PV tutkii BMP-2:ien uudistamista

Glattrohr

Alokas
Käytännössä venäläisissä vaunuissa on ERA reaktiivipanssarointia jotka torjuvat liaan hitaasti lentäviä ammuksia. Ammuksen kuori vaatii lisää vahvistusta reaktiivipanssarointia vastaan (jotta selviytyy ja laukeaa lähellä vaunua, aiheuttaen Munroen efektin). Tai sitten on käytettävä tandem taistelukärkeä kranaatissa.
Melkoinen vaatimus ammuksen kuoren suojan osalta, jos huomioidaan se fakta että raskas Kontakt-5 ERA 80-luvun lopultakin on riittävän tehokas katkaisemaan 120mm APFSDS nuoliammuksenkin kärjen. Ja onteloräjähteen tehokas vaikutus
nimenomaan edellyttää oikean "stand-off" etäisyyden läpäistävään kohteeseen, jotta penetraattori ehtii muodostua. Yhtälö, jossa projektiilin kuori on riittävän kova läpäistäkseen ERA-tiilen etu- ja taustalevyineen tarkoittaa suurta massaa, joka vähentää joko a) asejärjestelmän taktista liikkuvuutta tai b) ammuksen hyötykuormaa = RA-määrää.
Ratkaisu on, kuten totesit, tandemkärki. Venäjällä on 90-luvun lopussa ilmeisesti testattu kolmoiskärjellistä 125mm ontelolaukausta psv-kanuunalle.
 

late347

Kapteeni
Melkoinen vaatimus ammuksen kuoren suojan osalta, jos huomioidaan se fakta että raskas Kontakt-5 ERA 80-luvun lopultakin on riittävän tehokas katkaisemaan 120mm APFSDS nuoliammuksenkin kärjen. Ja onteloräjähteen tehokas vaikutus
nimenomaan edellyttää oikean "stand-off" etäisyyden läpäistävään kohteeseen, jotta penetraattori ehtii muodostua. Yhtälö, jossa projektiilin kuori on riittävän kova läpäistäkseen ERA-tiilen etu- ja taustalevyineen tarkoittaa suurta massaa, joka vähentää joko a) asejärjestelmän taktista liikkuvuutta tai b) ammuksen hyötykuormaa = RA-määrää.
Ratkaisu on, kuten totesit, tandemkärki. Venäjällä on 90-luvun lopussa ilmeisesti testattu kolmoiskärjellistä 125mm ontelolaukausta psv-kanuunalle.
Onhan tuo mielenkiintoista kehitystä tuo panssari vs ase kilpajuoksu kieltämättä.

Noita nuoliammuksiakin on kehitelty 90- ja 2000- luvuilla parempia versioita jotka kestää sitä kontakt5 ERA:n aiheuttamaa höykytystä. Toisaalta nämä ovatkin sitten sitä high techiä meidän aikanamme.

Nuoliammukset ovat vissiin sitä läpäisyn kuningasluokkaa, varsinkin köyhdytetty uraani - ts. ei ole mikään 100% torjunta todellakaan kontakt5 ERA nuolia vastaan.

Tandem kärki on tietenkin se perusratkaisu että yksi enempi jytky aiheutetaan, kuin vihollinen pystyy torjumaan.

Tai sitten helwetin iso pommi tai pst ohjus ammutaan lentokoneesta tai hekosta :rolleyes:
 

taikuri

Alokas
Ammus putoaa radaltaan suhteessa lentoaikaan. Painovoiman kiihtyvyys on 9,81m/s2. Eli putoamaan laskettu kappale saavuttaa yhdessä sekunnissa nopeuden 9,81m/s. Keskinopeus tuolta yhden sekunnin ajalta on puolet tuosta (9,81m/s-0m/s)/2= 4,9m/s. Keskinopeudella 4,9m/s ja yhden sekunnin lentoajalla pudotukseksi tulee 4,9m/s*1s=4,9m.

Wiki sanoo M72 LAW:n lähtönopeudeksi 145m/s. Jos raketti ammutaan suoraan tähtäyslinjalle ja se säilyttää eteenpäin olevan nopeutensa, lentää se yhdessä sekunnissa 145 metrin päähän ampujasta ja silloin se on pudonnuit tuon 4,9 metriä tähtäyslinjan alle. Todellisuudessa se ei säilytä nopeuttaan ja pudotus on siten suurempi lentoajan pidentyessä.

Käytännössä kessillä ammutaan melkoinen roikku 150 metrin päähän, joten etäisyyden onnistunut arviointi on kriittinen osumisen kannalta.
No nyt on kyllä hyvää päättelyä :D Tuli ihan mieleen se pätkä, missä kätkäläinen laskee hilla tuottoja.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Teoriassa jos kessillä ammutaan teräspanssaroituun vaunuun, niin se läpäisee riippumatta ammuksen lentonopeudesta, saman verran panssaria eli 300mm RHA. Koska kessissä on kyseessä enimmäkseen kemiallinen läpäisy perustuen Munroen efektiin (ontelokranaatin terminaaliballistinen periaate - siis ontelokranaatin räjähtäessä maalissa)

Käytännössä venäläisissä vaunuissa on ERA reaktiivipanssarointia jotka torjuvat liaan hitaasti lentäviä ammuksia. Ammuksen kuori vaatii lisää vahvistusta reaktiivipanssarointia vastaan (jotta selviytyy ja laukeaa lähellä vaunua, aiheuttaen Munroen efektin). Tai sitten on käytettävä tandem taistelukärkeä kranaatissa.
Teoriassa: Mitä tarkoitat "kemiallisella läpäisyllä"?

Käytännössä: Ei se reaktiivi panssari räjäytä ammusta, ammus räjäyttää ERA laatan, joka puolestaan koettaa häiritä ontelopanoksen toimintaa. Ne on ne aktiivisuojajärjestelmät jotka torjuvat noita ammuksia.
 

late347

Kapteeni
Teoriassa: Mitä tarkoitat "kemiallisella läpäisyllä"?

Käytännössä: Ei se reaktiivi panssari räjäytä ammusta, ammus räjäyttää ERA laatan, joka puolestaan koettaa häiritä ontelopanoksen toimintaa. Ne on ne aktiivisuojajärjestelmät jotka torjuvat noita ammuksia.
Ontelo kranu läpäisee saman verran RHA riippumatta ammuksen nopeudesta joten kaiketi se eroaa siksi nuoliammuksesta. Jälkimmäinen tarvitsee kineettistä energiaa läpäisyä varten.

Elikkä pitkältä kantamalta nuolet menettää kineettistä energiaa (ilmanvastus) ja heikkenee läpäisykyvyssä.

Mutta ontelokranaatti luottaa siihen Munroen efektiin joka läpäisee vaunun. Ontelokranaatti muuttaa kemiallista energiaa sitoutuneena räjähteeseen, kineettiseksi energiaksi ja lämpöenergiaksi. Näin on mahdollista läpäisykyvyn säilyminen riippumatta ampumamatlkasta. Kyseessä on se kuuma ja nopea kuparisuihku.

elikkä reaktiivi kuten kontakt5 toimii juuri kuten kuvailit. Wikipedian artikkeli kuvailee juurikin niin että reaktiivi häiritsee sitä kuparisuihkun muodostumista, niin että Munroen efektiä ei ehdi kunnolla muodostumaan, jolloin läpäisy heikkenee.

Hyvä pointti tuo selvennys että aktiiviset omasuojajärjestelmät torjuvat kauemmalta matkalta vastaräjähteilä päälle tulevia kuteja.

Eikös Arena ole tällainen omasuojajärjestelmä joka torjuu ammuksia?
 

Deeiii

Eversti
Tulipahan mieleen, että mitenkähän paljon läpäisyä saisi tuollaisesta panssarinyrkistä, jos se tehtäisiin nykyaikaisella tietotaidolla? Siis koko ja etäisyys jäisi ennalleen? Tai jos optimoisi sen läpäisemään BMP-sarjan vaunuja, mutta tekemään maksimaalisen määrän vahinkoa sisustaan.

Toisaalta, noiden kantama oli todella huono, joten se ei tiedä hyvää taistelijalle, joten nuo olisi parempia kaukolaukaistuna. Silloin taas olisi sama jos käyttäisi samantien kylkimiinaa.
Johonkin toiseen ketjuun kaivoin joskus tutkimuksia, joiden mukaan tällä hetkellä parhaat ontelopanokset läpäisevät panssariterästä noin seitsemän kertaa läpimittansa verran. Eli 140 mm panssarinyrkistä voitaisiin teoriassa saada noin 980 mm läpäisyä. Käytännössä jäätäneen tuon alle.

En tiedä kasvattaako tuo sitten ammuksen painoa miten paljon - yksi tapa lisätä läpäisyä kun on tehdä esimerkiksi kartio tiheämmästä aineesta. Kulta olisi ilmeisesti parasta :D.
 

Einomies1

Ylipäällikkö
Melko kaukana ollaan täällä Bemareiden uudistamisesta......o_O

Olisiko kellään mitään itse aíheeseen liittyvää kuten kuvia uusitusta BMP:tä sisältä/ulkoa tms.?
 
Top