Rannikkopuolustus ja saaristo sodankäynti

#1
Lainaan tähän omaa viestiäni tykistö ketjusta.

Merivoimien sodan ajan vahvuus on noin 30 000 henkeä.

Jos vertaa noihin tavanomaisiin listauksiin niin aika suuri määrä miehiä on rullissa noihin listattuihin sodan ajan yksiköihin verrattuna. Ilmiö joka selittyy sillä, että esim. merivalvontaan tarvitaan tuhansia miehiä. Noin esimerkin vuoksi miinantorjunta ei suinkaan perustu siihen, että joku ylihintainen italiankiulu sahaisi laivaväyliä pitkin ja yrittäisi kaikuluotaimella ja sukellusrobotilla tutkia onko jokainen pohjasta löytynyt lieriömäinen esine herätemiina vai liberialaisesta laivasta dumpattu jätteitä täynnä oleva öljytynnyri. Käytönnössä kaikki merkittävät laivaväylät ovat sodan aikana 24/7 tähystyksen alla ja siellä luodoilla tarvitaan edelleenkin niitä kiikarimiehiä hirmuiset määrät. Miinantorjunta nojaakin noihin meva-miehiin jotka ilmoittavat "SU-24 pudottanut laivaväylälle laskuvarjon varassa lieriön. Paikassa...".

Lisäksi noissa listauksissa unohdetaan aina rannikkojalkaväki ja mm. saaristossa toimivat spol yksiköt (merkittävää toimintaa ns. siltasaaristossa). Rannikkotykistössähän on koulutettu kiväärimiehiä vuosikymmenestä toiseen - rannarit yleensä vievät kaiken huomion, mutta ne eivät todellakaan ole ainoita jalkaväkiyksiköitä jotka saaristossa toimivat. Mittakaavaa noista yksiköistä saa siitä, että yksiköt toimivat suurissa saarissa torjuntapataljoonan kokoonpanossa (yksikön koko yli 1000 ukkoa ml. orgaaninen epäsuoratuli).

Kolmas suuri listaamaton yksikkötyyppi on rannikkoilmatorjunta jossa palvelee tuhansia miehiä.

Merisodankäynti ei Suomenlahdella todellakaan ole mitään kissahiirileikkiä ulapoilla vaan varsinkin saaristo on tiheästi miehitetty.
Lukisin mielelläni pohdiskelua siitä onko merivoimilla mitään tulevaisuutta vai muuttuuko merivoimat vain laivastoksi ja sotasatamien suojajoukoiksi?
 

Rannari

Ylipäällikkö
#2
Meripuolustuksen painopiste on jo kännetty vahvasti laivaston puolelle. Tämä on kuitenkin käytännössä tehty pelkästään leikkaamalla eli on vain poistettu täyden sodan oloissa huimasti kustannustehokkaampia rannikkojoukkoja.
 

peelo

Ylipäällikkö
#3
Rannikkojoukkotyypeistähän löytyy tällä hetkellä MTOPTRI, RTPSTO, RPTRI (Rannikkopatteri=ent. Linnake), RANNJP, erillinen RANNJK, rannikko-ohjus komppania, MERITIEDK, MERIPIONK, HK, rannikkoviestijoukkoja ja ainakin tietysti komento-yksiköitä. Kyllä näilläkin jo jonkinlaisen rannikkopuolustuksen muodostaa Suomenlahdelle ja Saaristomerelle. Ahvenanmaa toki voi olla jo liikaakin ja siihen varmaan pitää jonkinlaisia vahvennuksia saada maavoimien puolelta.

RANNJP/rannikko-ohjuskomppania/MERITIEDK liikkuvuushan on ihan hyvällä tasolla ja voisiko jopa sanoa että liikkuvuudeltaan parhaimpia PV joukkoja (toimintaympäristön ansiota?) muiden rannikon toimijoiden tyytyessä ottokalustoon tai maakuljetuksiin. Tulivoiman osalta parannettavaa on melko lailla. Epäsuoratuli kulkee maalla ja sitä kompensoitu RANNJPssa kranaattikonekivääreillä/pistooleilla eli tarve veneasenteiselle KRHlle (U700+NEMO) on todellinen. Taistelevia osia on varmaan turha olettaa löytyvät jokaisesta saaresta, mutta tied/tj/valvonta kyvyn kattavuus tulee taata.

Mihin uhkiin/tehtäviin näillä joukoilla voisi ajatella vastattavan? Vastaerikoisjoukkotoiminta? Maihnnousut tai niiden valmistelu? Valvonta (ml merimiinoitteet)? Meriliikenteen suojaus?

Mikähän se 2015 vuoden merivoimien tavoite vahvuus oikein on? Tuolta VM Talousarviosta 2012 (jonka jälkeen sodan ajan vahvuutta ei enää listattu) löytyy toteutumaksi 2010 28000 ja esim 2012 arvioksi 30200. Jostain PVn tiedotteesta löysin luvun 25000 (2015) mutta nyt yritin löytää sitä uudelleen ilman tulosta.
 

Rannari

Ylipäällikkö
#4
Merivoimien tuotantovastuulla on lisäksi ainakin rannikkoprikaatista periytyvä paseilla liikkuva jääkäripataljoona jonka voisi ihan julkisten tietojen perusteella kuvitella ilmaantuvaan esnsimmäisten joukossa Ahvenanmaalle mikäli tuollaiseen tilanteeseen joskus jouduttaisiin. Onko sinulla muuten varma tieto siitä että tuollainen joukko kuin RTPSTO on edelleen olemassa? ja jos on niin yksikössä vai monikossa?
 

peelo

Ylipäällikkö
#5
Merivoimien tuotantovastuulla on lisäksi ainakin rannikkoprikaatista periytyvä paseilla liikkuva jääkäripataljoona jonka voisi ihan julkisten tietojen perusteella kuvitella ilmaantuvaan esnsimmäisten joukossa Ahvenanmaalle mikäli tuollaiseen tilanteeseen joskus jouduttaisiin. Onko sinulla muuten varma tieto siitä että tuollainen joukko kuin RTPSTO on edelleen olemassa? ja jos on niin yksikössä vai monikossa?
Perustuu niihen AEMI/GEMI-lukuihin eli tykkien kokonaismäärä miinus maavoimien tykit, krh sama juttu (voisiko olla muualla kuin MERIV?). Ainakin 2012 vuonna piti olla vielä 4 RTPSTOa ja olisiko ollut juuri tuo 2012 vuosi kun oli kertausharjoitus RTPSTOn johtajille (lähde mil.fi en jaksa etsiä). Eli ei missään nimessä ole varmaa tietoa, mutta jotain kuitenkin.
 

peelo

Ylipäällikkö
#7
Minulle on aikanaan koulutettu muiden tyypillisten linnakeaseiden pikakoulutuksen ohessa mm. suorasuuntausammunta 100mm tornikakuunalla ja se ei kyllä juurikaan muistuttanut RT:n perusammuntaa. Tornikanuunoiden ampumaetäisyydethän ovat 10-20km luokassa putken koosta riippuen eikä tuo todellakaan onnistu suorasuuntauksella. Hajautetun kanuunapatteriston yhteislaukausi samaan pistemaaliin keskitettynä on muuten huiman näköistä hommaa, vastaanottavassa päässä ei ole hyvä olla.
Toi 100 TK tykkimenetelmäammunta on varmasti parasta huvia mitä rannikkotykistön tuliasemapuolella voi kokea ainakin tykinjohtajan näkökulmasta. Pääsitkö itse ampumaan?

2008-2010 paikkeillahan ilmeisesti pikakoulutettiin myös MERITJ porukkaa 130 TKlle. Se miten tehokasta tuollainen "pikakoulutus" on onkin sitten toinen asia. Varsinaisia tuliasemaporukoita ei tietääkseni ole koulutettu sitten melkein kymmeneen vuoteen poislukien harvat kertausharjoitukset.
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#8
Mikähän se 2015 vuoden merivoimien tavoite vahvuus oikein on? Tuolta VM Talousarviosta 2012 (jonka jälkeen sodan ajan vahvuutta ei enää listattu) löytyy toteutumaksi 2010 28000 ja esim 2012 arvioksi 30200. Jostain PVn tiedotteesta löysin luvun 25000 (2015) mutta nyt yritin löytää sitä uudelleen ilman tulosta.
Itse tarkistan tavoitevahvuudet Ilta-Sanomien artikkelista, joka löytyy Googlesta sanoilla "riittääkö suomen voima". ;)
 

Rannari

Ylipäällikkö
#9
Toi 100 TK tykkimenetelmäammunta on varmasti parasta huvia mitä rannikkotykistön tuliasemapuolella voi kokea ainakin tykinjohtajan näkökulmasta. Pääsitkö itse ampumaan?

2008-2010 paikkeillahan ilmeisesti pikakoulutettiin myös MERITJ porukkaa 130 TKlle. Se miten tehokasta tuollainen "pikakoulutus" on onkin sitten toinen asia. Varsinaisia tuliasemaporukoita ei tietääkseni ole koulutettu sitten melkein kymmeneen vuoteen poislukien harvat kertausharjoitukset.
Tornissa olen ollut ammunnan aikana, kun koko porukalla ammuttiin Upinniemessä vain muutama paukku. Koko koulutus oli sellainen linnakeaseet tutuksi tyyppinen lyhyt leiri. Tornikanuuna, 82mm linnakeheitin, 76mm vanha it-tykki, Maxim ja pari erilaista 37mm pst-kanuunaa (Ruotsi&Saksa?) . Ei sillä koulutuksella tekijämiehiä tietenkään saatu aikaiseksi ( eikä ollut tarkoituskaan ) mutta jollain tapaa vehkeet tulivat tutuiksi. Varsinaisena koulutuskalustonahan meillä oli tuolloin 45PstK32 ja Musti, joita revittiin Uiskoista pitkin poikin kallioluotoja enimmäkseen kuntoilun merkeissä.
 

peelo

Ylipäällikkö
#10
Tornissa olen ollut ammunnan aikana, kun koko porukalla ammuttiin Upinniemessä vain muutama paukku. Koko koulutus oli sellainen linnakeaseet tutuksi tyyppinen lyhyt leiri. Tornikanuuna, 82mm linnakeheitin, 76mm vanha it-tykki, Maxim ja pari erilaista 37mm pst-kanuunaa (Ruotsi&Saksa?) . Ei sillä koulutuksella tekijämiehiä tietenkään saatu aikaiseksi ( eikä ollut tarkoituskaan ) mutta jollain tapaa vehkeet tulivat tutuiksi. Varsinaisena koulutuskalustonahan meillä oli tuolloin 45PstK32 ja Musti, joita revittiin Uiskoista pitkin poikin kallioluotoja enimmäkseen kuntoilun merkeissä.
No nyt ollaan asian ytimessä! 80-lukua vai jopa 90-luvun alussa?

100TK modernisointi (tähtäimet, tykkipäätteet) ja RANTA-järjestelmän tulohan muutti hiukan koko järjestelmän suorituskykyä.
 

Rannari

Ylipäällikkö
#11
No nyt ollaan asian ytimessä! 80-lukua vai jopa 90-luvun alussa?

100TK modernisointi (tähtäimet, tykkipäätteet) ja RANTA-järjestelmän tulohan muutti hiukan koko järjestelmän suorituskykyä.
80-lukua
 

JOKO

Ylipäällikkö
BAN
#13
Tornissa olen ollut ammunnan aikana, kun koko porukalla ammuttiin Upinniemessä vain muutama paukku. Koko koulutus oli sellainen linnakeaseet tutuksi tyyppinen lyhyt leiri. Tornikanuuna, 82mm linnakeheitin, 76mm vanha it-tykki, Maxim ja pari erilaista 37mm pst-kanuunaa (Ruotsi&Saksa?) . Ei sillä koulutuksella tekijämiehiä tietenkään saatu aikaiseksi ( eikä ollut tarkoituskaan ) mutta jollain tapaa vehkeet tulivat tutuiksi. Varsinaisena koulutuskalustonahan meillä oli tuolloin 45PstK32 ja Musti, joita revittiin Uiskoista pitkin poikin kallioluotoja enimmäkseen kuntoilun merkeissä.
Noiden pienten pst-tykkien hävittäminen on ollut käsittämätön veto puolustusvoimilta. Olivat älyttömän tehokkaita ajatellen saaristotaistelua. Ylläpito ja ammukset eivät varmaan maksaneet juuri mitään.
 
#14
Noiden pienten pst-tykkien hävittäminen on ollut käsittämätön veto puolustusvoimilta. Olivat älyttömän tehokkaita ajatellen saaristotaistelua. Ylläpito ja ammukset eivät varmaan maksaneet juuri mitään.
Et voi olla tosissas...
 

Rannari

Ylipäällikkö
#15
Noiden pienten pst-tykkien hävittäminen on ollut käsittämätön veto puolustusvoimilta. Olivat älyttömän tehokkaita ajatellen saaristotaistelua. Ylläpito ja ammukset eivät varmaan maksaneet juuri mitään.
Nuo oli yksiä perkeleitä repiä asemaan ja asemasta. Pienikin tykki painaa kuin synti niissä maastoissa. Kun kaliiperi on luokkaa 40mm niin ei sillä kummoisia tehojakaan ollut. Raskaan singon sai sentään kohtuudella liikkeelle ja siihen oli muinoin olemassa sirpalekranaattikin.
 
#16
Noiden pienten pst-tykkien hävittäminen on ollut käsittämätön veto puolustusvoimilta. Olivat älyttömän tehokkaita ajatellen saaristotaistelua. Ylläpito ja ammukset eivät varmaan maksaneet juuri mitään.
Kiinteässä linnakekäytössä myös vanhoille pst-tykeille on mahdollista keksiä operatiivista käyttöä ja tykki on aina parempi kuin ei tykkiä ollenkaan. Ne olivat aikanaan ihan tarkkoja ja soivia pelejä, kun aseet kaikkine tarpeineen kerran olivat jo valmiiksi olemassa sekä sattumalta jääneet alkuperäisestä käyttötarkoituksestaan ylimääräisen joutilaiksi.

Ongelmana on vain se, että näille asevanhuksille ei kukaan ole enää herran aikoihin valmistanut ampumatarvikkeita tai varaosia. Niiden alkuperäiset a-tarvikkeet on jo aikoja sitten hapantuneet ja hävitetty eikä uusiotuotantoa ole lainkaan saatavilla. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että niiden elinkaari on lopullisesti sammunut eikä niiden tekohengittäminen ole siten enää käytännössä mahdollista eikä muutenkaan hyötysuhteeltaan järkevää.
 
#18
Eikö nykyään pidä ajatella että parempi kokonaan ilman kuin kakkoslaatuisen välineen kanssa?
Jos lisä PST-aseille oikeasti nähtäisiin raniikolla tarvetta olisi nuo WW2 veteraanit korvattu maalta vapautuneilla Musteilla eikä vaan poistettu...olisko toiminta ympäristö ja uhkakuva vaikka muuttunut?
 

JOKO

Ylipäällikkö
BAN
#19
Saaristossa pienillä pst-tykeillä oli vastassaan nopeat maihinnousualukset ja erilaiset raivaajat. Tykkien tulinopeus, tarkkuus ja kantama tekivät kaikkien tuollaisten kippojen toiminnan vaikeaksi. Oikeita sotalaivoja tai panssarivaunuja vastaa niillä ei tietenkään tee mitään. (Siten onkin ihmeellistä puolustusvoimien henkilökunnan valmius valita vastaavan ja jopa pienemmän kaliiperin aseita maavoimien kalleimpien panssariajoneuvojen pääaseeksi. Joojoo tähtäimet kaiken muuttaa voi. ;))

Tietenkään pieniä tykkejä ei kannata nykyisin hankkia tuohon rooliin. Maavoimilta tulleena perintönä ne sen sijaan olivat hyvinkin mielekäs lisä kalustoon. Tehokas kantama luokkaa kaksi kilometriä ja tulinopeuden ansiosta teho panssaroimattomiin aluksiin vähintäänkin riittävä. Tykki myös kestää kohtuullisen hyvin sirpaleita ja polttotaisteluaineita. Tykki kyllä kestää turnauksen, kunhan miehistö pääsee tarvittaessa suojaan.

Sadat(?) tykit ja tuhannet ammukset on nyt korvattu muutamalla sadalla(?) pst-ohjuksella. Kantama on toki parempi, mutta mikä on kokonaisvaikutus tulivoiman ja taistelukestävyyden suhteen? Ohjusryhmän miehet ovat kestävyydeltään samaa tasoa tykkiryhmän kanssa. Ohjusten laukaisulaite hajonnee ensimmäisestä sirpaleesta. Tykit kestävät kovempaakin murjomista. Nykyisin ohjuksilla on periaatteessa kantamaa, mutta kyetäänkö ja uskalletaanko käytännössä ampua maalia näkemättä? Tykeillä olisi voinut surutta ampua kaikkea mahdollista. Lähtönopeuden ansiosta tykkien osumatodennäköisyys oli hyvä. Määränsä puolesta niitä oli myös mahdollista ripotella kaikkialle.

Joo, oli ne vanhoja, siirtäminen vaati vaivannäköä ja ammusten hankkiminen olisi tietty vaatinut kohtuullisen suuren erän tilaamista. En kuitenkaan usko nykyiseen -parempi olla ilman, kuin vanhan aseen kanssa- teemaan.
 
Top