Rannikkojääkärit

[noska]

Se autoalustainen vain vaikuttaa älyvapaalta, kun sitä ajattelee liian ahdasmielisesti. Kun tulee ulos boksista, niin voi tulla mieleen, että ehkäpä sille onkin suunniteltu joku kokonaan muista ja perinteisistä poikkeava tehtävä.

Olet oikeassa, rannikkojääkäripataljoonan orgaanisen krh-komppanian tehtävä voi tosiaan olla esim. sissitoiminta Inarinjärven länsipuolella samaan aikaan kuin pataljoonan muut osat tekevät vaikkapa vastahyökkäyksen Utön linnakesaarelle. Lapissa siitä olisi ainakin enemmän hyötyä. :a-rolleyes:

Melko tuhtia tuubaa yrität meille tarjota, jos väität pataljoonan krh-komppanian ensisijaiseksi tehtäväksi mitään muuta kuin kyseisen pataljoonan taistelun tukeminen epäsuoralla tulella. Kalusto ei toistaiseksi ole tehtävän tasalla, siinä tietenkin syy. Alueesta riippuen tulitukea on tarjolla tai sitten ei. Periaatteessa kyseessä on kuitenkin yhtä järkevä yhdistelmä kuin ilmamekanisoituun joukkoon liitetty rautatiekuljetteinen osa. Kyllä sekin voi joskus päästä oikeaan aikaan/paikkaan.

Miksi tuo on niin vaikea tunnustaa, oletko ehkä ollut henk.koht. rakentamassa RannJP:n organisaatiota ja tuo pikku detalji on jäänyt sinulta huomaamatta? Joku henkilökohtainen syy tuossa käsittääkseni pitää olla, jos aletaan vääntämällä vääntämään mustaa valkoiseksi?

Ihan väärinkäsitys tuossa on. Käsitin että siirryit puhumaan tätsä Hejsanin kysymästä mekanisoidusta komppaniasta.
Ei siinä rs krh systeemissä ole tosiaan taustalla mitään muuta kuin se, että tähän asit on putki tarvinnut edes johonkin osuakseen maata alleen. Koeammuntoja uiskoista on kyllä tehty. Ja toisekseen veneasennettu Nemo ei ole vielä valmis ja sotavarusteeksi hyväksytty. Tilanne on pakottanut tuohon käytössä olevaan käytäntöön. Kv krh on helpomi nakella kiveltä kivelle ja rs krh on viety mahdollisimman lähelle autoilla ja mikäli ei ole päästy ametin sisään, on katsottu saadaanko venekuljetuksella johonkin järkevään paikkaan, jos ei saada niin selvitetään mahdollinen tulituen saanti rt:ltä ja purkeilta. Ei tuo nyt mitään rakettitiedettä ole.
Kun ja jos Nemo saadaan vihdoin valmiiksi, niin se varmasti helpottaa tilannetta. Siihen asti on tyydyttävä olemassaolevaan ratkaisuun.

 

[Hejsan]

Voikko se olla näin mekanisoitu komppania = jurmo + NEMO ?

Dragsvikissäkoulutetaan vain 6 kk miehistö (rannjääkäri), jos valitse tiedustelun niin se on tiedustelu-aukin Kotkassa tai tiedustelu-rukin Haminassa.

 

[Einomies1]

Tässä on mielestäni kyse koulutus- ja asenneongelmasta irakilaisten osalta, eikä niinkään erikoiskoulutuksen tuomista eduista brittien osalta. Teit mielestäni varsin yleisen virheen, kun laitoit yksittäisten taistelijoiden henkilökohtaisen taistelutahdon erikoiskoulutuksen piikkiin. Erikoisjoukkojen vahvuus ei läheskään aina ole koulutuksessa tai vehkeissä, vaan sinne valikoiduissa miehissä. Tekee ne miehet tulosta myös ihan tavallisissa joukoissa, kunhan heitä ei ole käytetty pelkästään perunankuorintaan koulutuksen aikana.

Minun mielestäni taas sinä teet virheen kun arvioit pelkistetysti että kovat kundit parjää viis koulutuksesta. Miten ne kovat kundit sinne erikoisyksikköön valikoituvat? Koulutuksen ja karsinnan kautta joka on kyllä ihan jotain muuta kuin perusmokkereilla. Toinen kysymys on mitä painotetaan. Joku voi olla perhanan fiksu ja patriootti, mutta henkinen kantti voi murtua pienistäkin vastoinkäymisistä. Hyviä sotilaita on monenlaisia.

Taistelutahto ja taistelumoraali kyllä syntyvät päässääntöisesti kovassa koulutuksessa ja harjoituksissa, jotka nimenomaan synnyttävät joukolle kovan itseluottamuksen ja ammatillisuuden sekä elitismin tunteen. Tottakai ne kovimmat kaverit yleensä selviävät parhaiten mutta miten ne taidot luodaan jos ei koulutuksella. Perehdyppä esim. SAS:n koulutukseen ja pääsykokeisiin!

Esimerkkinä "huonosta" koulutuksesta: SAS rykmentin CRW-wing (Counter Revolutionary Warfare) ampuu lähitaistelukoulutuksen aikana viikossa 5000 laukausta kill-housessa!

Erikoisjoukkojen erikoinen variantti on mielestäni SS joukot. Näissä useasti yhdistyi huono koulutus, osaamaton johto ja kova taistelutahto. Viimeinen toi pisteet kotiin, vaikka kaksi ensimmäistä kusi verrattuna Wehrmachtiin. Hintana oli kohtuuttomat tappiot. Tahto ratkaisee.

Annappa jotain oikeeta dokumenttia tosta. Eka kerran kuulen että II MS:n eräs kovimmiksi rankatuista eliittijoukoista onkin huonosti koulutettuja fanaatikkoja! Tässähän luodaan ihan uusia sfäärejä historiankirjoihin!

Jos tarkoitat "Crack Babies" porukkaa Ardenneilla -44 (Hitler-Jugendista revittyjä 16-18v. kolleja) tai tuhoamispartioita, ne ovat ihan eri asia kuin SS:n taistelujoukot normaalisti.

Esimerkiksi SS:N panssaridivisjoonat oli oikeesti pelättyjä ja vihattuja liittoutuneiden keskuudessa sotilastaitojensa ja taistelumoraalin suhteen, eikä pelkän fanaattisen uskollisuuden.

 

[EK]

Erikoisjoukkojen erikoinen variantti on mielestäni SS joukot. Näissä useasti yhdistyi huono koulutus, osaamaton johto ja kova taistelutahto. Viimeinen toi pisteet kotiin, vaikka kaksi ensimmäistä kusi verrattuna Wehrmachtiin. Hintana oli kohtuuttomat tappiot. Tahto ratkaisee.

Annappa jotain oikeeta dokumenttia tosta. Eka kerran kuulen että II MS:n eräs kovimmiksi rankatuista eliittijoukoista onkin huonosti koulutettuja fanaatikkoja! Tässähän luodaan ihan uusia sfäärejä historiankirjoihin!

Jos tarkoitat "Crack Babies" porukkaa Ardenneilla -44 (Hitler-Jugendista revittyjä 16-18v. kolleja) tai tuhoamispartioita, ne ovat ihan eri asia kuin SS:n taistelujoukot normaalisti.

Esimerkiksi SS:N panssaridivisjoonat oli oikeesti pelättyjä ja vihattuja liittoutuneiden keskuudessa sotilastaitojensa ja taistelumoraalin suhteen, eikä pelkän fanaattisen uskollisuuden.

Puolan ja Ranskan kampanjan sekä Barbarossan ensimmäisen vuoden aikana Wehrmachtin kenraalit useinkin ihmettelivät SS:n suuria tappioita. Osa koulutuksesta oli hyvää ja jopa nykyäänkin modernia, mutta fanaattisuus pilasi monesti lopputuloksen. Jos hyökkäyksessä ideana on, että omat suuret tappiot masentavat vihollista, niin morjens.

Lisäksi sodan loppua kohden SS:n porukoitakin oli monen tasoisia. Mainitsemasi kärkipään divisioonat pysyivät pelottavina vastustajina, mutta vastaavasti monet -44 tai -45 perustetut porukat olivat aika mitättömiä.

Ja jos katsoo vaikkapa Demehuberia, joka johti Nordia Lapissa, niin ei se johto päätä huimannut. Mitenkähän Dietrichillä tai Eickellä oli koulutusta divisioonan komentamiseen? Lujaa tahtoa löytyi kyllä. Steineria ja Hausseria taas pidettiin (pidetään) ihan ammattimiehinä.

Voidaanhan Suomessakin kouluttaa (=nimetä) vaikkapa kaikki varusmiehet rannikkojääkäreiksi ja kertoa maailmalle, että "Hyviä miehiä, kovia miehiä! Paskakin on kuin poraterästä!" Ei ne silti välttämättä ihan kaikki eliittisotilaita ole...

 

[Hejsan]

Liitykö tämä toisen maailman sodasta rannikkojääkärin :huh:

 

[Second]

Erikoisjoukkojen erikoinen variantti on mielestäni SS joukot. Näissä useasti yhdistyi huono koulutus, osaamaton johto ja kova taistelutahto. Viimeinen toi pisteet kotiin, vaikka kaksi ensimmäistä kusi verrattuna Wehrmachtiin. Hintana oli kohtuuttomat tappiot. Tahto ratkaisee.

Annappa jotain oikeeta dokumenttia tosta. Eka kerran kuulen että II MS:n eräs kovimmiksi rankatuista eliittijoukoista onkin huonosti koulutettuja fanaatikkoja! Tässähän luodaan ihan uusia sfäärejä historiankirjoihin!

Jos tarkoitat "Crack Babies" porukkaa Ardenneilla -44 (Hitler-Jugendista revittyjä 16-18v. kolleja) tai tuhoamispartioita, ne ovat ihan eri asia kuin SS:n taistelujoukot normaalisti.

Esimerkiksi SS:N panssaridivisjoonat oli oikeesti pelättyjä ja vihattuja liittoutuneiden keskuudessa sotilastaitojensa ja taistelumoraalin suhteen, eikä pelkän fanaattisen uskollisuuden.

Puolan ja Ranskan kampanjan sekä Barbarossan ensimmäisen vuoden aikana Wehrmachtin kenraalit useinkin ihmettelivät SS:n suuria tappioita. Osa koulutuksesta oli hyvää ja jopa nykyäänkin modernia, mutta fanaattisuus pilasi monesti lopputuloksen. Jos hyökkäyksessä ideana on, että omat suuret tappiot masentavat vihollista, niin morjens.

Lisäksi sodan loppua kohden SS:n porukoitakin oli monen tasoisia. Mainitsemasi kärkipään divisioonat pysyivät pelottavina vastustajina, mutta vastaavasti monet -44 tai -45 perustetut porukat olivat aika mitättömiä.

Ja jos katsoo vaikkapa Demehuberia, joka johti Nordia Lapissa, niin ei se johto päätä huimannut. Mitenkähän Dietrichillä tai Eickellä oli koulutusta divisioonan komentamiseen? Lujaa tahtoa löytyi kyllä. Steineria ja Hausseria taas pidettiin (pidetään) ihan ammattimiehinä.

Voidaanhan Suomessakin kouluttaa (=nimetä) vaikkapa kaikki varusmiehet rannikkojääkäreiksi ja kertoa maailmalle, että "Hyviä miehiä, kovia miehiä! Paskakin on kuin poraterästä!" Ei ne silti välttämättä ihan kaikki eliittisotilaita ole...

Aika pitkälle just näin, sen mukaan mitä itse olen aiheeseen tutustunut.

SS:n pääasiallisena ongelmana ennen vuotta -43 taisi olla eniten juuri johtajiston heikko osaamistaso, erityisesti tämä koski -41 offensiivia jota ennen SS paisui kuin pullataikina ja sillä ei ollut resursseja kouluttaa osaavia johtajia rivien täytteeksi. Miehet kyllä totteli "hulluimpiakin" käskyjä äärimmäisen motivoituneesti, mutta kun käskyt on alunperinkin tilanteeseen sopimattomia niin sankarivainajiahan siitä tuli. Toki kyllä noita johdettiin oikeinkin ja kyllä moni Wehrmachtin upseeri kiitteli Waffen-SS:n suoritusta taistelukentällä.

Miehistön ja aliupseeriston osaamisesta en osaa sanoa. Olisi helppo uskoa että jos johtajia ei ehditty kouluttaa läheskään riittävästi niin tämä näkyisi myöskin miehistössä ja aliupseeristossa. Toisaalta etenkin pätevän rivimokkerin kouluttamiseen ei tuona aikana montaa kuukautta tarvittu, jos vain koulutus hoidettiin tehokkaasti. Tai no eipä tuo nykyäänkään ole sen ihmeelisempää jos ei oteta kv-toimintaa mukaan laskuihin. Nykyään joukkoja pitää koulutta pidempään lähinnä monipuolisemman aseistuksen ja kriha-tehtävien vuoksi, nämäkin on pääasiassa johtajiston ongelmia. Kaippa se kotimainenkin jääkäri saavuttaa ammattimaisen tason siinä 4kk kieppeillä, mutta alikessut ja kokelaat tarvitsee sen 12kk lisää aikaa (jos riittää tuokaan etenkin kokelaiden kohdalla). Valtakunnasta löytyi tuossa vaiheessa kuitenkin riittävästi fanaattista ja laadukasta miesainesta että se kykeni ainakin osittain paikkaamaan aukot osaamisessa. SS:ään pääsi kuitenkin tuossa vaiheessa vielä aika tarkasti seulottu materiaali.

Vuoden -42 ja -43 Waffen-SS oli jo oppinut sodan niksit ja osasi johtaa joukkojaan samalla taidolla kuin Wehrmacht.

EDIT: Hejsan. Ei se ehkä enää hirvittävästi kuulukkaan, mutta toisaalta on pirun mielenkiintoinen keskustelun aihe.

 

[Hande]

Ihan väärinkäsitys tuossa on. Käsitin että siirryit puhumaan tätsä Hejsanin kysymästä mekanisoidusta komppaniasta.
Ei siinä rs krh systeemissä ole tosiaan taustalla mitään muuta kuin se, että tähän asit on putki tarvinnut edes johonkin osuakseen maata alleen. Koeammuntoja uiskoista on kyllä tehty. Ja toisekseen veneasennettu Nemo ei ole vielä valmis ja sotavarusteeksi hyväksytty. Tilanne on pakottanut tuohon käytössä olevaan käytäntöön. Kv krh on helpomi nakella kiveltä kivelle ja rs krh on viety mahdollisimman lähelle autoilla ja mikäli ei ole päästy ametin sisään, on katsottu saadaanko venekuljetuksella johonkin järkevään paikkaan, jos ei saada niin selvitetään mahdollinen tulituen saanti rt:ltä ja purkeilta. Ei tuo nyt mitään rakettitiedettä ole.
Kun ja jos Nemo saadaan vihdoin valmiiksi, niin se varmasti helpottaa tilannetta. Siihen asti on tyydyttävä olemassaolevaan ratkaisuun.

Jep, toistaiseksi ei käytössä vain ole tekniikkaa, jolla ongelmaan olisi löytynyt toimiva ratkaisu. Toivottavasti veneasennus tulevaisuudessa auttaa asiaa. Jurmostahan on muuten kaavailtu myös sirpalesuojattua "panssariversiota", joka kuljettaisi enää ryhmän verran miehiä, muistaakseni 10kpl.

 

[noska]

Jep, toistaiseksi ei käytössä vain ole tekniikkaa, jolla ongelmaan olisi löytynyt toimiva ratkaisu. Toivottavasti veneasennus tulevaisuudessa auttaa asiaa. Jurmostahan on muuten kaavailtu myös sirpalesuojattua "panssariversiota", joka kuljettaisi enää ryhmän verran miehiä, muistaakseni 10kpl.

Toivottavasti suunniteltu kalusto osoittautuu toimivaksi ja se saadaan käyttöön pian, koska vasta kun käynnissä olevat projektit ovat valmiit ja koultus saatu niiden kautta käyntiin ja on käytännön kokemuksia, voidaan seuraavia kehitysaskeleita alkaa miettiä.
Hyvä puoli on se, että koko ajan olemassa edes joku toimiva järjestelmä, vaikka sitten vähän vanhempi ja rajoitetumpikin.

 

[JOKO]

Tässä on mielestäni kyse koulutus- ja asenneongelmasta irakilaisten osalta, eikä niinkään erikoiskoulutuksen tuomista eduista brittien osalta. Teit mielestäni varsin yleisen virheen, kun laitoit yksittäisten taistelijoiden henkilökohtaisen taistelutahdon erikoiskoulutuksen piikkiin. Erikoisjoukkojen vahvuus ei läheskään aina ole koulutuksessa tai vehkeissä, vaan sinne valikoiduissa miehissä. Tekee ne miehet tulosta myös ihan tavallisissa joukoissa, kunhan heitä ei ole käytetty pelkästään perunankuorintaan koulutuksen aikana.

Minun mielestäni taas sinä teet virheen kun arvioit pelkistetysti että kovat kundit parjää viis koulutuksesta. Miten ne kovat kundit sinne erikoisyksikköön valikoituvat? Koulutuksen ja karsinnan kautta joka on kyllä ihan jotain muuta kuin perusmokkereilla. Toinen kysymys on mitä painotetaan. Joku voi olla perhanan fiksu ja patriootti, mutta henkinen kantti voi murtua pienistäkin vastoinkäymisistä. Hyviä sotilaita on monenlaisia.

Taistelutahto ja taistelumoraali kyllä syntyvät päässääntöisesti kovassa koulutuksessa ja harjoituksissa, jotka nimenomaan synnyttävät joukolle kovan itseluottamuksen ja ammatillisuuden sekä elitismin tunteen. Tottakai ne kovimmat kaverit yleensä selviävät parhaiten mutta miten ne taidot luodaan jos ei koulutuksella. Perehdyppä esim. SAS:n koulutukseen ja pääsykokeisiin!

Esimerkkinä "huonosta" koulutuksesta: SAS rykmentin CRW-wing (Counter Revolutionary Warfare) ampuu lähitaistelukoulutuksen aikana viikossa 5000 laukausta kill-housessa!

Koulutus toki tarvitaan. Tosin koulutetaanhan miehet aivan tavallisissakin joukoissa. Normaaleissa taitelukentän tehtävissä ei erikoiskoulutuksesta ole etua verrattuna laadukkaaseen tavalliseen koulutukseen. Suuret erot ovat toki ymmärrettäviä, jos normaali jalkaväki ei saa tehtäväänsä koulutusta. Mutta ei tämä kerro erikoiskoulutuksen erinomaisuudesta, vaan normaalin koulutuksen laiminlyömisestä.

Erikoisjoukkojen erikoinen variantti on mielestäni SS joukot. Näissä useasti yhdistyi huono koulutus, osaamaton johto ja kova taistelutahto. Viimeinen toi pisteet kotiin, vaikka kaksi ensimmäistä kusi verrattuna Wehrmachtiin. Hintana oli kohtuuttomat tappiot. Tahto ratkaisee.

Annappa jotain oikeeta dokumenttia tosta. Eka kerran kuulen että II MS:n eräs kovimmiksi rankatuista eliittijoukoista onkin huonosti koulutettuja fanaatikkoja! Tässähän luodaan ihan uusia sfäärejä historiankirjoihin!

Jos tarkoitat "Crack Babies" porukkaa Ardenneilla -44 (Hitler-Jugendista revittyjä 16-18v. kolleja) tai tuhoamispartioita, ne ovat ihan eri asia kuin SS:n taistelujoukot normaalisti.

Esimerkiksi SS:N panssaridivisjoonat oli oikeesti pelättyjä ja vihattuja liittoutuneiden keskuudessa sotilastaitojensa ja taistelumoraalin suhteen, eikä pelkän fanaattisen uskollisuuden.

Ei ole yhtään selvää lähdettä antaa, vaan tämä näkemys on muodostunut vuosien saatossa ja useamman lähteen perusteella. Muistikuvien mukaan ainakin suomalaiset SS-miehet pitivät kotimaista touhua parempana alkaen aivan koulutuksesta, taistelutekniikasta ja -taktiikasta. Joukot kaivautuivat avomaastoon, vaikka vieressä olisi ollut panssarivarma metsä. Tuli ja liike toiminta oli SS-joukoissa vierasta. Oikeana tapana oli tappioita tuottava suora rynnäkkö, jne. Eli perustason ongelmia.

Suurempien joukkojen osalta ongelmana oli johtajien heikko koulutus. SS:n upseerikoulutus ei vetänyt vertoja Werchmactin koulutukselle. Siitä seuranneet kohtuuttomat tappiot eivät yhtään helpottaneet asiaa. Toki SS joukkojen osaaminen paikoitellen parani sodan edetessä. Tähän vaikutti suuresti varsinkin SS:n eliittidivisioonien tehokas täydentäminen ja sen seurauksena jatkuva käyttö taistelutoimissa. Väkisin siellä hengissä säilyneet saivat kiinni jutun juonesta. Toinen asia on sitten se, että oliko saavutukset uhrauksien arvoisia. Käsitykseni mukaan eivät olleet. Armeija olisi saanut enemmän irti samasta miesaineksesta ja kalustosta.

 

[Jasso]

Alkuperäiseen aiheeseen palatakseni, rannikkojääkärit vaikuttivat varsin kovilta kundeilta sivusta katsottuna, tosin otanta ei mulla ollut suuren suuri. Liikkuivat jurmoilla ja suorittivat hyökkäyksiä. Liike vaikutti olevan herroilla hallussa ja mielikuva tästä joukosta onkin saaristoon tarkoitettu iskuosasto tai hyökkäyspainotteinen joukko. Itse palvelin Upinniemessä RannJV:ssä ja Merisotakoulussa Meritiedustelurukissa, joten voin hieman valottaa RannJV:n ja Rannikkojäkstereiden eroja ja yhtäläisyyksiä.

Vaikka molemmat joukot, RannJV ja Ran.Jääk., ovat merivoimien jalkaväkeä, ovat joukkojen tarkoitusperät ja koulutus varsin erilaista. Rannikkojääkärit ovat liikkuva, hyvinkalustettu ja aseistettu hyökkäyspainotteinen jalkaväki, jolla on pelimerkkejä suorittaa laaja kirjo erilaisia tehtäviä saaristossa ja merellä. RannJV taas on perinteisempää jalkaväkeä, jonka paino on puollustus- ja linnaketaistelun hallitsemisessa. Ran.Jääk. pääsevät kohteeseen jurmoilla, RannJV ui sinne.

RannJV on se upinniemen "pelätty" linja. Linjalla aloittaa tai aloitti 50-80 taistelijaa ja keskeytysprosentti aukin aikana oli varsin hurja. Oman palvelusaikani jälkeen linjankokoa on ilmeisesti supistettu. "Varo ettet joudu RannJV:hen" oli tuttu lausahdus alokaskaudella, eikä linjan maine ole tuulesta temmattu. Kuten jo aikaisemmin on tullut ilmi Rannikkojääkärikoulu toimi aikaisemmin Upinniemessä ja villit tornarit valoittivat tämänaikaista koulutusta ja kovaa kuria. Rannikkojääkärikoulutus kuitenkin siirrettiin Dragsvikiin, jolloin ilmeisesti Upinnimessä aloitettiin Rannikkojalkaväen koulutus. Nimi muuttui, perinteet jäivät. RannJV on siis aliupseerikoulun linja, kaikki linjalle valitut palvelevat 12kk. AUK I. jälkeen Rukkiin lähtijät lähetetään hakemaan lisäkoulutusta Haminan kivääri- tai sissirukeista, tai Merisotakoulun meritiedustelulinjalta. RannJV:hen jääneet jatkavat AUK II. ja syventävät osaamistaan kivääriryhmän johtamisesta saariston vaativissa olosuhteissa.

Pääpiirteittäin AUK I on runtua, painetta ja perustaitoja -> saadaan rukkiin sopivat jantterit selville, ja AUK II aikana taas oikeasti opitaan saariston sodankäynnistä. Tuttu menettely varmasti myös muissa koulutushaaroista. RannJV pitää sisällään monia kultaisia tapahtumia, kuten hypotermiatesti/avantoon hiihto, saaristomarssi, majohajo, 10-kiikala, AUK:in marssitaitokilpailu, rannikkojalkaväkikoe, upinnimen metro, perinnetykit jne. Koulutus on vaativaa ja lopulta palkitsevaa. Linjasta hitsautuu Aukin aikana hyvin tiivis ja veljeksellinen joukko, kiitos yhdessä koetun kurjuuden.

Rukkiin lähtijät ovat aikaisemmin lähteneet vain Haminaan, mutta I/08 saapumiserästä eteenpäin on osa lähetetty myös MeriSK:n MeriTied.linjalle. Meritiedustelulinja koostuu rannikkojääkäreistä, RannJV:n miehistä ja Kirkonmaan tiedustelijoista, näin ainakin vuonna 2008. MeriTied. koulutus on tiedustelukoulutusta merivoimien tarpeisiin. Käytännössä saarien tutkimista, väylien tähyilyä jne., mitä ikinä tarvitaankaan.

RUKeista kokelaat palaavat upinnimeneen kouluttamaan alokkaita, myös RannJV alikit osallistuvat erittäin vahvasti alokkaiden koulutukseen. Alokkaiden koulutuksen jälkeen RannJV alikit ja kokelaat kouluttavat 5 viikkoa laivapalvelukseen astuvia matruuseja. Matruuseille opetetaan jalkaväkitaistelijan taidot.

Tämän jälkeen alkaa joukkotuotanto. RannJV alikit ja kokelaat siirtyvät Erikoiskurssille opettelaamaan sodanajantehtäviään. Aiemmin erikoiskurssista on muovattu mm. merivartijoita ja meritiedustelijoita, tarpeen mukaan. Eräästä saapumiserästä koulutettiin tarkk'ampujia merivoimien eri sodanajankomppanioiden käyttöön. Eli vaikka miehet suorittavat jalkaväkiryhmänryhmänjohtajankoulutuksen, ei tämä kerro vielä mitään sijoituksesta. Lopullinen ryhmäytyminen tapahtuu niin, että ryhmät koostuvat täysin alikersanteista, kersanteista ja aliluutnanteista. Miehistöä ei siis välttämättä kokoonpanoista löydy.

Loppusanoina RannJV:lle ja Ran.Jääk. on oma paikkansa. Vahvaa kisailua joukkojen väliltä kyllä löytyy ja perinteisesti eräs harjoitus toteutetaan niin että Ran.Jääk.komppania hyökkää kohteeseen ja RannJV joukkue pyrkii puollustamaan tätä kohdetta. Tämä harjoitus kuvaa hyvin joukkojen tarkoituksia. Toivottavasti tämä kirjoitus vähän selkiyttäisi tai antaisi kuvaa rannikon jalkaväkikoulutuksesta.

 

[Hejsan]

Kiitos Jasso

Nyt se selvesi parempi

 

[Hejsan]

Jasso kirjoiti
RannJV pitää sisällään monia kultaisia tapahtumia, kuten hypotermiatesti/avantoon hiihto, saaristomarssi, majohajo, 10-kiikala, AUK:in marssitaitokilpailu, rannikkojalkaväkikoe, upinnimen metro, perinnetykit jne.

Voisitko kertoa jos sä haluat mitä ne sisältää?

hypotermiatesti/avantoon hiihto = ?
saaristomarssi = kun pitkää montako päivää, repun paino ?
majohajo = ?
10-kiikala = ?
AUK:in marssitaitokilpailu = ?
rannikkojalkaväkikoe = ?
upinnimen metro = onko se maan alla tunnelissa ?
perinnetykit = ?

 

[Jasso]

Jasso kirjoiti
RannJV pitää sisällään monia kultaisia tapahtumia, kuten hypotermiatesti/avantoon hiihto, saaristomarssi, majohajo, 10-kiikala, AUK:in marssitaitokilpailu, rannikkojalkaväkikoe, upinnimen metro, perinnetykit jne.

Voisitko kertoa jos sä haluat mitä ne sisältää?

hypotermiatesti/avantoon hiihto = ?
saaristomarssi = kun pitkää montako päivää, repun paino ?
majohajo = ?
10-kiikala = ?
AUK:in marssitaitokilpailu = ?
rannikkojalkaväkikoe = ?
upinnimen metro = onko se maan alla tunnelissa ?
perinnetykit = ?

Kaikki edellämainitut ovat RannJV tapahtumia jotka ovat jääneet varmasti jokaiselle linjan suorittaneelle mieleen.

Hypotermiatesti/avantoon hiihto on harjoitus jossa pyritään simuloimaan kylmään veteen tai jäihin joutumista. Joukko joko hiihtää avantoon, tai hyppää mereen, ja suorittaa "kehon viilennystä" lievän hypotermian rajalle. Tämän jälkeen harjoitellaan vaatteiden kuivaamista ja miten tulee tällaisessa tilanteessa toimia.

Saaristomarssi on kylmissä olosuhteissa (maaliskuu tai lokakuu) suoritettu lyhyehkö marssi Porkkalan saaristossa. Joukkueet harjoittelevat vesistönylityksiä saaresta saareen. Vesistönylityksiä kertyy n. 10-15. Varustus on ollut perinteisesti taisteluvarustus, tetsari ja rk. Hajottavaa on jäätävissä vaatteissa muiden odottelu. Marssi kestää n. ½ päivää.

Majohajo on perinteinen aliupseerikoulun MajoitusHarjoitus ,jossa ryhmät pyrkivät pystyttämään sissitelttaa koventuvien aikamääreiden tahdissa. Majohajossa harjoitellaan ensin teltan pystytystä aamusta iltaan, jonka jälkeen alkaa yömarssi. Harjoitus suoritetaan täysvarustuksessa + ryhmäkohtainen materiaali. Marssin pituus on noin 15-20km. Marssin jälkeen teltan pystyttämisen harjoittelu jatkuu.

10-kiikala on RannJv:n leiri, jossa iskostetaan taistelijoiden mieliin JV-taidot. Kaivautumista, puollustusta, hyökkäystä, nälkää, kylmää, väsymystä.. ..koko potti.

AUK:in marssitaitokilpailu taas on marssi, jossa suoritetaan rasteja Upinniemen& kirkkonummen läheisyydessä. Itse olin jo RUKissa tähän aikaan, mutta ilmeisesti marssi on pitkä ja rankka, perus marssi.

Rannikkojalkaväkikoe suoritetaan linjan lopussa. En taaskaan tiedä tarkkaa sisältöä, sillä olin rukissa kun koe järjestettiin. Eräs tuttuni tituleerasi kokeen "rankimmaksi teoksi mitä on ikinä tehnyt", tiedä häntä miten asiat oikeasti ovat. Ilmeisesti koe pitää sisällään marssin, erilaisia rasteja, ampumakokeen ja uintikokeen. Tarkemmin en testistä tiedä.

Upinnimen metro on liikkumistapa. RannJV harjoittelee läheisessä Hilan maastossa ja päivän päätteeksi palataan kasarmille metrolla. Eli joukkue menee parijonoon ja jokainen ottaa edelläolevan taistelijan tetsarin olkaimesta kiinni. Tämän jälkeen joukkue juoksee määränpäähän. Jos ketju katkeaa joutuu joukkue juoksemaan hajottavan matkan taaksepäin. Matka ei ole järin pitkä n. 5-6km mutta heikommat alkavat väsyessään roikkumaan kaverin tetsarista ja se jos jokin on mukavaa.

Perinnetykit ovat upinnimen valakentän reunalla sijaitsevat kiinteät tykit, joiden ympärijuokseminen on varsin mukava rangaistus.

Kaikki edellämainitut ovat vain minun kokemuksiani RannJV:stä, eivätkä todellakaan edusta mitään virallisia käsityksiä. Joka kurssilla asiat varmasti tehdään hieman eritavalla, meillä asiat tehtiin näin.

Unohdin viime kirjoituksessa kertoa, että ainakin meidän kurssilla lääkintä AU:t ja talous AU:t harjoittelivat AUK I:sen RannJV:n kanssa. AUK II alkaessa lämärit ja spadet siirtyivät muualle hakemaan soveltavaa koulutusta.

 

[Hejsan]

Kiitos

Näytää olla aika rankka koulutus......ehkä voi RannJV vertaa ruotsin rannikkojääkäriin.........

Ja uudenmaan rannjääkärit voi vertaa ruotsin amfibiojoukot.....

 

[Bodyguard]

Tässä tapaukseesa on PV:llä nimityksissä pieni epäloogisuus. Yleensähän meillä jääkärit ovat "parempia" ( joko paremmin varustettuja tai sitten pitempi koulutus, esim. laskuvarjo- ja erikoisjääkärit ) kuin jalkaväki (jv). Näyttäisi siltä, että RannJV ( rannikkojalkaväki ) olisi kokonaisuutena kovemman ja pitemmän koulutuksen ( vastaa about laskuvarjojääkäriä ) saanutta porukkaa kuin rannikkojääkärit. En tiedä, mistä johtuu, onko joku merivoimien oma juttu

 

[Jasso]

Tässä tapaukseesa on PV:llä nimityksissä pieni epäloogisuus. Yleensähän meillä jääkärit ovat "parempia" ( joko paremmin varustettuja tai sitten pitempi koulutus, esim. laskuvarjo- ja erikoisjääkärit ) kuin jalkaväki (jv). Näyttäisi siltä, että RannJV ( rannikkojalkaväki ) olisi kokonaisuutena kovemman ja pitemmän koulutuksen ( vastaa about laskuvarjojääkäriä ) saanutta porukkaa kuin rannikkojääkärit. En tiedä, mistä johtuu, onko joku merivoimien oma juttu

Koulutuksesta en osaa sanoa, mutta ainakin kalusto tuntuisi rannikkojääkäreillä olevan parempaa. Jurmoja, G-veneitä, aseistus ja vaatetus jne. RannJV turvautui ainakin vuonna 2008 vanhaan tetsariin, kuuskekkosiin, kvkk:n ja venekaluston osalta bustereihin. Ei ne varusteet, vaan miten niitä käyttää joopa joo...

Missään nimessä en halua mollata rannikkojääkäreitä tai nostaa keitään muita korkeammalle. Olisi erittäin mielenkiintoista kuulla jääkäreiden koulutuksesta muutama sana. RannJV oli ainakin itselle kova koulu ja varmasti yhtä vaativaa ja vaativampaa koulutusta löytyy muista joukko-osastoista. Esimerkiksi taistelusukeltajien koulutusta seuranneena ei voi muuta kuin nostaa hattua heille.

Laskuvarjojääkäreistä en mitään tiedä. Heidän koulutuksessaan on varmasti omat erityishaasteensa ja rannikkojalkaväellä omansa. En hetkeäkään epäile etteikö LJK olisi erittäin kova ja haastava koulu.

EDIT: typoja

 

[noska]

Kuten Jasso kertoi on rannikkojalkaväki ainakin jossain määrin vanhan rannikkojääkärikoulun jatketta. Rannikkojääkärien koulutus, toiminta ja käyttö vastaa paremmin jääkärien koulutusta, toimintaa ja käyttöä kuin rannikkojalkaväen. Lisäksi rannikkojääkärit kuuluivat aiemmin maavoimiin, kun rannikkojääkärikoulun päättymisen jälkeen taas rannikkojalkaväki on kuulunut merivoimiin. Sittemmin myös rannikkojääkärit siirrettiin merivoimiin, mutta siihen asti ei minkäänlaisia jääkäreitä palvellut puolustusvoimissa muualla kuin maavoimissa.
Itse asiassa jääkärit, kaartin jääkärit, rannikkojääkärit ja panssarijääkärit ovat paremmin nimityksellisesti linjassa, kun taas erikoisjääkärit ja laskuvarjojääkärit tästä poikkeavat. Jopa rajajääkärit ja rajan sissit toistavat tässä jollain tasolla tuota kahtia jakoa.
Rannikkojalkaväki on pitänyt matalaa profiilia ja siihen on sopinut tuo heidän nimityksensäkin. Historiallisestihan rannikkojalkaväki viittaa rannikkoseudulla toimineisiin jalkaväkiosastoihin. Tosiaankin pelkkä jalkaväkinimitys tässä yhteydessä on hieman harhaanjohtava ja assosioi jonkinlaista aliarvostusta, mutta varsinaisesti ei tuo jääkäri ja jalkaväki ero ole missään vaiheessa ollut niinkään paremmuustekijä vaan varustuksellinen ja toiminallinen ero. Jääkärien ollessa hyökkäyksellisempi osa ja jalkaväen puolustuksellisempi. Jääkrit on tavallisesti varustettu mobiilimpaan tehtävään sopivin ajoneuvoin.
Toisaalta jääkärinimitys on historiallinen perinne-/kunnianimike osastolle aivan kuten esim itänaapurissa on kaartin arvo. Laskuvarjojääkäreillä ja erikoisjääkäreillä ei vain ole ollut varsinaista "jääkärimäistä" vastinetta ja nimityksellisesti niiden arvoa on haluttu korostaa. Ehkäpä on myös korostettu niiden mobiilia valmiutta ilmateitse siirtyismahdollisuuksineen. Lisäksi jääkärinimikkeet siellä kuulostavat paremmalta kuin laskuvarjosotamies tai erikoissotamies tai vastaavasti laskuvarjojalkaväkikoulu tai erikoisjalkaväkiosasto.
Saksassahan laskuvarjosotilaat ovat automaattisesti jääkäreitä (Fallschirmjäger) , mutta heidän käyttötapansa on hieman toisenlainen kuin Suomessa. Englannissa taas vain laskuvarjosotilas (paratrooper) ja yhdysvalloissa laskuvarjosotilas (airbone trooper) ja voi ansaita "jääkärin" (airborne ranger) arvon erikseen. Tosin jälleen poiketaan melkoisesti suomalisen jääkärin käsitteestä.
On hienoa kuulla että rannikkojalkaväki pitää noinkin vahvasti yllä vanhan rannikkojääkärikoulun perinteitä, vaikka siltä on erilliset pääsykokeet, tunnukset (baretti) ja nimitykset evätty. Koulun alasajoon on liittynyt niin paljon puolustusvoimien sisäisiä asioita, valtatasistelua ja politiikkaa, että niitä kaikkia ei varmasti koskaan saada julkisuuteen. osana tätä varmaankin myös tuo monen mielestä hieman vähättelevä jv-nimike kyseiselle koulutusahaaralle on jäänyt.
Mielenkiintoista on nähdä milloin on aika kypsä sille, että merivoimien erikoiskoulutusyksiköt: sukeltajakurssi, rannikkojalkaväki ja rannikkojääkärit yhdistävät voimiaan, vai onko kielimuuri ja perinteet edelleen liian suuria erottavia tekijöitä. Jokaisella näistä on nykyisellään omat toimivat koulutusfasilitetettinsa, mutta entä tulevaisuudessa, kun on päivitysten aika ja varuskuntia vähennetään jatkuvasti.

Hejsanin yhteenveto / vertaus Ruotsiin oli varmasti aika osuva.

 

[Second]

Tässä tapaukseesa on PV:llä nimityksissä pieni epäloogisuus. Yleensähän meillä jääkärit ovat "parempia" ( joko paremmin varustettuja tai sitten pitempi koulutus, esim. laskuvarjo- ja erikoisjääkärit ) kuin jalkaväki (jv). Näyttäisi siltä, että RannJV ( rannikkojalkaväki ) olisi kokonaisuutena kovemman ja pitemmän koulutuksen ( vastaa about laskuvarjojääkäriä ) saanutta porukkaa kuin rannikkojääkärit. En tiedä, mistä johtuu, onko joku merivoimien oma juttu

Koulutuksesta en osaa sanoa, mutta ainakin kalusto tuntuisi rannikkojääkäreillä olevan parempaa. Jurmoja, G-veneitä, aseistus ja vaatetus jne. RannJV turvautui ainakin vuonna 2008 vanhaan tetsariin, kuuskekkosiin, kvkk:n ja venekaluston osalta bustereihin. Ei ne varusteet, vaan miten niitä käyttää joopa joo...

Missään nimessä en halua mollata rannikkojääkäreitä tai nostaa keitään muita korkeammalle. Olisi erittäin mielenkiintoista kuulla jääkäreiden koulutuksesta muutama sana. RannJV oli ainakin itselle kova koulu ja varmasti yhtä vaativaa ja vaativampaa koulutusta löytyy muista joukko-osastoista. Esimerkiksi taistelusukeltajien koulutusta seuranneena ei voi muuta kuin nostaa hattua heille.

Laskuvarjojääkäreistä en mitään tiedä. Heidän koulutuksessaan on varmasti omat erityishaasteensa ja rannikkojalkaväellä omansa. En hetkeäkään epäile etteikö LJK olisi erittäin kova ja haastava koulu.

EDIT: typoja

Juu itselläni ylipäätään on sellainen käsitys että AUK eikä RUK ole helppoa kenellekään, missään joukko-osastossa tai koulutushaarassakaan (ainakin mikäli jalkaväkimäisestä koulutuksesta on kyse, muista aselajeista en osaa sanoa niin paljoa). Jotkut jobit on kovempia mutta kohtuullisen marginaalisesti kuitenkin. Noita marsseja on jokaisella sekä muuta kovaa koulutusta kuitenkin suhteellisen tasaisesti ja nuo kai on ihan normitettu siten että valtakunnan AU-koulutus on kohtuullisen yhtenäinen. Sehän se AU-koulutuksen idea on että se tuottaa miehiä jotka voivat hyvällä omatunnolla vaatia alaisilta jotakin kun tietävät että kykenevät itse siihen ja jopa kovempaan.

Miehistö on kai oikeastaan sellainen ainoa paikka jossa pääsee konkreettisesti helpommalla, etenkin nyt 6/9/12 järjestelmällä. Ei vaadita niin paljon tuskaa ja hikeä, palveluskin on lyhyempi. Ainakin omasta mielestäni suffeli-aika alkoi sitten AUK:n jälkeen kun tuli omat mortit, ei tarvinnut enää marssia eikä muutenkaan puristaa itsestään fyysisiä mehuja pellolle kuten vielä AUK:n aikana toistuvasti (siitähän tuli jo rutiinia! Niin sairaalle kuin se näin jälkikäteen tuntuukin). Toki se henkinen puoli ja esimiesasema on oma rasitteensa johon ei AUK:n aikana vielä pääse.

No toki jos esim meikäläinen 2700 cooperin miehenä olisi mennyt LJK:hon tai taistelusukeltajiin (meikäläisen uimataidolla :a-laugh: ) niin ruumissäkissä kai minut olisi kannettu pois, tai maitojunalla. Eli totta kai joissakin joukoissa joihin vaaditaan kovaa kuntoa se palvelus sitten totta kai on ainakin fyysisesti raskaampaa. Ja jos fysiikka ei kestä niin se palvelus muuttuu totta kai henkisestikin raskaaksi.

 

[noska]

No toki jos esim meikäläinen 2700 cooperin miehenä olisi mennyt LJK:hon tai taistelusukeltajiin (meikäläisen uimataidolla :a-laugh: ) niin ruumissäkissä kai minut olisi kannettu pois

Kaikki on kovin suhteellista olen kuullut ettei LJK niin kova paikka ole kun kuka vaan osaa pudota eikä myöskään SUK kun kuka vaan osaa upota.
Sanotaan myös ettei matka tapa vaan vauhti. Vauhti taas on suoraan verrannollinen aikaan ja jo Einstein sen kertoi, että aika on suhteellista.

 

[Klapi]

Tuo Tiedustelulinja taisi olla jonkinmoinen "kokeilu" en yhtään tiedä mitä ks. linjalle tapahtui. Itse palvelin juurikin ensimmäisissä merivoimien tiedustelija AUK:ssa 1/05 ja se tuli vain siksi vuodeksi RannJV tilalle. Syytä en tarkemmin tiedä eikä pahemmin kiinnostanut silloin. Koulutus samantyylistä mutta "varusteet" hieman paremman kuin perus RannJV janttereilla. Rinkat ja niihin henk. koht plus ryhmään kuuluvat tavarat (teltat,kamiinat,miinat,tarvittaessa kvkk,tarkkuuskivääriä jne jne) Kaikki harjoitukset tehtiin ensin ilman vermeitä,lopuksi rinkat niskaan ja maastoon juoksemaan. Täytyy myöntää että vaikka itse koko ikäni juossut,pelannu sälibandyä koko ikäni ja harrastanut itsepuolustus lajeja yms niin teki todella tiukkaa alkuun,mutta kantamuksiin "tottui". Tehtävät samantyylisiä kuin LJK:ssa mutta sillä erolla että LJK matkustaa hieman pidemmälle,Rannikkotiedustelijat pyörii saaristossa piilossa. Milloin mennään saareen uiden,veneellä tai kanootilla. Maavoimissa tiedustelijoilla huomattavasti paremmat vehkeet ainakin mitä kaveri kertoili. Henk kohtaset yökiikarit,paremmat puvut,aseistus paljon parempaa ja sitä rataa. Toisaalta merivoimat satsaa enimmäkseen uudempiin Hamina luokan ohjuslaivoihin (ja koittaa saada sitä Tyyneä myydyksi) joten sinänsä ymmärrettävää että varusteet olivat suht kehnot.(radioina perinteiset venttiseiskat ja sanlat) Metsässä tosiaan juostaa täysin pimeässä,valoja ei kannata käyttää ettei tule nähdyksi ja koitetaan samalla pysyä hengissä ettei tipu kalliolta tai kiveltä alas 45-70kg rinka selässä. Parhaat puolet oli kyllä linjan monipuolisuus. Räjäyttelyä r-langalla,tnt:llä ja pentriitillä sun muuta kivaa,laskeutumiskoulutuksella,todella monipuoliset ammunnat niin singoilla,kk:lla,tak:lla,pistoolilla,aketus ja todella monipuolisia rk ammuntoja milloin radalla ja sovellettuna saaristossa (Lammö) Itseäni hieman mietityttää että kertauksiin ei ole kutsuja näkynyt ja muutenkin tuntuu että koko linja katosi kartalta. Miehistöä taidettiin jossain vaiheessa kouluttaa stadissa (en nyt muista paikan nimeä),huomasin asian vaan kun käytiin siellä edellämainitussa laskeutumisharjoituksissa.