Raketinheittimet

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Old Boy
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
ERAkko kirjoitti:
Tämän ketjun elvyttämiseksi siirsin tänne Tykistöketjusta viimeaikaista GMLRS taistellukärjistä käytyä keskustelua yllä ja sitten google-löytöjä vastaukseksi ohessa:

Unitary taistelukärjessä lienee PBXN 109 räjähdysainetta 51 lb ~23 kg eli (2 - 3) 155 mm ammuksen vastaava räjähdysainemassa, lähteenä GDO:n sivut esite:

Muovisidosteinen räjähdysaine PBXN 109 (ks linkki alempana) on tarkoitettu tuottamaan painevaikutusta (Blast), joten siinä on 64 % RDX räjähteenä, 20 % alumiinia (pyrotekninen osuus) ja 16 % muovisidostetta (binder) ja seos lienee epäherkkä käyttöturvallisuuden kannalta. Kuoren sirpaloituminen ei ole "päätavoite".

AW-taistelukärjen osalta en löytänyt noin yksityiskohtaista tietoa, mutta voisi sivistyneesti arvata räjähdysainetta olevan sama määrä, mutta räjähdysaine lienee pirteämpää tavoitteena sirpaloituminen ja wolframisirpaleiden teho, [Voisi olla esim PBXN 110 (88 % HMX ja 12 % polymeeri sidoste) näin "pöljän pojan" google-ymmärryksellä]. Ohessa linkki PBXN 109 dataan arvion perustaksi:

PBXN-109

www.globalsecurity.org www.globalsecurity.org
R-aineen määrä/paino ei voine paljon kasvaa, koska raketin painopisteen / ballistiikan täytyy toimia taistelukärjen tyypistä riippumatta. Wolframin tiheys on kaksinkertainen, joten "tasapainotusta" pitää pohtia.

Tunkeumakärki (oma päätelmää):
Vanhan esityksen (2005) kalvoilla on DPICM taistelukärjen (sirote-kärki) ja Unitary taistelukärjen hajonta (s. 12) ja vaikutusetäisyyksiä (s 13).
Noiden kalvojen perusteella Unitary:ssa on monitoimisytytin (Point, delay, proximity) kuten aiemmista viesteistäkin käy ilmi, joten viive-toiminto (delay) edellyttänee, että jonkinmoinen kestävä tunkeumakärki (penetrator) tarvittaneen, jotta taistelulatus räjähtää vasta esim. rakennuksen sisällä säilyen tunkeuman ajan toimintakykyisenä eli r-aine jotakuinkin "yhtenäisenä" kovaan materiaan törmätessä.
www.slideserve.com

PPT - GMLRS PowerPoint Presentation, free download - ID:4254608

UNCLASSIFIED. GMLRS. DPICM. GMLRS. UNITARY. 19 April 2005. LTC Stephen Lee Product Manager GMLRS Precision Fires Rocket & Missile Systems (PFRMS) Phone: (256) 876-5727 (DSN 746) [email protected]. UNCLASSIFIED. Agenda. Program Overview What GMLRS Brings to the Warfighter
www.slideserve.com www.slideserve.com

Lopuksi brittien hyvä yhteenveto lukuisine kuvineen ja videoineen GLMRS järjestelmän historiasta, kehityskulusta aina nykyiseen kehitykseen ja kehitystarpeisiin saakka heidän kannaltaan tarkasteltuna. Alunperin teksti on kirjoitettu 2016 ja päivitetty 2021, joten melko ajantasainen yhteenveto lienee edelleen. Ohessa linkki yhteenvetoon:
www.thinkdefence.co.uk

Guided Multiple Launch Rocket System (GMLRS) - Think Defence

GMLRS is a precision-guided rocket system currently in service with the Royal Artillery.
www.thinkdefence.co.uk www.thinkdefence.co.uk

Viestin linkit / tiedot voivat olla tuttuja, joten anteeksipyyntö etukäteen mahdollisista tuplauksista.
Klikkaa laajentaaksesi...

Viitaten viimeiseen linkkiin, Suomihan on kehityksen kärjessä suorastaan:

"A new Fire Control System will be developed collaboratively with the US, UK, Italy, and Finland."
 

Suomen Sotilas​

18 h ·

Suomesta GMLRS-ohjussuurvalta?
Toteutuessaan 2 400 GMLRS-täsmäohjuksen hankinta tekisi Puolustusvoimista maailman toiseksi suurimman GMLRS-ohjusten käyttäjän Yhdysvaltojen jälkeen. Lue lisää Suomen Sotilaan nettisivuilta!


suomensotilas.fi

Suomesta GMLRS-ohjussuurvalta?

Teksti: Aleksei Kettunen Amerikkalaisen sotilasmateriaalin vientiä valvovan DSCA-viranomaisen 2.12.2022 kongressille antaman vientilupailmoituksen mukaan Puolustusvoimat olisivat tilaamassa Lockheed Martinilta 2 400 M31A1- ja M30A1 GMLRS -täsmäohjusta 298 RsRakh 06 -tykistöraketinheittimille...
suomensotilas.fi suomensotilas.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Merten sheriffi kirjoitti:
www.hs.fi

HS-analyysi | Suomi teki valtavat kaupat huippumoderneista raketeista – Harva taisi tajuta uutisen merkityksen

Yhdysvaltojen halu myydä Suomelle poikkeuksellisen paljon Ukrainassa käänteentekeviksi kuvattuja raketteja kertoo, että amerikkalaiset ymmärtävät hyvin tulevan Nato-liittolaisensa geopoliittisesti vaarallisen aseman, kirjoittaa HS:n turvallisuuspolitiikkaa seuraava toimittaja Jarmo Huhtanen.
www.hs.fi www.hs.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Joskus puhutaan sellaisista porttiteorioista. Tämä oli sellainen "portti kiinni" hankinta.
 
Mulle kerää vähän kysymys, että onko GMLRS enää raketti, jos se on lennon aikana ohjattava? Eikö sellaista puhutella ohjukseksi, vai onko tässä ero nyt siinä, että GMLRS:n ajoaine palaa lähtökiihdytyksen aikana, kun ohjuksen ajoaine yleensä palaa valtaosan lentoajasta?
 
Samovarius kirjoitti:
Mulle kerää vähän kysymys, että onko GMLRS enää raketti, jos se on lennon aikana ohjattava? Eikö sellaista puhutella ohjukseksi, vai onko tässä ero nyt siinä, että GMLRS:n ajoaine palaa lähtökiihdytyksen aikana, kun ohjuksen ajoaine yleensä palaa valtaosan lentoajasta?
Klikkaa laajentaaksesi...
Rakettiavusteinen täsmäheite? Eli mennään vaan sillä raketti-nimikkeellä.
 
298 RSRAKH 06

Mistä tuo "298" tulee tuohon nimeen??? Rakettien kalipeeri on 227mm... Esim. wikipediasta jos koittaa hakea "298", niin mihinkään specsiin ei täsmää, kuin vain että Suomessa se nyt vaan on nimetty 298.
 
Falangi kirjoitti:
298 RSRAKH 06

Mistä tuo "298" tulee tuohon nimeen??? Rakettien kalipeeri on 227mm... Esim. wikipediasta jos koittaa hakea "298", niin mihinkään specsiin ei täsmää, kuin vain että Suomessa se nyt vaan on nimetty 298.
Klikkaa laajentaaksesi...
Podin putken halkaisija on 298mm.
 
Viimeksi muokattu:
EXLT2 kirjoitti:
Nyt en ymmärtänyt. Podithan ladataan ja sinetöidään tehtaalla ja nostetaan sellaisenaan laukaisualustalle.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tarkoitin siis sitä putkea, mistä se ATACMS sieltä podin sisältä lähtee - jos sitä putkeksi voi enää sanoa. Podit ilman muuta ovat ulkoisilta mitoiltaan samanlaisia.
 
EXLT2 kirjoitti:
Nyt en ymmärtänyt. Podithan ladataan ja sinetöidään tehtaalla ja nostetaan sellaisenaan laukaisualustalle.
Klikkaa laajentaaksesi...
Vitsi kai oli siinä, että jos laitteeseen ladataan ATACMS-podi, niin tuo 298 järjestelmän nimessä on hämäävä - ATACMS-putken halkaisijahan on yli 600 milliä.
Ja toki myös ATACMS taitaa olla ihan aidosti ohjus, eli RSRAKH-termi itsessäänkin olisi sitten "väärin".

Mielenkiintoinen yksityiskohta on muuten se, että ATACMS-podin kannessa on ihan vastaava "kuuden putken" kuvio kuin RSRAKH:n normaalikasetissa - tämä siksi, jotta vihollisen tiedustelu ei pysty kasetin ulkonäön perusteella identifioimaan latausta.
 
Samovarius kirjoitti:
Mulle kerää vähän kysymys, että onko GMLRS enää raketti, jos se on lennon aikana ohjattava? Eikö sellaista puhutella ohjukseksi, vai onko tässä ero nyt siinä, että GMLRS:n ajoaine palaa lähtökiihdytyksen aikana, kun ohjuksen ajoaine yleensä palaa valtaosan lentoajasta?
Klikkaa laajentaaksesi...
Se tosin ei ohjaudu mihinkään itse, vaan ammutaan kuten tavanomainen tykistöraketti, ja vain ratakorjaa itsensä annettuun maalipisteeseen, jonka ammunnanhallintajärjestelmä siihen ohjelmoi.
 
J0h1F kirjoitti:
Se tosin ei ohjaudu mihinkään itse, vaan ammutaan kuten tavanomainen tykistöraketti, ja vain ratakorjaa itsensä annettuun maalipisteeseen, jonka ammunnanhallintajärjestelmä siihen ohjelmoi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Onko niin, että ammunnan jälkeen gmlrs-raketti ei autonomisesti enää korjaa lentoaan? Jos vaikka tuuli vie sitä sivuun ennakoitua enemmän, niin se vaan menee tyhmänä ennalta määrätyn lentoradan mukaisesti, eikä korjaa lentoaan kohti annettua pistettä?

Jonkun 150km matkalla voisi kuvitella tarkkuuden kärsivän jos näin on.

Kun taas siltojen reikiä kun katsoo Ukrainassa niin cep on hyvinkin 1m, niin voisi kuvitella, että raketti korjaa itse itseään. Jos kyllä, mikä se enää erottaa ohjuksesta kun ohjuksessakin voi olla kiinteä polttoaine sekä saclos tai jopa mclos, jolloin ohjus on aika tyhmä itsessään.
 
ak.tied kirjoitti:
Onko niin, että ammunnan jälkeen gmlrs-raketti ei autonomisesti enää korjaa lentoaan? Jos vaikka tuuli vie sitä sivuun ennakoitua enemmän, niin se vaan menee tyhmänä ennalta määrätyn lentoradan mukaisesti, eikä korjaa lentoaan kohti annettua pistettä?

Jonkun 150km matkalla voisi kuvitella tarkkuuden kärsivän jos näin on.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kuten lainaamassasi tekstissäkin luki, tokihan G tuossa GMLRS:ssä viittaa Guided-sanaan, eli ohjautuvuutta löytyy.
Inertiaohjauksen lisäksi noissa Himarsin GMLRS-raketeissa on myös GPS-navigaatio.

Ja mitä terminologiaan tulee, niin kyllähän Guided Rocket = Missile pätee yleisellä tasolla - ilmeisesti Guided etuliitett käytetään rakettien yhteydessä eritoten silloin, kun on tapahtunut evoluutioa tavallisesta raketista (tässä tapauksessa MLRS-järjestelmästä) ohjautuvaan, eli GMLRS:än. Ja erikseen kehitetyt (rakettimotttorilla varustetut) ovat sitten englanniksi Missile-termillä. Toki esim. Cruise missile -käsitteen alle mahtuu sitten muitakin propulsiotapoja kuin rakettimoottorit, eli "All Guided rockets are missiles, but not all missiles are guided rockets".

(tässä tietoisesti käytin englanninkielisiä termejä, kun suomen kielessä ei taida esim. Guided rocket-termille olla muuta vastinetta kuin ohjus)
 
noheva kirjoitti:
Kuten lainaamassasi tekstissäkin luki, tokihan G tuossa GMLRS:ssä viittaa Guided-sanaan, eli ohjautuvuutta löytyy.
Inertiaohjauksen lisäksi noissa Himarsin GMLRS-raketeissa on myös GPS-navigaatio.
Klikkaa laajentaaksesi...
Näin itsekin ajattelin, @J0h1F kommentista ymmärsin, että gmlrs olisi etukäteen lentoratakorjattu ja siihen vastasin.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top