PV tutkii BMP-2:ien uudistamista

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Samses
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
late347 kirjoitti:
Kessissä oli meillä kaksi diopteritähtäintä ihan niinkuin rynkyssä. (piti vaihdella reikä, pienempi reikä oli pitkille matkoille 300m - isompi reikä oli lähimatkalle 150m ja alle). En nyt ihan valalle mene mutta jotenkin muistaisin näin. Pitäisi osata minunkin nämä jutut kun kerta osuin kovalla kessilläkin hahhah!

Stadiametrinen etäisyyden mitauttaminen on sama periaate noilla diopteritähtäimillä (esim rynkky RK95)

Reikä laitetaan vaunun kohdalle 150m on täysi sivuprofiili ilmeisesti bmp-2 (lähde: taistelijan käsikirja s.56)


kessistä löytyy sinkomiehen käsikirjasta hyvät niksit. Mutta se on 1995 kirja.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei nyt osu ihan lähellekään. Kevyessä kertasingossa on erilaiset tähtäimet eri vuosimalleissa:

66 KES 12 ja 66 KES 88: takatähtäimen pienempi aukko = päivätähtäin, takatähtäimen isompi aukko = hämärätähtäin. KUMPIKAAN EI MUUTA ETÄISYYSASETUSTA! Takatähtäimen varressa on etäisyysasteikko ja kierrin, josta tähtäin laskee ja nousee. Säädä siitä!
66 KES 75: takatähtäimen plusmerkkinen aukko = käytetään kun lämpötila yli nollan, takatähtäimen miinusmerkkinen aukko = käytetään kun lämpötila alle nollan. Asetuksen vaihtaminen muuttaa iskemäpistettä pystysuunnassa mutta sitä ei käytetä etäisyyden korjaamiseen.

Voi olla että ajattelit tuota vanhaa kessiä, jossa etäisyyttä ei säädetty takatähtäimen kiertimestä vaan etutähtäimen pleksilevyssä olevasta, hieman Apilaksen tähtäinkuvion näköisestä kuviosta oikea vaakaviiva valitsemalla. Näistä on PVMOODLEssa oikein hyvä pst-opetuspaketti, katsokaa sieltä jos taistelijan käsikirja ei vastaa kaikkiin kysymyksiin.
 
SJ kirjoitti:
Ja tuo Apilaksen tähtäin on muuten aika fiksu. Mahtaisikohan vastaavanlaisen saada aikaan kessiin, vaikka irrotettavan joka olisi hieman vastaava kuin ITKK:n tähtäin?
Klikkaa laajentaaksesi...

Norskeilla on kessiin optinen tähtäin, joka näyttää kovasti Vapensmia A/S:n tekeleeltä samoin kuin 12,7 ITKK:n tähtäin:

KES_NO.webp

Uusissa kesseissä on tuossa takatähtäimen juuressa nuo omanlaisensa kiskot, joihin saa optiikkaa kiinni sen edempänä olevan Picatinnyn lisäksi. Jokin Apilas-tyylinen lähelle silmää (lyhyt parallaksi) tuleva suurentava tähtäin pitäisi istuttaa sitten tuohon samaan paikkaan missä norjalainenkin on. Tosin 150 m ja alle ei ampumaetäisyytenä varsinaisesti tarvitse suurennosta.
 
Susitaival kirjoitti:
Ei nyt osu ihan lähellekään. Kevyessä kertasingossa on erilaiset tähtäimet eri vuosimalleissa:

66 KES 12 ja 66 KES 88: takatähtäimen pienempi aukko = päivätähtäin, takatähtäimen isompi aukko = hämärätähtäin. KUMPIKAAN EI MUUTA ETÄISYYSASETUSTA! Takatähtäimen varressa on etäisyysasteikko ja kierrin, josta tähtäin laskee ja nousee. Säädä siitä!
66 KES 75: takatähtäimen plusmerkkinen aukko = käytetään kun lämpötila yli nollan, takatähtäimen miinusmerkkinen aukko = käytetään kun lämpötila alle nollan. Asetuksen vaihtaminen muuttaa iskemäpistettä pystysuunnassa mutta sitä ei käytetä etäisyyden korjaamiseen.

Voi olla että ajattelit tuota vanhaa kessiä, jossa etäisyyttä ei säädetty takatähtäimen kiertimestä vaan etutähtäimen pleksilevyssä olevasta, hieman Apilaksen tähtäinkuvion näköisestä kuviosta oikea vaakaviiva valitsemalla. Näistä on PVMOODLEssa oikein hyvä pst-opetuspaketti, katsokaa sieltä jos taistelijan käsikirja ei vastaa kaikkiin kysymyksiin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hyvää settiä... voi olla että saatuani fyysisen kessin käteeni niin olisin osannut nuo tävtäimet säätää.

Jotenkin vaikeaa pelkän muistikuvan kautta muistella. Pitäisi olla sellainen taktiilinen tunne mukana että näkisi sen aseen ja tähtäimet omin silmin tarkastellen.

En muista miksi ylipäänsä on tuo hämärätähtäin kessissä 88 rehellisesti sanottuna.(???)

Kaippa sillä on tarkoitus pimeämpänä ampua sillä. Ei tätä sen tarkemmin meille opetettu. Kun meillä oli ollut kes harak pimeänammunnat niin ite käytin normaalia päivätähtäintä.

Ei tossa mun diopterijutussa ollut järkeä kun jälkikäteen yritin miettiä loogisesti noita tähtäimen siirtoa.

Johtuen siitä kessin tähtäintyypistä (88malli). Kirjoitin hieman itseäni epäillen mutta en muistanut miten muutenkaan voisi säätää sitä tähtäinlinjaa. Tuli hieman nolo virhe auts.

Sen takia rupesin epäilemään että muistinkin itse väärin ja olisikin järkebämpää että tähtäinlinja siirtyy takatähtäimen levyllä nostamalla tai laskemalla. Näin pitäisi mennä järjen mukaan. Koska kes 88 sitä etutähtäintä ei siirretä. Kes 88 on juurikin tuo "rulla" jolla siirretään ylös ja alas takatähtäimen diopteria.

Toisalta YLEISESTI AJATELLEN voi esim punapistetähtäintä käyttää etäisyydenmittaukseen silloin kun tietää maalin fyysiset mitat. Jos on hyvä tähtäinkuvio siinä.

Tämä on suomalaisittain juurikin sitä piirumittausta. (Stadiametrinen etäisyydenmittaus)

Näin tehtiin aikanaan jo toisessa maailamnsodassa ilmatorjunnan punapistetähtäimillä. (Ja hävittäjäkoneiden heijastetähtäimillä jotka olivat punapistetähtäimiä joissa oli renkaita ja keskipiste)

piirumittaus ei perustu heijastuntähtäimiin vaan yleisesti matematiikkaan joten rautatähtäimillä sitä voi tehdä myös. Näin opastetaan myös siinä taistelijan oppaan kuvassa tekemään sillä kessin tähtäinkuviolla. (Elikkä verrataan esim bmp-2 etutähtäimen kokoon)
 
Viimeksi muokattu:
Nähtävästi naamiointiverkot tulevat puolalaisen firman kautta.

Finnish Polish Ministry of Defence bought camouflage the multiple mobile systems. The supplier will be Miranda Sp. with o.o, part of the Group Lubawa.

Textile industry company Miranda Sp. with o.o based in Turku, included in the Group Lubawa, concluded with the Ministry of Defence Finland agreement on the supply of mobile systems, the multiple camouflage. The contract value is EUR 1.06 million (4.33 million zł).

Supplied by the Group Lubawa mobile systems provide camouflage camouflage the multiple moving equipment, observation with the naked eye, and thermal imaging infrared, as well as using radar. Reduce the level of visibility for all modes of diagnosis is at least 75%.

These systems will be installed in camouflage 106 vehicles BMP-2. Is ongoing modernization program. Public presentation of the first cars with Polish camouflage systems is planned in June.
Klikkaa laajentaaksesi...

d66.jpg



Linkki uutiseen puolaksi. Tuo 106kpl (+1 prototyyppi?) taitaa olla se määrä vaunuja mitä meillä on toimintakunnossa.
 
10 000 euroa per vaunu. Hinta ei ole mahdoton, mutta saadaanko siitä niin merkittävä hyöty että se voittaa jekkulanka+puu+käsityö combon?

Lehdet-Bush-Tank.jpg
 
JR49 kirjoitti:
Mietimme armeija-aikana, kun meille toitotettiin, että sodan aikana KESsejä on sitten massamaisesti etulinjassa, että kai niillä sitten kans tekee jotain? Tiedän tiedän, sivusta ja takaa, mutta mitään erityisen heikkoja kohtia ei koulutettu. Jäimme käsitykseen (tosin epäilimme tätä), että kun T-72:sta rojauttaa neljällä kessillä kylkeen tai perseeseen, niin johan roihahtaa. Miten on? Mites ryntövaunujen kanssa? Ehkä liikuntakykyyn voisi vaikuttaa, mutta tulittaahan se silti yhä.
Tuolla on jossain muissa ketjuissa ollut mainintoja, että jenkit pitävät KES:iä maalinraaputtimena.
Klikkaa laajentaaksesi...
Massamainen käyttö tarkoittaa, ettei yhdellä mitään taisteluvaunua tuhota, mutta tarpeeksi monella, menee joku paikka rikki.

Miehistönkuljetusvaunut, rynnöt jne ovat sitten parempia maaleja.

Jom Kippur sodassa Iipot ihmettelivät kun egyptiläiset käyttivät sinkoja massamaisesti. Skulas, kunnes tuli pupu pöksyyn.

KESsit ovat myös eri aseita nykyään kuin vuonna nakki ja pottu. Ukrainassa on tuhottu vähän pirusti neuvostoperäistä panssaria (siis neuvostorakenteen mukaisia) kummallakin puolella, ilman länsipanssariohjuksia.

Edelleen, PST on koulutettu sijoittautumaan ja normijalkaväki on siihen lisä. Olen mieluummin purkin ulkopuolella kuin sen sisällä.
 
hessukessu kirjoitti:
Tsetsenian sodassa vaati 10 OSUMAA raskaalla singolla, ennen kuin tankin sai tuhottua. Ja nämä olivat KESsejä tuhdimpia sinkoja ja vaunuissa ei ollut ERA:a. Neljästä kessistä käytännössä vain 2 osuu, joten en kovin paljon laittaisi uskoa siihen, että se riittää tuhoamaan vaunun. Tosiassa se voi olla niin, että siihen vaunuun pitää ampua 20 kessiä, kunnes saadaan ne about 10 osumaa jolloin se ehkä tuhoutuu. Jos on ERA, kuten ryssillä nykyään tuppaa olemaan, niin voipi olla, että koko joukkue saa ampua kessinsä siihen yhteen vaunuun, jotta se tuhoutuu. Valitettavaa, mutta totta tilastojen valossa ainakin.


Ryntövaunuihin vaikutus on kyllä kiva, koska siellä on ammuksia, jotka räjähtävät osuman seurauksena. Eli vaunu on kaputt.


Jos vastassa on MTLB, niin kessillä ei siihen saa juuri mitään vaikutusta. Suihku menee kivasti vaunun läpi, mutta so what? Ei ole mitään, mitä se sytyttäisi ja siten tuhoaisi vaunun. Toki jos bensatankkiin tai jonkun kyydissä olevan soltun käsikranaattiin sattuu ontelosuihku osumaan niin sitten ehkä. Muuten seurauksena on vain reiät vaunun molemmilla puolilla ja ehkä 1-2 kuollutta tai haavoittunutta vaunussa sisällä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Yhdessä sotaharjoituksessa serurasin komppaniani KES harjoitusta. Reilusta puolestatoistasadasta, kun menivät asemiin, noin viisi hölmöili ja loput tähtäsivät rauhallisesti ja ampuivat paremman tai huonomman osuman. Tässä amet oli 100 m. Lyhyemmällä ne viisi, jolleivät olisi tappaneet itseänsä, olisivat myös osuneet.
 
Raveni kirjoitti:
Mikä estäisi hommaamasta joukoille laser etäisyys mittareita? Halpoja ja suht kestäviäkin... Ei tarvitsisi arpoa ja miettiä mikä se etäisyys on... Pikkuhiljaa se myös opettaisi sitä etäisyyden arviointia ilman kun oppii hahmottamaan... Tuollaisesta olisi hyötyä ihan kaikilla aseilla ammuttaessa kun sotaa tuskin käydään 150 ja 300m ampumaradoilla...
Klikkaa laajentaaksesi...
Voi voi.. Ei mikään estä paitsi fyrkka.

PS. Mulle lyötiin RUKissa saksalaismallinen optinen etäisyysmittari handuun yhdessä harjoituksessa. En saanut koulutusta, mutta joku sanoi, että toimii niin että luvut kaatuu päälle. Niin se toimikin puolen päivän katselemisen jälkeen. Perustui stereonäköön ja toimi kuin junan vessa, tosin ilman jäänteitä-
 
adam7 kirjoitti:
Voi voi.. Ei mikään estä paitsi fyrkka.

PS. Mulle lyötiin RUKissa saksalaismallinen optinen etäisyysmittari handuun yhdessä harjoituksessa. En saanut koulutusta, mutta joku sanoi, että toimii niin että luvut kaatuu päälle. Niin se toimikin puolen päivän katselemisen jälkeen. Perustui stereonäköön ja toimi kuin junan vessa, tosin ilman jäänteitä-
Klikkaa laajentaaksesi...
Varmaankin.... Jätetään yhdet linnan juhlat juhlimatta niin siinä on jo komppanialla/pataljoonalle mittareita...
 
Raveni kirjoitti:
Varmaankin.... Jätetään yhdet linnan juhlat juhlimatta niin siinä on jo komppanialla/pataljoonalle mittareita...
Klikkaa laajentaaksesi...

En ole uusia vehkeitä vastaan, mutta kerron että primitiivisillä vehkeillä pääsee pitkälle.
 
Kyttääjä kirjoitti:
10 000 euroa per vaunu. Hinta ei ole mahdoton, mutta saadaanko siitä niin merkittävä hyöty että se voittaa jekkulanka+puu+käsityö combon?
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei ole muuten mikään 15min juttu kiintonaamioida vaunua kunnolla ympäriltä löytyvistä materiaaleista. Saa helposti palamaan tunnin, jopa kaksi kun 1-2miehistön jäsentä heiluu vesurin kanssa etsimässä sopivia oksia samalla kun 1-2 miestä kiinnittää. 15min toiminnan jälkeen ampuja ilmoittaa ettei näe mitään koska jekkulanka on katkennut ja tähtäimen edessä on osa kiintonaamiointia.

Näkisin että 10 000e on suht edullinen hinta naamioinnista jos se a) naamioi vaunua muutakin kuin paljasta silmää vastaan. b) on suhteellisen huoltovapaa.

Voihan sitä kiintonaamiointiakin tarvittaessa terästää maastosta löytyvillä rehuilla.
 
taktinen taistelumajava kirjoitti:
Sinkorasti aloitetaan sillä, että kouluttaja kysyy panssarivaunun etäisyyttä. Paikkaa tuntemattomana arvioin matkan 100 metriksi. Kouluttaja piti arvioita hyvänä ja ilmoitti, että vaunun etäisyys oli 125 metriä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos yritetään osua tornin ja rungon liitoskohtaan niin "100 metrin tähtäimillä" täytyy tähdätä vaunun torniin.

Käytössämme oli useampi raketti per ampuja joten halusin kokeilla miten ampuminen onnistuu ilman tarkkaa etäisyystietoa. Ammuin viimeisen raketin niin, että oletin etäisyyden olevan 100 metriä ja tähtäsin rungon ja vaunun liitoskohtaan. Tuloksena oli vaivoin osuma rungon alaosaan telapyörien väliin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Asia taitaa vaan mennä niin, että siihen rungon ja tornin saumaan kehotetaan tähtäämään sen takia että se toimii hyvänä nyrkkisääntönä tähtäyksen keskipisteeksi. Jos/kun etäisyys ei ole tarkka/tähtäys häiriintyy, niin osutaan silti johonkin kohtaan vaunua. Sinunkin tapauksessasi täydelliseen paikkaan, sillä telapyörien takainen/välinen alue rungosta on yksi tst-vaunun heikoimmista kohdista (T-90:ssä sen arvioidaan olevan n.100mm paksuimmillaankin, yleensä vain etu kolmanneksessa sekin).
Rungon ja tornin sauma on niin kapea rako, että osuminen siihen on tuuri peliä.


taktinen taistelumajava kirjoitti:
Wikipedia antoi kessien hankimääräksi Suomeen luvun 70 000. Ei kuulosta miltään tolkuttoman isolta luvulta, kesällä 1944 suomeen ostettiin 25 000 panssarinykkiä ja ne riittivät yhden suurhyökkäyksen torppaamiseen. (Nykyaikaisella taistelukentällä panssaroituja ajoneuvoja on varmasti kolme kertaa enemmän kuin kesällä 1944.) Panssarinyrkkejä saksalaiset valmistivat sodan aikana yli 5 000 000 kappaletta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Nyrkeistä rintamalle ei päätynyt läheskään koko arsenaali / käyttäjiä ei keretty kouluttamaan riittävästi.
Nyrkkejä kerettiin ampumaan alle 4000kpl...
 
late347 kirjoitti:
En muista miksi ylipäänsä on tuo hämärätähtäin kessissä 88 rehellisesti sanottuna.(???)

Kaippa sillä on tarkoitus pimeämpänä ampua sillä. Ei tätä sen tarkemmin meille opetettu. Kun meillä oli ollut kes harak pimeänammunnat niin ite käytin normaalia päivätähtäintä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Siitä suuremmasta takatähtäimen reijästä on nimenomaan iloa silloin kun maali pitää löytää sen läpi heikossa näkyvyydessä ja/tai nopeasti esim. valopistoolin valaisun aikana. Oikeasti pimeällä siitä pienestä reijästä ei näe hevonpersettäkään, eikä se ollut helppoa sen isommankaan kautta, toki oikean maalin äänet, uran suunta jne. helpottaisi hollille ottamista muillakin aisteilla, liki säkkipimeässä epäselvässä suunnassa sijainneen vanerimaalin löytämiseen/tähtäämiseen valopistoolin lennon aikana aika ei riittänyt, olisi pitänyt ampua tähtäinten ohi putken suuntaisesti tähystämällä = todella läheltä!
Uusissa versioissahan onkin mahdollisuus vv-tähtäimelle.
 
Talvela kirjoitti:
Ja eikö se prototyyppi saanut aave lempinimen, kyllä tuo on hyvä investointi ihan kaikelle, 30 miljoonalla saadaan haamujen armeija.
Klikkaa laajentaaksesi...

Taitaa se suurin etu modatun Bemarin tapauksessa tulla kuitenkin siitä vaneri/lasikuitu kerroksesta jolla vaunun lämpenevät pinnat erotetaan tähystettävistä pinnoista (väliin jää siis ilmarako, esim. moottoritilan kansi). Naamioverkkohan tulee ymmärtääkseni vasta tähän kerrostuksen päälle ja suojaa lähinnä vain ns. päivätähystykseltä/rikkoo vaunun muotoja. Korjatkaa toki jos olen väärässä...
 
Juurikin näin. Lämpimän kohteen ja ulkokuoren väliin on parasta saada ilmaa jäähdyttämään.
Jolloin uloinkuori pysyy viileenä
 
taktinen taistelumajava kirjoitti:
Käytössämme oli useampi raketti per ampuja joten halusin kokeilla miten ampuminen onnistuu ilman tarkkaa etäisyystietoa. Ammuin viimeisen raketin niin, että oletin etäisyyden olevan 100 metriä ja tähtäsin rungon ja vaunun liitoskohtaan. Tuloksena oli vaivoin osuma rungon alaosaan telapyörien väliin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuota aikaisemmin mietin, että putoaako kessin laukaus tosiaan noin paljon? Koetin katsoa PV:n manuaaleista tietoja kessin laukauksen lentoradasta, mutta senkin mukaan tuo kuullostaa hieman isolta pudotukselta, siis ottaen huomioon, että etäisyysero on vain 25 metriä.

Toinen juttu mikä tuli mieleen, oli että miten se toimisi, jos käyttäisi vaikka 150 metrin etäisyysasetusta eräänlaisena taistelutähtäimenä ja tähtäisi hieman samaan tapaan kuin Apilaksen taistelutähtäimellä? Siis tähdätään maalin alareunan mukaan, joskin tässä tapauksessa ehkä ihan maanrajasta, vaan mahdollisesti tankin pohjasta tai alempien telapyörien akselin tasosta katsoen?
 
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Taitaa se suurin etu modatun Bemarin tapauksessa tulla kuitenkin siitä vaneri/lasikuitu kerroksesta jolla vaunun lämpenevät pinnat erotetaan tähystettävistä pinnoista (väliin jää siis ilmarako, esim. moottoritilan kansi). Naamioverkkohan tulee ymmärtääkseni vasta tähän kerrostuksen päälle ja suojaa lähinnä vain ns. päivätähystykseltä/rikkoo vaunun muotoja. Korjatkaa toki jos olen väärässä...
Klikkaa laajentaaksesi...

Muistelisin, että jonkun (ruotsalaisen) lämpönaamioivan verkon toiminta perustui sen aiheuttamaan ilmavirtaan verkon ja kohteen välissä.
Eli verkon muotoilu aiheuttaa pientä ilmavirtausta alle.
Kyse oli muistaakseni juuri ajoneuvon päälle laitettavasta muotoonommellusta verkosta.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top