PV tutkii BMP-2:ien uudistamista

Kuten sanoin: lähtökohta jota tavoitellaan on, että panssarintuhoaja päättää hetken ja paikan mihin se maali pysähtyy - silloin on valmistelut tehty ja ampuma-asento katsottu.. Ainahan se ei tietenkään onnistu, mutta sitä kannattaa ja pitää tavoitella.

Josta päästään siihen että se miinoitus on aika helvetin tärkeä saada sinne uralle ajallaan... Veikkaan että suurimmat ongelmat tosipaikassa liittyisivät juuri tähän!
Kun kaikki kusee/valmistelut jää syytä tai toisesta tekemättä, niin vinkkinä ne sivustan/takaviiston asemat kannattaa yrittää hakea tien mutkan tai mäennyppylän kohdilta, vaunut saattavat hyvinkin pysähtyä paikoilleen tuollaiseen kohtaan tähystämään eteenpäin aukeavaa "uutta" näkymää / vähintään hidastavat vauhtia oleellisesti. Jos miinoitus jää havaittavaksi/on riski että se havaitaan, niin kannattaa yrittää hahmottaa missä kohtaa suurinpiirtein havainto saattaisi tapahtua ja viedä asemat niille kohdin (missä vaunu oletettavasti pysähtyy havainnon jälkeen).
Myös vaunujen välinen oletettu/havaittu marssietäisyys toisistaan on aika oleellista että seuraava vaunu (kärkivaunua suojaava) saadaan samaan aikaan tulen alle toisen pst-partion/partioiden toimesta.
 
Jos sitten mennään tuohon itse ampumiseen (kertasingoilla), niin kyllä niillä osuu tarkastikin. Se kuitenkin vaatii ampujalta harjaantumista ja ennenkaikkea sitä että maali on paikallaan.

Osaatko muuten sanoa, että kuinka tarkka kessi on? Siis minkälaiseen kohtaan sillä uskaltaa yrittää, jos maali on paikallaan ja etäisyys tiedetään? Riittääkö tarkkuus vaikka siihen, että ammutaan edestä kuskin puolelle, eikä konehuoneeseen ja vieläpä koetetaan olla osumaan tuohon erityisen viistossa olevaan kanteen ja siis tähdätään alempaan runkoon. Tai kyljessä koetetaan osua tuohon helmapeltiin, joka nyt vain sattuu olemana juuri sopivalla korkeudella. Siis ainakin sen mukaan mitä olen saanut pengottua siitä vaunusta tietoa. Takaosastossa matkustajien hartiat ovat juuri tuon tasalla ja myös se polttoainesäiliö on myös tuolla tasolla. Myös ampujan ja komentajan reidet ovat suunnilleen tuolla tasolla ja ovat kohtuullisen alttiina osumalle, jos joku kykenee osumaan tuon kokoiselle alalle. Ja siitä eteenpäin kun mennään niin siellä on miehistön johtaja ja kuski joihin voisi osua, ja näiden takana moottorihuone.

Ainoa vika tuohon helmaan osumisessa on se, että tuohon osuessa ammus räjähtää kymmenien senttien päässä kyljestä ja tämä vie hieman vaikutusta ontelopanokselta. Lisäksi jossakin tuolla tuon helman takana on myös telaketju ja se vasta läpäisyä viekin, mutta samalla se ketju varmaan myös on vaarassa katketa, mikä kelpaa sekin.


Miten muuten on. Tässä meillä oli näitä meidän sotapelejä, niin sellaisessa tehtävässä, olisiko mitään järkeä ottaa mukaan muutama noita harjoitus kessejä tai vaikka pelkästään tyhjiä kessin putkia, jotta voisi paikanpäällä harjoitella kylmälaukauksilla? Mahdollisesti jopa liikkuvaan maaliin. Esim. ajellaan ampuma-alan poikki ajoneuvolla tunnettua nopeutta ja totutetaan ampujia tähtäämään sitä maalia.
Joskus katselin laser etäisyysmittareiden hintoja ja muutamassa noista laitteissa oli myös nopeusmittari toiminto mukana. Mahtaisikohan se auttaa, jos joku voisi vaikka radion välityksellä vinkata maalin nopeutta PST -partioille?
 
Omia kokemuksia kertausharjoituksista.

Santahaminassa on ampuma-alueella sinkopotero. Josta ammutaan kessin harakkeja.

Maalina on T-55 tai T-54 vaunu.

Sinkorasti aloitetaan sillä, että kouluttaja kysyy panssarivaunun etäisyyttä. Paikkaa tuntemattomana arvioin matkan 100 metriksi. Kouluttaja piti arvioita hyvänä ja ilmoitti, että vaunun etäisyys oli 125 metriä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos yritetään osua tornin ja rungon liitoskohtaan niin "100 metrin tähtäimillä" täytyy tähdätä vaunun torniin.

Käytössämme oli useampi raketti per ampuja joten halusin kokeilla miten ampuminen onnistuu ilman tarkkaa etäisyystietoa. Ammuin viimeisen raketin niin, että oletin etäisyyden olevan 100 metriä ja tähtäsin rungon ja vaunun liitoskohtaan. Tuloksena oli vaivoin osuma rungon alaosaan telapyörien väliin.

Oli erittäin opettavaista ampua useampi raketti putkeen. Opin myös ettei sivuttaishajonta ole ongelma kun ammutaan paikalla olevaa vaunua tyynellä säällä. Sen sijaan ymmärrys etäisyysarvioinnin merkityksestä kasvoi huomattavasti.

50 x 50 senttiä kokoisten osumakohtien valinta kyllä onnistuu jos ampumatka on alle 100 metriä ja ampuja osaa hommansa. (Vaunu paikallaan, putki ja muut aseet toiseen suuntaan ja ampujalla hyvä vetäytymisreitti.)

Toisaalta jos oma joukkue joskus törmää maahan kaivautuneeseen T-72 tai T-90 vaunuun josta on vain torni nähtävillä niin en laita ketään kessin kanssa ryömimään kohti vaunua!

Wikipedia antoi kessien hankimääräksi Suomeen luvun 70 000. Ei kuulosta miltään tolkuttoman isolta luvulta, kesällä 1944 suomeen ostettiin 25 000 panssarinykkiä ja ne riittivät yhden suurhyökkäyksen torppaamiseen. (Nykyaikaisella taistelukentällä panssaroituja ajoneuvoja on varmasti kolme kertaa enemmän kuin kesällä 1944.) Panssarinyrkkejä saksalaiset valmistivat sodan aikana yli 5 000 000 kappaletta.
 
Oliko mainintaa siitä, että oliko kyseessä kummatkin vanhat mallit? 66 KES 75 on kai jo poistunut aikapäiviä sitten.

Eiköhän noita ostella koko ajan lisää, kun tuli tuo uusi 66 KES 12. Uudessa kessissä on kyllä läpäisy kasvanut huomattavasti, erinomainen asia...
 
Viimeksi muokattu:
Oliko mainintaa, siitä että oliko kyseessä kummatkin vanhat mallit? 66 KES 75 on kai jo poistunut aikapäiviä sitten.

Eiköhän noita ostella koko ajan lisää, kun tuli tuo uusi 66 KES 12. Uudessa kessissä on kyllä läpäisy kasvanut huomattavasti, erinomainen asia...

Minä olen nähnyt tuon saman luvun mainittavan 88-mallin hankintamääränä. Apilaksia olisi vastaavasti ostettu 30000 kpl.
 
Minä olen nähnyt tuon saman luvun mainittavan 88-mallin hankintamääränä. Apilaksia olisi vastaavasti ostettu 30000 kpl.

Kuka täällä tiedotti taannoin siitä, että PV olisi hankkimassa uusia pattereita Apilakseen vanhenevien tilalle? Siinä muistaakseni oli luku 20 000. Edit: tuo lukema siis tukisi tuota 30 000:n hankintaa, onhan niitä ammuttu ajanmittaan pois jonkin verran.
 
Virtalähde hankinta oli Hilmassa viime vuonna 2000-4000 kpl ja kyseessä oli tarjouspyyntö eli ei tietoa toteutuiko.
 
APILAS on ollut myös pohjana kylkimiinalle, voisi toimia jos viimeinen käyttäjä olisi sissikomppaniat.
 
Sadoissa menee varmasti harak-laukasut per putki. Mut nakitettiin aikoinaan alokkaiden ampumaleirillä avustamaan kessi-ammunnat. Ammuin siinä kahdessa päivässä muistaakseni 11 harakkia itse, latasin varmaan 300. b) ladattuja kessejä jäi aina yli tuli pidempiä taukoja ym. ja ne piti ampua tyhjäksi b) oli tylsää ja sain luvan "testata että vehkeet toimii". Mutta huonokuntosia olivat ja todella jäykkiä liipasimia. Silti osui aina, matkaa taisi olla jotain vajaa 100m. Tositilanteessa vaan kun pelottaa niin ******* niin ei siinä ehdi/pysty samalla tavalla sihtaamaan ja asettelemaan itteään mukavasti ja sopivasti.

Sain saman nakin, lataus on todella kivaa..
No muutenkin sai kaikella ampua niin paljon kuin halusi, jollakin luutnantilla oli myös tylsää ja ammuskelimme oikein urakalla.
 
Tämmöinen pölähti tuolta vastaan. Slovakkien bemaripäivitys, jonka keulan muotoilussa on jälleen kerran matkittu amv:tä. Miksi kaikkien pitää matkia tätä samaa teemaa loputtomiin?

VCKuMFS.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Tämmöinen pölähti tuolta vastaan. Slovakkien bemaripäivitys, jonka keulan muotoilussa on jälleen kerran matkittu amv:tä. Miksi kaikkien pitää matkia tätä samaa teemaa loputtomiin?

Eikös Slovakit rakenna itse omat AMV:nsä? Niillä olisi siis AMV:n kuvat valmiina, joten olisiko ne muokannut niitä? Etenkin kun tuo näyttää siltä, että tuossa olisi vain heitetty uutta peltiä vanhojen päälle, joten miksi ei? Ehkä ne on saanut sisällytettyä tuohon osia AMV:stä?
 
Eikös Slovakit rakenna itse omat AMV:nsä? Niillä olisi siis AMV:n kuvat valmiina, joten olisiko ne muokannut niitä? Etenkin kun tuo näyttää siltä, että tuossa olisi vain heitetty uutta peltiä vanhojen päälle, joten miksi ei? Ehkä ne on saanut sisällytettyä tuohon osia AMV:stä?

Slovenialla on AMV.

Toivottavasti modulaariset lisäpanssarit halpenevat pian niin että niitä voikin tilailla maailmalta kaikelle kuljetuskalustolle.
 
Mikä estäisi hommaamasta joukoille laser etäisyys mittareita? Halpoja ja suht kestäviäkin... Ei tarvitsisi arpoa ja miettiä mikä se etäisyys on... Pikkuhiljaa se myös opettaisi sitä etäisyyden arviointia ilman kun oppii hahmottamaan... Tuollaisesta olisi hyötyä ihan kaikilla aseilla ammuttaessa kun sotaa tuskin käydään 150 ja 300m ampumaradoilla...
 
hyvä taktiikka yleisesti on että arvioi tunnettuja ja muistiin pantuja etäisyyksiä peräkkäin viivana kohteeseen asti.

esim joku 25-50m pötkö (uimahallin matka jne) Tai sitten reserviläisen muistinlokerossa on edelleenkin tallella tuttu 150m matka ampumaradalta.

Kyllä sitä ampumaradan muistikuvaa saa käyttää etäisyyksien arvoimiseen!

golffissa tulee tota myös harjoteltua LEMillä. golffissakin pitää tietää omat lyöntien etäisyydet.:D

toisaalta puolustustaistelussa silläkin pärjää jotenkuten että mitataan LEMeillä etukäteen mittasuhteet.
 
apilaksessa on juurikin stadiametriseen etäisyydenmärittelyyn pohjautuva metodi. (käyrät)

Apilaksessa voi käyttää hyödykseen "taistelutähtäintä" TST-PSV vastaan matkoilla tyyliin 25m - 330m. Homman juju perustuukin nimenomaan pyyhkäisyalaan. (taistelijan opas 2013 s.61.)http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/0...affb6da/Taistelijan_Opas_2013.pdf?MOD=AJPERES


vinkki lukekaa tarkasti kuvatekstit, ja katsokaa tarkasti ne kuvat!

Ha. Ja minä olin justiinsa lukemassa tuota. Rupesin nimittäin miettimään mistä löytyisi tiedot kessin laukauksen lentoradasta.

Huomatkaa muuten se maininta mitä kessistä sanotaan "pyrittävä ampumaan alle 100 metrin matkalta".

Ja tuo Apilaksen tähtäin on muuten aika fiksu. Mahtaisikohan vastaavanlaisen saada aikaan kessiin, vaikka irrotettavan joka olisi hieman vastaava kuin ITKK:n tähtäin?
 
Ha. Ja minä olin justiinsa lukemassa tuota. Rupesin nimittäin miettimään mistä löytyisi tiedot kessin laukauksen lentoradasta.

Huomatkaa muuten se maininta mitä kessistä sanotaan "pyrittävä ampumaan alle 100 metrin matkalta".

Ja tuo Apilaksen tähtäin on muuten aika fiksu. Mahtaisikohan vastaavanlaisen saada aikaan kessiin, vaikka irrotettavan joka olisi hieman vastaava kuin ITKK:n tähtäin?

Kessissä oli meillä kaksi diopteritähtäintä ihan niinkuin rynkyssä. (piti vaihdella reikä, pienempi reikä oli pitkille matkoille 300m - isompi reikä oli lähimatkalle 150m ja alle). En nyt ihan valalle mene mutta jotenkin muistaisin näin. Pitäisi osata minunkin nämä jutut kun kerta osuin kovalla kessilläkin hahhah!

Stadiametrinen etäisyyden mitauttaminen on sama periaate noilla diopteritähtäimillä (esim rynkky RK95)

Reikä laitetaan vaunun kohdalle 150m on täysi sivuprofiili ilmeisesti bmp-2 (lähde: taistelijan käsikirja s.56)


kessistä löytyy sinkomiehen käsikirjasta hyvät niksit. Mutta se on 1995 kirja.
 
Kessissä oli meillä kaksi diopteritähtäintä ihan niinkuin rynkyssä. (piti vaihdella reikä, pienempi reikä oli pitkille matkoille 300m - isompi reikä oli lähimatkalle 150m ja alle). En nyt ihan valalle mene mutta jotenkin muistaisin näin. Pitäisi osata minunkin nämä jutut kun kerta osuin kovalla kessilläkin hahhah!

Stadiametrinen etäisyyden mitauttaminen on sama periaate noilla diopteritähtäimillä (esim rynkky RK95)

Reikä laitetaan vaunun kohdalle 150m on täysi sivuprofiili ilmeisesti bmp-2 (lähde: taistelijan käsikirja s.56)


kessistä löytyy sinkomiehen käsikirjasta hyvät niksit. Mutta se on 1995 kirja.

Olen kyllä tietoinen minkälainen tähtäin kessissä on, siis ainakin tuossa vanhassa. Ajattelin vain, että kun noissa uusissa on ne kiskonpätkät, niin voisiko niihin saada kiinni jonkinlaisen tähtäimen, joka toimisi kuten tuo Apilaksen taistelutähtäin?
 
Back
Top