Huhta
Greatest Leader
Merivoimien kalustokeskusteluissa on useaan otteeseen tuotu esiin rajavartiolaitoksen haluttomuus osallistua ainakin merialueella tapahtuvaan sotilaalliseen toimintaan. Ei varusteta aluksia turhan sotaisiksi. Ehkä jokin fitted-for-but-not-with tykki saadaan hätätilassa kannelle, jos ehditään satamasta hakea, mutta siinä se sitten aika lailla onkin. Tässä on suuri kontrasti esimerkiksi Yhdysvaltain rannikkovartiostoon, jossa aluksilta löytyy normaalistikin 76 mm päätykkiä, Phalanxia, harhamaalilaukaisimia ja option takaa lisääkin kaikenlaista jännää.
Joku on tainnut mainita ihan suoraankin, ettei rajavartiolaitoksen varaan kannata laskea mitään. Maarajalta kerättiin rynnäkkökiväärit partiovarustuksesta ja rajavartioasemilta Immolaan, vaikka nyt on ilmeisesti konepistooleja tullut/tulossa päivittäisvarustukseen.
Onko lukemani alkuunkaan oikean suuntaista? Jos kyllä, niin mistä ihmeestä tämä oikein kumpuaa? Kuitenkin rajavartiolaitos kouluttaa varusmiehiä ja maarajan puolella työskenteleville on käsittääkseni suunniteltu suhteellisen vaativia sodan ajan tehtäviä, eli sinänsä organisaatiossa pitäisi olla yhtymäpintaa maanpuolustukseen.
Onko kyse kansainvälisistä trendeistä - asiat hoidetaan samalla tavalla kuin EU-kollegat? Hiertääkö puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen välillä jokin vanha skisma? Vai voiko selitys löytyä miesmateriaalista? Puolustusvoimiin ja poliisiin liitytään kutsumuksesta, mutta käsittääkseni rajavartijaksi ryhdytään usein ainakin osittain siitä syystä, että jokin työ pitää olla eikä itärajan kuolevissa kylissä ole loputtomasti vaihtoehtoja.
Toivottavasti tämä aihe ei mene heti hirveäksi riitelyksi ja syyttelyksi, sillä olen liikkeellä vilpittömin mielin puhtaasta mielenkiinnosta. Yksi "tutun tuttu" merivartija on ainakin ihan asiallinen, vaikka työskenteleekin tuossa "sotilaskarkurien laitoksessa" passintarkastajana - häneltä en näitä kuitenkaan lähde kyselemään.
Joku on tainnut mainita ihan suoraankin, ettei rajavartiolaitoksen varaan kannata laskea mitään. Maarajalta kerättiin rynnäkkökiväärit partiovarustuksesta ja rajavartioasemilta Immolaan, vaikka nyt on ilmeisesti konepistooleja tullut/tulossa päivittäisvarustukseen.
Onko lukemani alkuunkaan oikean suuntaista? Jos kyllä, niin mistä ihmeestä tämä oikein kumpuaa? Kuitenkin rajavartiolaitos kouluttaa varusmiehiä ja maarajan puolella työskenteleville on käsittääkseni suunniteltu suhteellisen vaativia sodan ajan tehtäviä, eli sinänsä organisaatiossa pitäisi olla yhtymäpintaa maanpuolustukseen.
Onko kyse kansainvälisistä trendeistä - asiat hoidetaan samalla tavalla kuin EU-kollegat? Hiertääkö puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen välillä jokin vanha skisma? Vai voiko selitys löytyä miesmateriaalista? Puolustusvoimiin ja poliisiin liitytään kutsumuksesta, mutta käsittääkseni rajavartijaksi ryhdytään usein ainakin osittain siitä syystä, että jokin työ pitää olla eikä itärajan kuolevissa kylissä ole loputtomasti vaihtoehtoja.
Toivottavasti tämä aihe ei mene heti hirveäksi riitelyksi ja syyttelyksi, sillä olen liikkeellä vilpittömin mielin puhtaasta mielenkiinnosta. Yksi "tutun tuttu" merivartija on ainakin ihan asiallinen, vaikka työskenteleekin tuossa "sotilaskarkurien laitoksessa" passintarkastajana - häneltä en näitä kuitenkaan lähde kyselemään.