuluukusta punnertavilla ei ole tetsarissa laukkuja ollenkaan. Eli jotain oleellista joutui jättämään pois, ei kovin käytännöllistä taistelun kannalta sekään.
M85-tetsarilla kansiluukuista poistuminen nopeasti vaati sekin sentintarkkaa ujuttautumista ja kokemusta vaunulla toimimisesta.
 
No se aseistushan tuossa on se juttu. Muuten se on aika sama millä porukka tulee paikalle- meilläkin monet traktoreilla.
Jos rätinään pitää lähteä niin tuosta on erittäin paljon tulitukea ja voimaa oikein käytettynä ja sijoitettuna. Pasissa ei tuota ominaisuutta ole, siksi se on edellen panssaroitu bussi ja vanhaa tavaraa nekin rupeaa olemaan. Ja kyllä noissa oli ainakin 93 yötähtäimiä käytössä. Pääase on lisäksi erittäin tarkka.
Toki btr80 ja uudemmat ovat isosti tulleet näiden tilalle, mutta edelleen käytössä monessa paikassa.
https://en.wikipedia.org/wiki/BTR-60#Russia
Venäjä, Moldova, Armenia, Georgia ja Ukraina käyttävät vielä. Siinä vasta suositus :)
Äänen lisäksi aseella pitäisi osua johonkin muuhun kuin alueeseen. Päivällä sillä ilmeisesti osuikin, mutta pimeällä ei, ryssien pimeätähtäimet olivat sellaisia huonoja taskulamppuja, kaikki muut näkivät sinut hyvin, mutta itse näit vain lähelle. Vai oliko noihin modernisoitu joku oikea pimeätähtäin?

Pasi on puhdas miehistönkuljetusajoneuvo, mutta niin oli BTR:kin. Taisteluun siitä ei ollut tukiaseestaan huolimatta.
 
Venäjä, Moldova, Armenia, Georgia ja Ukraina käyttävät vielä. Siinä vasta suositus :)
Äänen lisäksi aseella pitäisi osua johonkin muuhun kuin alueeseen. Päivällä sillä ilmeisesti osuikin, mutta pimeällä ei, ryssien pimeätähtäimet olivat sellaisia huonoja taskulamppuja, kaikki muut näkivät sinut hyvin, mutta itse näit vain lähelle. Vai oliko noihin modernisoitu joku oikea pimeätähtäin?

Pasi on puhdas miehistönkuljetusajoneuvo, mutta niin oli BTR:kin. Taisteluun siitä ei ollut tukiaseestaan huolimatta.
Nato-maa Bulgarialla kai vielä on ? Pieni osa modernisoitu. Olen aikoinaan Hätilässä muutaman minuutin toiminut nulju-kumin ampujana pimeällä; mitään en nähnyt mutta komeaa oli ampua 14.5 millisellä suunnilleen oikeaan suuntaan. Kouluttajan mukaan hyvin osui, mutta se oli sitten puhdasta tuuria. Ps. Sen verran ammuin upseerikurssin leirillä, että opin sen pienen näpäytyksen jolla sai kertalaukauksen lähtemään.
 
Joo ei sillä tietenkään osunut mihinkää
Tokihan nuo on aikansa välineitä ja ihan hyviä semmoisia. Ja kyllä tuon rooli jalkaväentaistelussa oli ihan merkittävä. Sijoittelu ja vaunuasema josta vain torni näkyvissä oli arkipäivää. Toisessa on kykenevä tehokas aseistus toisessa ei. Pasi on tosiaan pelkkä maastobussi.
 
Viimeksi muokattu:
Milloin BTR mallit poistui suomen armeijasta? Minulla on muistikuva, että olisin ollut Karkialammen varuskunnassa BTR:n kyydissä 2000 -luvulla.

Sukulaismies oli tuon uponneen petterin komppanian henkilökuntaa ja paikalla. Ei kuitenkaan uponneessa ajoneuvossa.
 
Mitä taas tulee onnettomuustapaukseen, niin siitä on varmaan koko palsta yhtä mieltä, että jos koulutus olisi ollut ajanmukaista, koko onnettomuus olisi todennäköisesti jäänyt tapahtumatta. Pohjapumppu olisi ollut käynnissä eikä luukkuja avattu, ja PV saivarteli irti vastuustaan.

Todellinen syy ei ollut avonaiset luukut, tai ylikuorma, tai pumpun paalla olemattomuus, todellinen syy oli puolustusvoimien varusmiesten turvallisuudesta ja hengesta piittaamaton toimintakulttuuri..

Jalkikateen ehka jalkiviisaasti ajatellen, kun talvella 87 ukkoja ajettiin liki 35 asteen pakkasessa mettaan tuntitolkulla murikan lavalla RUK:issa kyse oli samasta piittaamattomuudesta...

Jos joku palstalle kirjotteleva kapiukko suivaantuu niin hyva.....
 
Back
Top