Raketinheittimet

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Old Boy
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Pantsir, Iskender, Su-57, t90 jne...

Mitä näitä naapurin ensilinjan sotateknologioita on enää mitkä eivät ole osoittautuneet enemmän kuin puoliksi pelkäksi kuumaksi ilmaksi?
 
Pantsir, Iskender, Su-57, t90 jne...

Mitä näitä naapurin ensilinjan sotateknologioita on enää mitkä eivät ole osoittautuneet enemmän kuin puoliksi pelkäksi kuumaksi ilmaksi?
SU-57 on vasta tulossa. Ei ole F35 veroinen mutta voi hyvinkin pudottaa Super Hornetin saati perinne Hornetin.
Edit: ja raketinheittimistä naapurilta löytyy kyllä varsin vittumaisia aparaatteja, vaikka eivät välttämättä olekkaan sitä kuuminta hottia markkinoilla. Kuumia muuten ainakin maalialueella oleville tsuhnille.
 
Viimeksi muokattu:
Mutta onko siinä mitään käänteen tekevää ominaisuutta jota ei läntisissä verrokeissa jo ole ja pystyykö sukhoi tuottamaan niitä merkittäviä määriä millaisella aikataululla?
Suurin ongelma on juurikin tuotantomäärät jotka tulevat olemaan minimaalisia Kiinan omaan tai F35 koneeseen verrattuna. Kaiken lisäksi venäläisestä puuttuu viidennen sukupolven perusratkaisuja mitä ne sitten ikinä lieneekään? AESA tutkan kanssa edelleen ongelmia.
 
JLTV tankin etätappajana tuskin nostaa karvoja pystyyn.
No ehka ei se, mutta otetaanpa laivastolle (USN LCS) tehty pystyynampuva (VLS) Hellfire, joita laivaan laitetaan 24 kpleen moduli (ehtii ampumaankin, eika vain lataamaan), pienennetaan modulien maaraa (Charlie Sheen... shrink to the size of a limo bean -kaavalla) ja tiputetaan Pasin peraan, jaakareiden tilalle.
- siinapa vasta soiva peli
- sotilastermein: NLOS, ja kantama aika sopiva esim. pataljoona-tason aseistukseksi
Taisinkin jo mainita massavanhentumisesta tst.os. tason tykiston osalta? Tassa epasuoraa tulta tasma-versiona, ja pst ... samassa paketissa
 
Jos hankittaisiin, niin silloinkin kannattaisi mielestäni pitää systeemi vakiona eikä naittaa Sisun kanssa.
Eihan systeemi ole sama kuin lavetti. Lavetti raketille on tietysti se, mista se lahtee matkaan. Mutta kun SE ON osa systeemia, niin tassa tarkoitan lavetilla ajoneuvoa, johon kaikki on asennettu.
- metalli ruostuu, niin myos tela-ajoneuvot
- elektroniikka vahemman, ja niitahan (seka softaa etta rautaa) paivitetaan koko ajan
Ei muuta kuin Sisu 10x10 lavalle... niin onnistuu myos uudelleen lataus samalla, err... :alien: lavetilla
 
AGM-114L ei ehkä optimi NLOS toimintaan, koska ohjuksen ja lavetin välillä ei liiku mitään tietoa kumpaankaan suuntaan ammunnan jälkeen. Myös kantamassa häviää 122 mm haupitsille.
 
Näithän on visioitu niin idässä kuin lännessä 80-luvulla:

Gk9UqmC.jpg

File:FOG-M concept.png
1614204187279.jpeg
1614204404958.jpeg
Ja uudempaa:
 
Optimi on Spike NLOS... paras on hyvan vihollinen, kuulemma. Mainitsin nyt vain yhden OTS (tai MOTS) vaihtoehdon, ikaankuin keskustelun virkistamiseksi.
-taitaa olla tarkempi kuin 122H?
-Paseissa loytyy = rahat asesysteemiin, eika siihen 'lavettiin' milla se liikkuu
- liikkuu kovaa, pitkalle, ampuu heti kun kasijarrusta on vedetty... mites 122H
 
Onko muutes se julkista tietoa, että kuinka paljon enemmän räjähdettä yhdessä MLRS-heittimen raketissa on vs. yhdessä 155mm-murkulassa?

Tuskin enempää kuin tuplat.

Tavallinen M107-kranaatti painaa 43,2 kg, josta TNT:n osuus on 6,86 kg.


Julkitietojen mukaan M31 Unitary -raketissa on 200 paunan eli n. 90 kg taistelukärki. Räjähteen osuus siitä on epäselvä, mutta raketin kuoreen ei kohdistu samanlaisia voimia kuin tykistön kranaattiin, joten oletettavasti räjähteen osuus on paljon suurempi kuin tykistökranaatissa. Esimerkiksi lentokoneista pudotettavissa amerikkalaisissa Mk 8X-sarjan sirpalepommeissa räjähteen osuus on tyypillisesti osapuilleen puolet pommin painosta.


Ajattelin jotakin hieman modernimpaa: https://en.wikipedia.org/wiki/M795_projectile



Tunkeuma kärki?

En ole ikinä törmännyt tietoon, että olisi tunkeumakärki, vaan ihan tavallinen High Explosive -taistelukärki se on kaiken lukemani perusteella. Kyllähän se esim. sillankansiin puree siitä huolimatta, Irakissa joskus kokeiltiin, mutta niin puree sirpalepommikin. Havainnekuvissakin taistelukärki kuvataan tuollaisena yksiosaisena jöötinä. Myös tieto "pienistä kollateraalivahingoista" viittaisi mielestäni siihen, että kuoren osuus ei ole kovin suuri, koska muuten sirpaleita luulisi syntyvän enemmän ja/tai niiden olevan isompia ja näin kollateraalivahinkojenkin pahempia. (Myönnän toki autuaasti, etten tiedä, onko mahdollista valmistaa tunkeumaoptimoitu taistelukärki, jonka kuori hajoaa harmittomaksi metallipölyksi räjähdyksen sattuessa.)

Katso liite: 62572


Tämän ketjun elvyttämiseksi siirsin tänne Tykistöketjusta viimeaikaista GMLRS taistellukärjistä käytyä keskustelua yllä ja sitten google-löytöjä vastaukseksi ohessa:

Unitary taistelukärjessä lienee PBXN 109 räjähdysainetta 51 lb ~23 kg eli (2 - 3) 155 mm ammuksen vastaava räjähdysainemassa, lähteenä GDO:n sivut esite:

Muovisidosteinen räjähdysaine PBXN 109 (ks linkki alempana) on tarkoitettu tuottamaan painevaikutusta (Blast), joten siinä on 64 % RDX räjähteenä, 20 % alumiinia (pyrotekninen osuus) ja 16 % muovisidostetta (binder) ja seos lienee epäherkkä käyttöturvallisuuden kannalta. Kuoren sirpaloituminen ei ole "päätavoite".

AW-taistelukärjen osalta en löytänyt noin yksityiskohtaista tietoa, mutta voisi sivistyneesti arvata räjähdysainetta olevan sama määrä, mutta räjähdysaine lienee pirteämpää tavoitteena sirpaloituminen ja wolframisirpaleiden teho, [Voisi olla esim PBXN 110 (88 % HMX ja 12 % polymeeri sidoste) näin "pöljän pojan" google-ymmärryksellä]. Ohessa linkki PBXN 109 dataan arvion perustaksi:
R-aineen määrä/paino ei voine paljon kasvaa, koska raketin painopisteen / ballistiikan täytyy toimia taistelukärjen tyypistä riippumatta. Wolframin tiheys on kaksinkertainen [edit teräkseen verrattuna], joten "tasapainotusta" pitää pohtia.

Tunkeumakärki (oma päätelmää):
Vanhan esityksen (2005) kalvoilla on DPICM taistelukärjen (sirote-kärki) ja Unitary taistelukärjen hajonta (s. 12) ja vaikutusetäisyyksiä (s 13).
Noiden kalvojen perusteella Unitary:ssa on monitoimisytytin (Point, delay, proximity) kuten aiemmista viesteistäkin käy ilmi, joten viive-toiminto (delay) edellyttänee, että jonkinmoinen kestävä tunkeumakärki (penetrator) tarvittaneen, jotta taistelulatus räjähtää vasta esim. rakennuksen sisällä säilyen tunkeuman ajan toimintakykyisenä eli r-aine jotakuinkin "yhtenäisenä" kovaan materiaan törmätessä.

Lopuksi brittien hyvä yhteenveto lukuisine kuvineen ja videoineen GLMRS järjestelmän historiasta, kehityskulusta aina nykyiseen kehitykseen ja kehitystarpeisiin saakka heidän kannaltaan tarkasteltuna. Alunperin teksti on kirjoitettu 2016 ja päivitetty 2021, joten melko ajantasainen yhteenveto lienee edelleen. Ohessa linkki yhteenvetoon:

Viestin linkit / tiedot voivat olla tuttuja, joten anteeksipyyntö etukäteen mahdollisista tuplauksista.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top