Raketinheittimet

Old Boy

Ylipäällikkö
Tykistölanka on paisunut vuosien varrella. Joskus vuosituhannen alkaessa meillä puhuttiin vielä epäsuoran tulen järjestelmästä, jonka osat olivat kranaatinheittimistö, kenttätykistö ja raketinheittimet. Kahdella ensin mainitulla on jo lankansa niin luodaan nyt omansa myös raketinheittimille.

Ulkomainen MilitaryImages.net on ulkonaisesti MpNetin klooni tai sitten päinvastoin. Sieltä löytyi vähän pidempi video, josta hyvin käy ilmi temput kevyen raketinheittimen tuliasematoiminnassa.


00:20 Tällainen ajoneuvojen juna tunnettiin ennen nimellä "tuliasemabordelli". Näinhän ei saisi käydä joten jotain fibaa on täytyny tapahtua.

00:35 Oranssiliivinen varoupseeri kiipeää tarkastamaan, että jarrurenkaat ovat paikoillaan. Raketissa ei tietysti voi olla kun "täyspanos" joten lyhyemmän matkan "osapanos" saadaan ilmanvastuksen avulla. Kaksi erilaista löytyy.

00:50 Tykkimies kääntää kiertokaukoputken varren esiin ja poistaa suojapeitteen. Sen jälkeen lähtee viemään kollimaattoria, joka tarvitaan suunnan kiinnittämiseen.

01:00 Suuntaaja sai putkensuun- ja takasuojukset pois ja kaivaa kiertokaukoputken esiin (oliko K2 laatikosta?) ja asettaa sen paikoilleen.

01:15 Toinen putkien suojapeitteiden irroittaja on huomattavan gonahtaneen oloinen kun kävelee vasemmalla tuntemattomaan tehtävään. Ei tosin vaikuta ryhmän kokonaissuoritukseen.

01:40 Patterin ns. peruspisteeseen on paikantamisajoneuvolla etukäteen mitattu suunta ja koordinaatit. Mittaus-au:n tehtävä on siirtää suunta heittimille. Oranssiliivinen varoupseeri valvoo vieressä; hän on päävastuussa lopputuloksesta. "Kirjanpitäjä" vasemmalla puolella on tarpeeton henkilö; ehkä oli ylimääräisiä johtajia.

01:55 Tästä vaiheessa ei ole menny mitään "väärin" vaikka niin huudetaan. Asemat on valmisteltu ja merkitty ajoneuvojen paikat. Samassa yhteydessä on mitattu alustavat suunnat, jotka näyttävät poikkeavan 10-20 piirua oikeasta. Tämän eron korjaaminen on nopeampaa kun koko homman tekeminen alusta alkaen. Huomaa myös selkeä ja oikearytminen numeroiden lausuminen, joka kelpaisi koulutusvideoonkin.

02:20 Kuvan reunoissa näkyvät kahden heittimen kollimaattorit niitä paikoilleen laittavine tykkimiehineen.

02:35 Lataa komennolla poistetaan varmistukset laukaisulaitteesta. Raketithan on ladattu putkiin jo latausasemassa. Tulikomennot puheella on vain seuraajille, ajoneuvoissa toimitaan radioilla.

03:07 Nyt on kiire! Eka toimenpide on laittaa putkien peitteet paikoilleen. Toinen tykkimies aloittaa väärästä päästä kun räplää kollimaattorin ja sen jalustan kanssa. Sitten muistaa ja hyppää lavalle auttamaan. Yksin peitettä ei saa paikoilleen.

04:00 Suuntaaja ei hosu eikä häsää vaan tekee hommansa "norminopeasti". Ehtii vielä vilkaista, ettei mitään unohdu kiireessä. Tehtävän saikin aina ryhmän "särmin" tkm.

05:00 Muut patterin heittimet eivät ole yhtä nopeita. Yksi ei ole tässä ajassa saanu etupeitettäkään paikoilleen.

05:45 Tässä kohtaa näkyy lumiketjujen merkitys. Toinen (etummainen) vetävä akseli ei auta kun rengas ei pidä. Kuitenkin kyseessä on maastoajoneuvo. Kuvitelkaa tähän siviilikuormuri, joita kokoonpanoissa on enemmistö.

06:27 Video päättyy mutta vähän pitää kokonaisaikaan lisää laittaa sillä muut heittimet ovat vielä laukaisupaikoillaan.

Kommenteilla ei ole tarkoitus vähätellä parhaansa yrittävää henkilökuntaa ja varusmiehiä. Nämä ei vaan koskaan mene kuin elokuvissa vaan aina mahtuu mukaan erilaista sähellystä. Jos menisi niin miksi sillo tarvisi harjoitella?
 
Viimeksi muokattu:
Tykistölanka on paisunut vuosien varrella. Joskus vuosituhannen alkaessa meillä puhuttiin vielä epäsuoran tulen järjestelmästä, jonka osat olivat kranaatinheittimistö, kenttätykistö ja raketinheittimet. Kahdella ensin mainitulla on jo lankansa niin luodaan nyt omansa myös raketinheittimille.

Ulkomainen MilitaryImages.net on ulkonaisesti MpNetin klooni tai sitten päinvastoin. Sieltä löytyi vähän pidempi video, josta hyvin käy ilmi temput kevyen raketinheittimen tuliasematoiminnassa.


00:20 Tällainen ajoneuvojen juna tunnettiin ennen nimellä "tuliasemabordelli". Näinhän ei saisi käydä joten jotain fibaa on täytyny tapahtua.

00:35 Oranssiliivinen varoupseeri kiipeää tarkastamaan, että jarrurenkaat ovat paikoillaan. Raketissa ei tietysti voi olla kun "täyspanos" joten lyhyemmän matkan "osapanos" saadaan ilmanvastuksen avulla. Kaksi erilaista löytyy.

00:50 Tykkimies kääntää kiertokaukoputken varren esiin ja poistaa suojapeitteen. Sen jälkeen lähtee viemään kollimaattoria, joka tarvitaan suunnan kiinnittämiseen.

01:00 Suuntaaja sai putkensuun- ja takasuojukset pois ja kaivaa kiertokaukoputken esiin (oliko K2 laatikosta?) ja asettaa sen paikoilleen.

01:15 Toinen putkien suojapeitteiden irroittaja on huomattavan gonahtaneen oloinen kun kävelee vasemmalla tuntemattomaan tehtävään. Ei tosin vaikuta ryhmän kokonaissuoritukseen.

01:40 Patterin ns. peruspisteeseen on paikantamisajoneuvolla etukäteen mitattu suunta ja koordinaatit. Mittaus-au:n tehtävä on siirtää suunta heittimille. Oranssiliivinen varoupseeri valvoo vieressä; hän on päävastuussa lopputuloksesta. "Kirjanpitäjä" vasemmalla puolella on tarpeeton henkilö; ehkä oli ylimääräisiä johtajia.

01:55 Tästä vaiheessa ei ole menny mitään "väärin" vaikka niin huudetaan. Asemat on valmisteltu ja merkitty ajoneuvojen paikat. Samassa yhteydessä on mitattu alustavat suunnat, jotka näyttävät poikkeavan 10-20 piirua oikeasta. Tämän eron korjaaminen on nopeampaa kun koko homman tekeminen alusta alkaen. Huomaa myös selkeä ja oikearytminen numeroiden lausuminen, joka kelpaisi koulutusvideoonkin.

02:20 Kuvan reunoissa näkyvät kahden heittimen kollimaattorit niitä paikoilleen laittavine tykkimiehineen.

02:35 Lataa komennolla poistetaan varmistukset laukaisulaitteesta. Raketithan on ladattu putkiin jo latausasemassa. Tulikomennot puheella on vain seuraajille, ajoneuvoissa toimitaan radioilla.

03:07 Nyt on kiire! Eka toimenpide on laittaa putkien peitteet paikoilleen. Toinen tykkimies aloittaa väärästä päästä kun räplää kollimaattorin ja sen jalustan kanssa. Sitten muistaa ja hyppää lavalle auttamaan. Yksin peitettä ei saa paikoilleen.

04:00 Suuntaaja ei hosu eikä häsää vaan tekee hommansa "norminopeasti". Ehtii vielä vilkaista, ettei mitään unohdu kiireessä. Tehtävän saikin aina ryhmän "särmin" tkm.

05:00 Muut patterin heittimet eivät ole yhtä nopeita. Yksi ei ole tässä ajassa saanu etupeitettäkään paikoilleen.

05:45 Tässä kohtaa näkyy lumiketjujen merkitys. Toinen (etummainen) vetävä akseli ei auta kun rengas ei pidä. Kuitenkin kyseessä on maastoajoneuvo. Kuvitelkaa tähän siviilikuormuri, joita kokoonpanoissa on enemmistö.

06:27 Video päättyy mutta vähän pitää kokonaisaikaan lisää laittaa sillä muut heittimet ovat vielä laukaisupaikoillaan.

Kommenteilla ei ole tarkoitus vähätellä parhaansa yrittävää henkilökuntaa ja varusmiehiä. Nämä ei vaan koskaan mene kuin elokuvissa vaan aina mahtuu mukaan erilaista sähellystä. Jos menisi niin miksi sillo tarvisi harjoitella?
Sellainen alta 2,5 minuuttia, kun ajoneuvo jo peruuttaa. Eikä minun silmiini nyt erikoisemmalla kiireellä toimittu, tositilanne niistää tuosta ajasta vielä jonkin verran pois. Että minusta ok.
Tiedän jääkäripuolelta sotaveteraanien joskus katsoessa jalkaväen näytöshyökkäystä vuosituhannen vaihteessa ja todenneen, että hyvin menee tosipaikkaakin ajatelleen, mutta liian pystyssä menevät olemattomin syöksyin. Mihin sitten olivat jatkaneet, että kyllä se vihollisen tulitus pistää syöksyt kuntoon ja hioo maastonkäytön priimaksi.

Miten vältetään tuollainen bordelli? Tiestö on kuitenkin mitä on, kapea ränni usein noihin tarkoituksiin, että ei ihan helpooa, oletan.
Lisäksi oletan, että tuliasemista poistuessa alussa nähtyä bordellia ei missään tapauksessa saisi muodostua!
 
Sellainen alta 2,5 minuuttia, kun ajoneuvo jo peruuttaa. Eikä minun silmiini nyt erikoisemmalla kiireellä toimittu
Miten vältetään tuollainen bordelli? Tiestö on kuitenkin mitä on, kapea ränni usein noihin tarkoituksiin, että ei ihan helpooa, oletan.
Kun lasketaan patterin poistumiseen kuluvaa aikaa on muistettava, ettei kuvaaja ollut auton vieressä kun raketit lähti. Olis voinu henki mennä... Peitteiden narut on talvella jäässä mutta ennen toimittiin kyllä nopeammin. Leirit oli pidempiä ja koulutuksessa keskityttiin isolta osin ainoastaan aselajisuorittamiseen. Tilalle on nyt tullut muuta osaamista joten suora vertailu on aika mahdotonta.

Jälkimmäinen kysymys onkin mielenkiintoinen! Ajoneuvon kuski ei huonolla tiellä jouda kun ajamaan mutta hänen vieressään istuu heittimenjohtaja ajoneuvon vanhimpana, jonka tehtävä olisi huolehtia etäisyyksistä. Eihän ne tuliasemiin ajettaessa ole yhtä pitkät kun maantiellä eli 100 m tai ilmavaaran uhatessa 200. Jos olis niin patterin vika heitin on 500 m tai 1000 m päässä kun eka on tuliasemassa. Mutta eivät saa olla myöskään myöskään junaa muistuttavia kuten tässä. Ihan vastaavaa olen tosin nähnyt niin kauan kun sotaväen autoja on harjoituksissa tullu katseltua.

Yksi syy on että aina on kuitenkin kiire ampumaan ja etäisyyksiä yritetään kuroa jotta päästäisiin nopeammin laittamaan vehkeitä ampumakuntoon. Samaa tosin näkee jv:n Pasien, CV:n tai venäläisvehkeiden kanssa, joissa ei ole tätä aspektia. Kaiketi olemme vielä tottumattomia ajoneuvoilla sotimiseen. Henkilöiden väliset etäisyydetkin saatiin kuntoon vasta II MS vuosina. Toivottavasti forumin nuorimmat eivät ole videon alun kaltaisia näkymiä usein todistaneet.
 
Tykistölanka on paisunut vuosien varrella. Joskus vuosituhannen alkaessa meillä puhuttiin vielä epäsuoran tulen järjestelmästä, jonka osat olivat kranaatinheittimistö, kenttätykistö ja raketinheittimet. Kahdella ensin mainitulla on jo lankansa niin luodaan nyt omansa myös raketinheittimille.

Ulkomainen MilitaryImages.net on ulkonaisesti MpNetin klooni tai sitten päinvastoin. Sieltä löytyi vähän pidempi video, josta hyvin käy ilmi temput kevyen raketinheittimen tuliasematoiminnassa.


00:20 Tällainen ajoneuvojen juna tunnettiin ennen nimellä "tuliasemabordelli". Näinhän ei saisi käydä joten jotain fibaa on täytyny tapahtua.

00:35 Oranssiliivinen varoupseeri kiipeää tarkastamaan, että jarrurenkaat ovat paikoillaan. Raketissa ei tietysti voi olla kun "täyspanos" joten lyhyemmän matkan "osapanos" saadaan ilmanvastuksen avulla. Kaksi erilaista löytyy.

00:50 Tykkimies kääntää kiertokaukoputken varren esiin ja poistaa suojapeitteen. Sen jälkeen lähtee viemään kollimaattoria, joka tarvitaan suunnan kiinnittämiseen.

01:00 Suuntaaja sai putkensuun- ja takasuojukset pois ja kaivaa kiertokaukoputken esiin (oliko K2 laatikosta?) ja asettaa sen paikoilleen.

01:15 Toinen putkien suojapeitteiden irroittaja on huomattavan gonahtaneen oloinen kun kävelee vasemmalla tuntemattomaan tehtävään. Ei tosin vaikuta ryhmän kokonaissuoritukseen.

01:40 Patterin ns. peruspisteeseen on paikantamisajoneuvolla etukäteen mitattu suunta ja koordinaatit. Mittaus-au:n tehtävä on siirtää suunta heittimille. Oranssiliivinen varoupseeri valvoo vieressä; hän on päävastuussa lopputuloksesta. "Kirjanpitäjä" vasemmalla puolella on tarpeeton henkilö; ehkä oli ylimääräisiä johtajia.

01:55 Tästä vaiheessa ei ole menny mitään "väärin" vaikka niin huudetaan. Asemat on valmisteltu ja merkitty ajoneuvojen paikat. Samassa yhteydessä on mitattu alustavat suunnat, jotka näyttävät poikkeavan 10-20 piirua oikeasta. Tämän eron korjaaminen on nopeampaa kun koko homman tekeminen alusta alkaen. Huomaa myös selkeä ja oikearytminen numeroiden lausuminen, joka kelpaisi koulutusvideoonkin.

02:20 Kuvan reunoissa näkyvät kahden heittimen kollimaattorit niitä paikoilleen laittavine tykkimiehineen.

02:35 Lataa komennolla poistetaan varmistukset laukaisulaitteesta. Raketithan on ladattu putkiin jo latausasemassa. Tulikomennot puheella on vain seuraajille, ajoneuvoissa toimitaan radioilla.

03:07 Nyt on kiire! Eka toimenpide on laittaa putkien peitteet paikoilleen. Toinen tykkimies aloittaa väärästä päästä kun räplää kollimaattorin ja sen jalustan kanssa. Sitten muistaa ja hyppää lavalle auttamaan. Yksin peitettä ei saa paikoilleen.

04:00 Suuntaaja ei hosu eikä häsää vaan tekee hommansa "norminopeasti". Ehtii vielä vilkaista, ettei mitään unohdu kiireessä. Tehtävän saikin aina ryhmän "särmin" tkm.

05:00 Muut patterin heittimet eivät ole yhtä nopeita. Yksi ei ole tässä ajassa saanu etupeitettäkään paikoilleen.

05:45 Tässä kohtaa näkyy lumiketjujen merkitys. Toinen (etummainen) vetävä akseli ei auta kun rengas ei pidä. Kuitenkin kyseessä on maastoajoneuvo. Kuvitelkaa tähän siviilikuormuri, joita kokoonpanoissa on enemmistö.

06:27 Video päättyy mutta vähän pitää kokonaisaikaan lisää laittaa sillä muut heittimet ovat vielä laukaisupaikoillaan.

Kommenteilla ei ole tarkoitus vähätellä parhaansa yrittävää henkilökuntaa ja varusmiehiä. Nämä ei vaan koskaan mene kuin elokuvissa vaan aina mahtuu mukaan erilaista sähellystä. Jos menisi niin miksi sillo tarvisi harjoitella?

Ohhhh... Raketinheitin.... Slurps.

Laite jossa on munaa!

Tässä Syyriasta droonista otettua lämpökuvaa kun satsi lähtee ja saapuu tervehtimään kansanvihollista. Hyvin näkee, miten osumakuvio muodostuu.


Piru kun en löydä sitä yhtä videota syyriasta missä lämpökamerassa ukot juoksevat rakettikeskitystä karkuun kylässä kun osumakuvio lähenee. Ja suoraan lentopommin alle. En teidä oliko sattumaa vai sunniteltua mutta melkein kävi sääliksi.

Voi kakka kun meille ei saatu ATACMS:ia. Suurimpia hankintamokia 2000-luvulla.
 
Voi kakka kun meille ei saatu ATACMS:ia.

Isompana ongelmana näen sen, että 122RAK yksiköiden ammukset alkaa vanhentua, enkä ole ihan varma että ne korvataan mitenkään.

Suurimpia hankintamokia 2000-luvulla.

Mahtoiko olla "hankintamoka"? Silloin oli puhetta, että harkitsevat muuta vaihtoehtoa, mahdollisesti toiselta lavetilta ammuttavaa ammusta ja nykyään tiedämme, että ATACMS:lle on suunnitteilla korvaaja. Ja vaikka edellä mainittu olisikin kukku puhetta, niin ulkoministerinä taisi olla örkki tuomioja, joten on syytä epäillä jotakin muuta syytä kuin hankintamoka.
 
Kuinka paljon raskaan ja kevyen rakentinheittimen tuliasematoiminta eroaa toisistaan?
 
Kuinka paljon raskaan ja kevyen rakentinheittimen tuliasematoiminta eroaa toisistaan?

Toinen ampuu pistemaaleja, toinen taas kaikkea muuta? Toinen voidaan hajauttaa yksittäisiin vaunuihin, toinen taas käytännössä toimii pattereina. En tiedä vastaako tämä kysymykseen kun en ole tykkimies ja tiedä mitä "tuliasematoiminta" käytännössä tarkoittaa.
 
Isompana ongelmana näen sen, että 122RAK yksiköiden ammukset alkaa vanhentua, enkä ole ihan varma että ne korvataan mitenkään.



Mahtoiko olla "hankintamoka"? Silloin oli puhetta, että harkitsevat muuta vaihtoehtoa, mahdollisesti toiselta lavetilta ammuttavaa ammusta ja nykyään tiedämme, että ATACMS:lle on suunnitteilla korvaaja. Ja vaikka edellä mainittu olisikin kukku puhetta, niin ulkoministerinä taisi olla örkki tuomioja, joten on syytä epäillä jotakin muuta syytä kuin hankintamoka.

Olen siinä käsityksessä että 122 ei ole PV:n suosiossa. Tämä voi olla vain keittiöpuhetta. Mutta jos 122 menee luiskaan, pidän sitä suurena harmina. Kohtuullisen edullinen asejärjestelmä jolla saadaan kova hetkellinen tulentiheys aikaan. Vaikka 122 raketti ei nyt mikään karttaruutupommi olekkaan, hyökkäykseen ryhmittyvää prikaatia tai isompaa huoltokeskusta harmittaa saadessaan 160 rakettia parin minuutin sisällä päin pärstäänsä.

Itse olin siinä käsityksessä että ATACMS jäi hankkimatta siksi, että jenkki löi kauhean hinnan puikoille kun lähtivät siitä, että suomen on pakko ostaa kun vaunut oli jo hankittu ja kädessä ei ollut kuin miinoja ja hrjoitusraketteja. Ja sitten jäi ostamatta.

Ymmärsin että hankinnan oli tarkoitus täydentää JASSM-hankinnan tuomaa suorituskykyä keskipitkällä kantamalla. Eli ajatus oli JASSM=100km+, ATACMS 40-100km ja tykistö 5-40km noin suurin piirtein. Esimerkiksi helikopteritukikohdan polttoainehuolto tai kiinteä viestikeskus ei tykkää saadessaan ATACMS:in niskaansa.

Mutta en tosiaan tiedä mitä taustalla oli. Kuitenkin JASSM hankittiin samoihin aikoihin ja saman selonteon pohjalta ymmärtääkseni joten enpä tiedä örkistä. Mutta kuten sanottu, en tunne asiaa sen tarkemmin mitä lehdistä lueskelin ja olin itse tulkitsevinani.
 
Mahtoiko olla "hankintamoka"? Silloin oli puhetta, että harkitsevat muuta vaihtoehtoa, mahdollisesti toiselta lavetilta ammuttavaa ammusta ja nykyään tiedämme, että ATACMS:lle on suunnitteilla korvaaja. Ja vaikka edellä mainittu olisikin kukku puhetta, niin ulkoministerinä taisi olla örkki tuomioja, joten on syytä epäillä jotakin muuta syytä kuin hankintamoka.

Lockheed Martinin PrSM taitaa johtaa kisaa korvata ATACMS.

In March 2016, Lockheed Martin, Boeing, and Raytheon announced they would offer a missile to meet the U.S. Army's Long Range Precision Fires (LRPF) requirement to replace the ATACMS. The missile will use advanced propulsion to fly faster and further (originally out to 310 miles (500 km))[19] while also being thinner and sleeker, increasing loadout to two per pod, doubling the number able to be carried by M270 MLRS and M142 HIMARS launchers.[20][21] Lockheed and Raytheon will test-fire their submissions for the renamed Precision Strike Missile (PRSM) program in 2019, with the selected weapon planned to achieve Initial Operational Capability in 2023; the initial PRSM will only be able to hit stationary targets on land, but later versions will track moving targets on land and sea.[22] With the United States withdrawal from the Intermediate-Range Nuclear Forces Treaty, the range of the PRSM will be increased beyond the '499 km' limitation previously placed upon it by the treaty. https://en.wikipedia.org/wiki/MGM-140_ATACMS

Lockheed Martin’s Precision Strike Missilecompeting against Raytheon to replace the Reagan-era ATACMS – flew about 150 miles (240 km) in its first flight test last December. It hit 112 miles (180 km) in its second test March 10th. It’ll go just 53 miles (85 km) in its third test and final shot of the year this May, the company’s VP for precision fires told me.

https://breakingdefense.com/2020/03/lockheed-long-range-missile-passes-short-range-stress-test/

https://www.lockheedmartin.com/en-us/products/precision-strike-missile.html

https://www.defensenews.com/smr/army-modernization/2020/03/25/raytheon-exits-precision-strike-missile-competition/
 
Kuinka paljon raskaan ja kevyen rakentinheittimen tuliasematoiminta eroaa toisistaan?

Kevyellä toiminta kuten perinteisessä tykkipatterissa + pintatuulen mittaus. Raskaalla kukin vaunu toimii itsenäisesti ja voi ampua "mistä tahansa" paikannuslaitteen avulla. Eli kevyellä tarvitaan tuliasemassa paikka ja suunta ja ne siirretään kullekin heittimelle. Raskaalla on paikka ja suunta järjestelmässä aina mukana ja paikkan tarkkuutta välillä vaan päivitetään. Eli eroavat paljon.
 
Kevyellä toiminta kuten perinteisessä tykkipatterissa + pintatuulen mittaus. Raskaalla kukin vaunu toimii itsenäisesti ja voi ampua "mistä tahansa" paikannuslaitteen avulla. Eli kevyellä tarvitaan tuliasemassa paikka ja suunta ja ne siirretään kullekin heittimelle. Raskaalla on paikka ja suunta järjestelmässä aina mukana ja paikkan tarkkuutta välillä vaan päivitetään. Eli eroavat paljon.

Raskas raketinheitin ampuu käytännössä ohjuksia, joten toiminta on tosiaan paljon suoraviivaisempaa, kuin tyhmillä raketeilla. Ja heittimien varustelun myötä helpottuu varmasti myös tyhmien välineiden, kuten miinarakettien ampuminen.
 
Itse olin siinä käsityksessä että ATACMS jäi hankkimatta siksi, että jenkki löi kauhean hinnan puikoille kun lähtivät siitä, että suomen on pakko ostaa kun vaunut oli jo hankittu ja kädessä ei ollut kuin miinoja ja hrjoitusraketteja. Ja sitten jäi ostamatta.
Mjaa, mitenhän mahtaa olla?

Ehkä noin jos kaupat tehtäisiin suoraan valmistajan kanssa, mutta tuo olisi FMS-kauppana varmaankin mennyt, eli Yhdysvaltojen puolustusministeriö olisi neuvotellut kaupan meidän puolesta, eli ne olisi saatu about samaan hintaan millä ne itse ostavat.
 
Mjaa, mitenhän mahtaa olla?

Ehkä noin jos kaupat tehtäisiin suoraan valmistajan kanssa, mutta tuo olisi FMS-kauppana varmaankin mennyt, eli Yhdysvaltojen puolustusministeriö olisi neuvotellut kaupan meidän puolesta, eli ne olisi saatu about samaan hintaan millä ne itse ostavat.

Hintahan oli toki kova, etenkin kun kyseessä on vain "unitary" taistelukärki, eikä rypälekärki. Ja jos samalla on tiedossa, että korvaajaa suunnitellaan, niin en epäile yhtään etteikö hankinta mene harkintaan, etenkin kun eräät henkilöt painostavat siihen.
 
Itse olin siinä käsityksessä että ATACMS jäi hankkimatta siksi, että jenkki löi kauhean hinnan puikoille kun lähtivät siitä, että suomen on pakko ostaa kun vaunut oli jo hankittu ja kädessä ei ollut kuin miinoja ja hrjoitusraketteja. Ja sitten jäi ostamatta.

Tästä oli aikoinaan juttua. Jenkit halusivat myydä ATACMSia Suomelle ja pudottivat hintaa isolla kädellä. Suomipojat palaveerasivat ja totesivat, että puikko on jo turhan vanha, odotetaan uutta versiota. Uskokaa ken haluaa, itse epäilen poliittistaohjausta. Nääs samoihin aikoihin media kohisi tästä tykistöohjuksesta kun Suomen sotilas julkaisi kuvankin jossa Google mapsin karttaan oli vedetty 300 km jana Suomesta Pietariin, eikä Hesarin artikkelikaan asiaa auttanut....saatanan hölmöt.
Tarina kertoo myös, että Lindberg kiukutteli, koska ohjuksen käyttö vaarantaa Hornettien toiminnan ja kilpailisi pieneltä osalta ilmasta maahan kyvyn kanssa. Toinen hölmö, luulisi, että ilmavoima taustainen PVKOM ymmärtäisi mitä tarkoittaa ilmatilanvaraus ja sen koordinointi. Sitäpaitsi monipuolinen tulen teho/käyttö ei ole mitään nollasummapeliä vaan JOINT henkistä toimintaa.
 
Viimeksi muokattu:
Tästä oli aikoinaan juttua. Jenkit halusivat myydä ATACMSia Suomelle ja pudottivat hintaa isolla kädellä. Suomipojat palaveerasivat ja totesivat, että puikko on jo turhan vanha, odotetaan uutta versiota. Uskokaa ken haluaa, itse epäilen poliittistaohjausta. Nääs samoihin aikoihin media kohisi tästä tykistöohjuksesta kun Suomen sotilas julkaisi kuvankin jossa Google mapsin karttaan oli vedetty 300 km jana Suomesta Pietariin, eikä Hesarin artikkelikaan asiaa auttanut....saatanan hölmöt.
Tarina kertoo myös, että Lindberg kiukutteli, koska ohjuksen käyttö vaarantaa Hornettien toiminnan ja kilpailisi pieneltä osalta ilmasta maahan kyvyn kanssa. Toinen hölmö, luulisi, että ilmavoima taustainen PVKOM ymmärtäisi mitä tarkoittaa ilmatilanvaraus ja sen koordinointi. Sitäpaitsi monipuolinen tulen teho/käyttö ei ole mitään nollasummapeliä vaan JOINT henkistä toimintaa.

Vai niin. Melkoisia juttuja koska se "isolla kädellä" pudotettu hinta oli silti liian kallis, eikä poistuvaan asejärjestelmään ymmärrettävästi haluttu sijoittaa sellaisia rahoja. Lindberg ei muuten ollut PVKOM kun ATACMS-kaupoista päätettiin, joten se siitäkin tarinasta.
 
Ei sitä vain liian vanhaksi ole voitu todeta koska miksi DSCA olisi edennyt edes vastauksen julkaisemiseen asti? Joten esim. hinta on pitänyt olla liian kova.

"70 M-39 Block 1A Army Tactical Missile System (ATACMS) T2K Unitary Missiles and associated parts, equipment, logistical support and training for an estimated cost of $132 million."

Verrokiksi GMLRS.
"forty (40) Guided Multiple Launch Rocket Pods: Fifteen Pods of M31A1 Unitary Missiles (6 missiles per pod for a total of 90 missiles) and 25 Pods of M30A1Alternative Warhead Missiles (6 missiles per pod for a total of 150 missiles). Also included are publications, personnel training and training equipment, software development, U.S. Government and contractor engineering, technical and logistics support services, and other related elements of logistical and program support. The total estimated cost is $150 million."

""Hanke pannaan jäihin budjettisyistä, korkean kappalehinnan vuoksi. Se on hyvin kallis ja jo vanhahko järjestelmä. Nyt pitää arvioida materiaalista kehittämistä kokonaisuutena", sanoo kaupallinen neuvos Arto Koski puolustusministeriön materiaaliyksiköstä.

"Lähivuosina tulemme tarkastelemaan muita edullisempia tapoja hankkia kaukovaikutusta."

Koski sanoo, että Suomi haluaa kuitenkin yhä pitkän kantaman asejärjestelmän.
"Tähän tullaan palaamaan lähivuosina. Toivotaan, että löytyy nykyaikaisempia ja kappalehinnaltaan halvempia ratkaisuja. Meillä on tiedossa vaihtoehtoja, jotka vastaisivat samaan teknologiatarpeeseen."
Puolustusministeriö hieroi kauppoja Yhdysvaltojen kanssa puolitoista vuotta.

Suomi sai kesällä 2012 Yhdysvaltain kongressilta luvan ostaa enintään seitsemänkymmentä Atacms-ohjusta noin sadan miljoonan euron hintaan.
Hanke nousi julkisuuteen, kun ensimmäinen hakemus vedettiin yllättäen pois kongressista. Syynä oli hakemukseen väärin kirjattu ohjustyyppi. Pentagonista kerrottiin HS:lle, että virhe oli tehty Yhdysvalloissa."

Tässä muuten Wallinin vastaus Yrttiahon ja Mustajärven kirjalliseen ATACMS + JASSM merkityksestä.
 
Viimeksi muokattu:
Vai niin. Melkoisia juttuja koska se "isolla kädellä" pudotettu hinta oli silti liian kallis, eikä poistuvaan asejärjestelmään ymmärrettävästi haluttu sijoittaa sellaisia rahoja. Lindberg ei muuten ollut PVKOM kun ATACMS-kaupoista päätettiin, joten se siitäkin tarinasta.
Olet oikeasssa, piti kirjoittaa, että Ilmavoimien komentaja.
Se mitä julkisuuteen kerrottiin kalliista hinnasta on se miten ulospäin haluttiin viestiä ja perustella ja se on tosi.
 
Back
Top