Kyllähän rantautuva joukko toimii tehokkaammin mikäli on elävien kirjoissa.
PV:ssa tapahtuneita onnettomuuksia ja läheltä piti-tilanteita
- Viestiketjun aloittaja vehamala
- Aloitus PVM
Tuo onnettomuus johti syöksyvenekaluston uusimiseen. Uusi tyyppi ei uponnut vaikka täyttyi vedellä.
Vonka
Supreme Leader
Juu. Hiplasin just sitä seuraavaa tyyppiä, museossa sekin. Siihen tuli 50 hp:n moottori.
Siinä oli todistetusti tavoiteltu ominaisuus eli vene kellui vaikka täyttyi vedellä ja kuormattuna vajosi vähän pinnan alle. Näkyviin jäivät vain matkustajat ja moottorin koppa. Vedellä täyttyneenä oli niin kiikkerä ettei kannattanut edes nenää kaivaa tai paatti kippasi. Testattu on.
Moottoreina oli joskus ollut Terhi 50. Sitten Mercury tai Mariner. Toinen 50hv ja toinen 48hv. En muista miten päin.
Vonka
Supreme Leader
Siinä oli kahvat laidan ulkopuolella tasaisin välimatkoin. Pystyvät miehet kantamaan paattia ja paatti tiukan paikan tullen miehiä.
Vonka
Supreme Leader
Dragsvikin varusneito on toipumaan päin, joten laitan tähän kertomuksen, miten vuoden 1974 uhreja vaatinut onnettomuus meni. Tuleehan tästä pian 50 vuotta, ja aika monta ikäluokkaa on koulutettu sen jälkeen. Tämä kertoo siitä, että rauhan ajan palvelusturvallisuus on ollut jopa ihmeellisen hyvällä tolalla. Ollaan oltu kuitenkin vesillä ja harjoiteltu sotimaan.
Nytkin tästä tulee turvallisuussuosituksia.
Uskon, että sitaattioikeuden piiriin voi mahduttaa seuraavan kuvan laittamisen. Tuossa on suurin piirtein puoli sivua Helsingin Sanomia ilmeisesti Snappertunan onnettomuutta seuranneena päivänä eli 14.9.1974. Jutun kirjoittaja on Tapani Ruokanen, joka samana vuonna valmistui Sanoman toimittajakoulusta. Hänet tunnetaan varmaan parhaiten Suomen Kuvalehdestä (oli päätoimittaja vuosina 1996–2014).
Tallenne on siitäkin mielenkiintoinen, että sen myötä voi seurata, miten tuohon aikaan on juttu tehty. Miltei kaikkien halukkaiden kanssa jutellaan paitsi vainajan. Näkökulmatekniikkaa. Moniäänisyyttä. Miltei voi elää koko tapahtuman. Syyskuu, tuuli vaihteli 5-8 m/s välillä. Liikaa pikkuveneelle. Arvelen, että kun käännyttiin takaisin myötätuuleen maininki työnsi nokan pinnan alle ja vene vain katosi alta syvyyksiin.
Muoks. Niin huonosti näkyy että referoin: Olivat menossa Hästö-Busöstä Jussarön saareen. Vene tuntui keliin liian pieneltä, joten kääntyivät takaisin. Aalto imaisi veneen alta. Vene toimi vain kuljetusaluksena. Puurakenteinen vanerilla päällystetty vene, 40 hv:n motti. PV:n ohjeistuksen mukaan avomerelle sillä ei saanut mennä neljän boforin ylittävässä tuulessa. Nyt oltiin osapuilleen raja-arvossa.
Kolmen tunnin kuluttua neljä miestä pääsi luodolle. Toiset neljä ajelehtivat siitä ohi. Pelastuneet kiittivät kahta ylimääräistä pelastusliiviä ja bensakannuja, joita käyttivät lauttana.
Veneen päällikkö kehotti kellumaan, etteivät väsyttäisi itseään uimalla vaan antaisivat tuulen kuljettaa. Ironista kyllä, päällikkö oli hyvä uimari ja yritti itse uimalla mutta hukkui. Ne neljä, jotka uivat ylimääräisten kelluvan tavaran tuella, pääsivät luodolle, ja ne taas, jotka jäivät kellumaan, menivät tästä luodosta ohi. Kylmä kangisti kaksi heistä ja ote kanisterista kirposi. Yksi onnistui uimaan jollekin luodolle.
Silloin ei ollut oikein viestivälineitä. Puoli tuntia värjöttelivät, kunnes sivuuttava Nuoli-vene näki.
Kun tätä juttua kirjoitettiin, neljä uimaria oli jo palannut kertausharjoituksiin suorittamaan palvelustaan loppuun ja yksi oli vielä sairaalassa. Kolme menehtyi.
Nytkin tästä tulee turvallisuussuosituksia.
Uskon, että sitaattioikeuden piiriin voi mahduttaa seuraavan kuvan laittamisen. Tuossa on suurin piirtein puoli sivua Helsingin Sanomia ilmeisesti Snappertunan onnettomuutta seuranneena päivänä eli 14.9.1974. Jutun kirjoittaja on Tapani Ruokanen, joka samana vuonna valmistui Sanoman toimittajakoulusta. Hänet tunnetaan varmaan parhaiten Suomen Kuvalehdestä (oli päätoimittaja vuosina 1996–2014).
Tallenne on siitäkin mielenkiintoinen, että sen myötä voi seurata, miten tuohon aikaan on juttu tehty. Miltei kaikkien halukkaiden kanssa jutellaan paitsi vainajan. Näkökulmatekniikkaa. Moniäänisyyttä. Miltei voi elää koko tapahtuman. Syyskuu, tuuli vaihteli 5-8 m/s välillä. Liikaa pikkuveneelle. Arvelen, että kun käännyttiin takaisin myötätuuleen maininki työnsi nokan pinnan alle ja vene vain katosi alta syvyyksiin.
Muoks. Niin huonosti näkyy että referoin: Olivat menossa Hästö-Busöstä Jussarön saareen. Vene tuntui keliin liian pieneltä, joten kääntyivät takaisin. Aalto imaisi veneen alta. Vene toimi vain kuljetusaluksena. Puurakenteinen vanerilla päällystetty vene, 40 hv:n motti. PV:n ohjeistuksen mukaan avomerelle sillä ei saanut mennä neljän boforin ylittävässä tuulessa. Nyt oltiin osapuilleen raja-arvossa.
Kolmen tunnin kuluttua neljä miestä pääsi luodolle. Toiset neljä ajelehtivat siitä ohi. Pelastuneet kiittivät kahta ylimääräistä pelastusliiviä ja bensakannuja, joita käyttivät lauttana.
Veneen päällikkö kehotti kellumaan, etteivät väsyttäisi itseään uimalla vaan antaisivat tuulen kuljettaa. Ironista kyllä, päällikkö oli hyvä uimari ja yritti itse uimalla mutta hukkui. Ne neljä, jotka uivat ylimääräisten kelluvan tavaran tuella, pääsivät luodolle, ja ne taas, jotka jäivät kellumaan, menivät tästä luodosta ohi. Kylmä kangisti kaksi heistä ja ote kanisterista kirposi. Yksi onnistui uimaan jollekin luodolle.
Silloin ei ollut oikein viestivälineitä. Puoli tuntia värjöttelivät, kunnes sivuuttava Nuoli-vene näki.
Kun tätä juttua kirjoitettiin, neljä uimaria oli jo palannut kertausharjoituksiin suorittamaan palvelustaan loppuun ja yksi oli vielä sairaalassa. Kolme menehtyi.
Viimeksi muokattu:
Kiinni tartu! - Ylös nosta! Ja sit mentiin. Painaa muuten ihan hitokseen vaikka on kahdeksan kantajaa.
Tuolloin on käytetty vielä korkkiliivejä. Niistä on päästy yhdessä veneiden kanssa.
Mikfin70
Ylipäällikkö
Pahempaa oli ne välimallin vihreät liivit, joita käytettiin mm. vesiajokoulutuksessa uivilla vaunuilla.
Pakkuliivit ovat hyvät ja niitä kyllä saisi tuollaisissa tehtävissä olla jakaa ihan henkilökohtaiseen kuittiin, kunhan huomioi painon varusteiden kanssa eli yli 120kg
Oma kokemus on siitä välimallista. Kannattelivat ainakin oikeaoppisesti päätä pinnalla. Firman paukkuliiveistä ei 80-luvulla varusmiehenä vielä edes unelmoitu.
Jonkun BTR-60:n sisätilojen kanssa ne isot liivit olivat todella ikävä yhdistelmä. Eihän sinne meinannut raavas mies sopia edes ilman liivejä.
Vonka
Supreme Leader
BTR-60PB:n sisätilat ja liivit ovat kuoleman yhdistelmä, jos vaunu vajoaa. Et löydä reikään liivit päällä. Ei se nimittäin suorana uppoa. Liivien kanssa painut johonkin perään, eteen, pohjaan, riippuen missä asennossa se on.
En suostuisi laittamaan vesistöä ylittäessä. Ehkä käden ulottuville. Kannella voi pitää, ja olisi hyödyllistäkin.
Paukkuliivit oli Dragan onnettomuudessa varusteina, mutta ne oli käsketty jättää veneeseen ennen rantautumista. Vesillähän ei ilman liivejä saa olla. Naisvarusmies oli pienikokoinen ja meriveden korkeus metrin yli normaalin. Siinä siis onnettomuuden ainekset.
Vastaavaa harjoitusta tehty samanlaisena vuosikaudet, nyt vaan olosuhteet oli noin.
Miten olisi tullut toimia, on täälläkin jo puitu. Oikeus sanonee viimeisen sanan.
Vastaavaa harjoitusta tehty samanlaisena vuosikaudet, nyt vaan olosuhteet oli noin.
Miten olisi tullut toimia, on täälläkin jo puitu. Oikeus sanonee viimeisen sanan.
Vonka
Supreme Leader
Kova tuuli pusertaa vettä lahtiin, se on totta. Mutta koko porukka tuossa joutui liian syvään. Kaikki yhdeksän olivat uimasillaan. Niin pitkät kuin pätkät.
Tuossa tuleekin se rajapinta ettei olla vesillä mutta eikö liivit ole juuri sen varalta että joudutaan veteen? Tekeekö se sitten määräysten puolella eron että joudutaanko veteen vain mennäänkö sinne? Jatkossa varmaan ymmärretään että liivejä käytetään jos ei olla turvallisesti kuivilla. Seurataan mielenkiinnolla onko varusmies taas yksin syyllinen. Kukaan ei kaiketi ole kuolemassa joten toivottavasti selvitään junakolaria kevyemmällä prosessilla.
TheRomanRuler
Kapteeni
Pystyisikö tässä ottamaan toimintamalliksi myös sen että jollakin melan kaltaisella mitataan aina syvyys ennen veneestä lähtemistä. Sota-aikana ei todellakaan pysty aina etukäteen tarkkaan mittailemaan veden syvyyttä, etenkin jos se vaihtelee.
Mietinkin olisiko ollut muita lyhyempi kuten naiset yleensä ovat. Miehissäkin kun mitta heittelee pitäisi silti toimintametodien toimia vaikka pituus heittelee. Mikä nykyään on palvelukseen hyväksyttäessä minimipituus? Onko se naisille ja miehille sama, kuten pitäisi?
Toimintamalli pitäisi olla se, että keulan kopsahtessa rantaan / pohjaan on veden syvyys sopiva rantautumiselle.
Edit. Ja lisättäköön vielä se, että kellumavälineiden käyttö (päällä pitäminen) on ehdoton NOUNOU jos olet suljetussa tilassa. (Lue: veneen / APC yms sisätiloissa) Lisäksi varusteet tulee olla niin riisuttuja kun mahdollista pikaisen hätäpoistumisen mahdollistamiseksi.
Viimeksi muokattu:
J0h1F
Ylipäällikkö
Manuaalisesti laukaistavasta paukkuliivistä ei nyt ihan hirveää haittaa pitäisi olla tuolla sisätilassakaan, kun se ei laukea ellei sitä itse laukaise. Kelluttavan suojaliivin (kuten rannikkojääkäriliivi tai Sioen Seaguard) käyttö myöskin lähinnä kumoaa raskaiden varusteiden upottavan vaikutuksen.
skärdis
Greatest Leader
Ei taida tilannetta juuri muuksi muuttaa. Kuolemanpurkkeja ovat upotessaan.
Mahtaako Suomessa olla yhtäkään sisällä ollutta pelastunut uponneesta vaunusta? Eikä tarvitse olla edes panssaroitu vaan veneissä sama juttu, vaikka luultavasti uppoavat vaunua hitaammin. Ihan viime vuosina on menetetty ihmishenkiä niin rajavartiolaitoksen veneen kuin luotsiveneenkin upotessa ja uhrit ovat kuitenkin olleet merenkulun ammattilaisia.
Viimeksi muokattu:
Mikfin70
Ylipäällikkö
Ei, mutta onneksi on vain yksi uponnut vaunu, joka toki kääntyi katolleen kun saavutti Saimaan pohjan.
Vonka
Supreme Leader
Ei varmasti liivien kanssa ainakaan. Ehkei helposti muutenkaan. Taipalsaaressa jopa kannella olleista jotkut jäivät vähän imuun tai jonkun hiha jäi hetkeksi kiinni johonkin ym. ja jo muutaman sekunnin jälkeen joutuivat jo vähän ponnistelemaan pintaan. Kolme löydettiin vaunun ulkopuolelta mutta 32 metristä. Pääsivät ulos mutta eivät enää valoon ja happeen. Kamala tapahtuma.
Sinänsä sieltä vaunusta pääsee harjaantunut takapenkkiläinen nopeasti, mutta esim. Taipalsaaressa kaikki kuulemma nukkuivat ja vaunun vajoamisnopeus oli suuri.
BTR-60PB oli työkaluni jonkin aikaa. Panssariprikaatissa ryhmän piti olla kuivalla maalla kahdeksassa sekunnissa käskystä ulkona vaunusta ja ottanut vaunun vierestä asemat. Varusteita olivat siis tetsarit ja taittoperäinen rynkky. Alitimme tavoiteajan joskus oikein kunnon kasarin alkupuolen mälväysharjoituksissa. Kun katson nykyvarusmiehiä tulossa Pasista, se on nönnönnöö siihen verrattuna, vaikka varmaan muuten kaikki on paremmin kuin ennen. Siihen "kauheaan peltikypäräaikaan" se oli lähdöstä sekunti per äijä, ja miehen ehtiä ampua kolme sarjaa ennen kuin maha koskee maata.
Mahdollista jollekin takapenkkiläiselle olisi ollut päästä Taipalsaaren onnettomuudessakin luukuista ajoissa ennen kuin se oli kovin syvällä, mutta vain ilman liivejä ja vain, jos olisi ollut hereillä ja valppaana kuin aropupu. Kolme varusmiestä seitsemästä löydettiinkin katolleen mutaan painuneen vaunun ulkopuolelta, mutta 32 metristä he eivät päässeet ylös. Siinä syvyyspaineessa liivistä ei ole hyötyä. Ei se nosta enää.
Pelastusliivit pakkasivat heidät joka tapauksessa ylösalaisin kääntyvän vaunun pohjaan heti, kun siellä oli vettä. Liivistä pitäisi ensin ymmärtää luopua, etsiä luukku pimeässä jne. Menee liikaa aikaa. Jos se uppoisi pariin metriin, mutta kolmekymmentä, ei tule mitään.
Tietenkin voidaan ajatella, että miten sitten keskellä järvenselkää pärjäät ilman liivejä. Pitäisi olla jotain krääsää, joka jää pinnalle, kun alus menee alta.
Ihan sama se on automaattipaukkuliivien kanssa. Jos on jossain kutterissa, joka kippaa ja täyttyy vedellä, noste voi viedä ihan vikasuuntaan. Mutta siellä pihalla, jos sinne pääsee, ei ilman liivejä kauaa jaksa ja joskus niiden kanssakin ainakin kylmällä kituu vähän pitempään. Siksihän nimenomaan saaristolaiset merellä työskentelevät ennen muinoin eivät edes opetelleet uimaan. Se oli ihan perinne, ettei kalastaja opetellut, väitti Åke Lindman kerran. En tiedä.
Ei laivassa liivejä laiteta ennen kuin kannella.