Rannikkopuolustus ja saaristo sodankäynti

Jos lisä PST-aseille oikeasti nähtäisiin raniikolla tarvetta olisi nuo WW2 veteraanit korvattu maalta vapautuneilla Musteilla eikä vaan poistettu...olisko toiminta ympäristö ja uhkakuva vaikka muuttunut?

Kranaattipistooli taitaa olla paras korvaaja suora-ampuma-aseeksi. Jumppavälineiksi me nuo pst-tykitkin mielsimme jo pimeällä 80-luvulla. Jostain syystä niiden kanssa sai nimittäin rymytä kivikoissa ihan rauhassa kun kolmea käytössä ollutta Sergeitä piti vastaavissa tilanteissa varjella kuin kukkaa kämmenellä.
 
Saaristossa pienillä pst-tykeillä oli vastassaan nopeat maihinnousualukset ja erilaiset raivaajat. Tykkien tulinopeus, tarkkuus ja kantama tekivät kaikkien tuollaisten kippojen toiminnan vaikeaksi. Oikeita sotalaivoja tai panssarivaunuja vastaa niillä ei tietenkään tee mitään. (Siten onkin ihmeellistä puolustusvoimien henkilökunnan valmius valita vastaavan ja jopa pienemmän kaliiperin aseita maavoimien kalleimpien panssariajoneuvojen pääaseeksi. Joojoo tähtäimet kaiken muuttaa voi. ;))

Tietenkään pieniä tykkejä ei kannata nykyisin hankkia tuohon rooliin. Maavoimilta tulleena perintönä ne sen sijaan olivat hyvinkin mielekäs lisä kalustoon. Tehokas kantama luokkaa kaksi kilometriä ja tulinopeuden ansiosta teho panssaroimattomiin aluksiin vähintäänkin riittävä. Tykki myös kestää kohtuullisen hyvin sirpaleita ja polttotaisteluaineita. Tykki kyllä kestää turnauksen, kunhan miehistö pääsee tarvittaessa suojaan.

Sadat(?) tykit ja tuhannet ammukset on nyt korvattu muutamalla sadalla(?) pst-ohjuksella. Kantama on toki parempi, mutta mikä on kokonaisvaikutus tulivoiman ja taistelukestävyyden suhteen? Ohjusryhmän miehet ovat kestävyydeltään samaa tasoa tykkiryhmän kanssa. Ohjusten laukaisulaite hajonnee ensimmäisestä sirpaleesta. Tykit kestävät kovempaakin murjomista. Nykyisin ohjuksilla on periaatteessa kantamaa, mutta kyetäänkö ja uskalletaanko käytännössä ampua maalia näkemättä? Tykeillä olisi voinut surutta ampua kaikkea mahdollista. Lähtönopeuden ansiosta tykkien osumatodennäköisyys oli hyvä. Määränsä puolesta niitä oli myös mahdollista ripotella kaikkialle.

Joo, oli ne vanhoja, siirtäminen vaati vaivannäköä ja ammusten hankkiminen olisi tietty vaatinut kohtuullisen suuren erän tilaamista. En kuitenkaan usko nykyiseen -parempi olla ilman, kuin vanhan aseen kanssa- teemaan.

Kahdella ehdolla olen samaa mieltä. Tykkiin pitää olla ammuksia ja tuliaseman sellaisessa paikassa ettei tykkiä tarvitse isommalti siirrellä. Silloin se puolustaisi paikkaansa.
 
Kahdella ehdolla olen samaa mieltä. Tykkiin pitää olla ammuksia ja tuliaseman sellaisessa paikassa ettei tykkiä tarvitse isommalti siirrellä. Silloin se puolustaisi paikkaansa.

Velipoika pääsi tutustumaan alaan oman palveluksensa aikana ja hänen näkemyksen oli tyyliin: Tykki suoja-asemasta asemaan ja sitten ammutaan, kunnes putki sulaa tai henki lähtee.
 
Viime vuonna olin tilaisuudessa kuunnella ruåtsalaista henkilöä, joka halusi sivuta myös sikäläistä maanpuolustusta. Hän kertoi, että sikäläiset esikunnat painivat rannikkojääkäripataljoonien olemattomuuden parissa. En muista ihan varmasti, mutta pataljoonien lukumäärä pitäisi kuulemma kolminkertaistaa ja niistä merkittävä osa muodostaa korkeamman valmiuden yksiköiksi.
 
Ruotsissahan pitäisi periaatteessa olla vain kaksi puolustushaaraa ilmavoimat ja merivoimat. Baikalin kuulemat jutut pitävät varmasti paikkansa.
 
Pienet pst-tykit olivat rannikkojoukoilla alusten torjuntaa varten.

Käsittääkseni noiden pienten pst-tykkien pääasiallinen käyttö oli ns. väylätorjunta. Eli saaristossa noilla olisi napautettu ahtaissa paikoissa vihollisen veneitä ja laivoja. Erityisesti korostettiin, että ovat erinomaisia aseita laivaväylälle tehtyjen miinoitteiden suojaamiseen. Varmasti keskeytyy raivaus kun raivavaa venettä, laivaa, helikopteria tai vaikka sukeltajien kumivenettä kohti alkaa läheisestä saaresta viuhua 37/45 millistä sirpalekranaattia tai panssarilaukausta. Kannattaa muistaa, että nykyaikaiset sota-aluksia ei ole varustettu sellaisella panssaroinnilla, että kestäisivät tuollaiset ammukset joiden paino reilusta puolesta kilosta reiluun kiloon. No kyseisten aseiden a-tarvikkeet ovat hapantuneet ja kalustokin on stenattu. Viimeinen oma havainto väyläpyssyistä (hispano-suiza it-tykkejä?) on 2000-luvun alusta ja stenattavaksi taisivat olla nekin menossa.

Ei taida olla noihin tehtäviin olla nykyisin muita aseita kuin itko, sergei ja tietenkin meritorjunta-spike.
 
Käsittääkseni noiden pienten pst-tykkien pääasiallinen käyttö oli ns. väylätorjunta. Eli saaristossa noilla olisi napautettu ahtaissa paikoissa vihollisen veneitä ja laivoja. Erityisesti korostettiin, että ovat erinomaisia aseita laivaväylälle tehtyjen miinoitteiden suojaamiseen. Varmasti keskeytyy raivaus kun raivavaa venettä, laivaa, helikopteria tai vaikka sukeltajien kumivenettä kohti alkaa läheisestä saaresta viuhua 37/45 millistä sirpalekranaattia tai panssarilaukausta. Kannattaa muistaa, että nykyaikaiset sota-aluksia ei ole varustettu sellaisella panssaroinnilla, että kestäisivät tuollaiset ammukset joiden paino reilusta puolesta kilosta reiluun kiloon. No kyseisten aseiden a-tarvikkeet ovat hapantuneet ja kalustokin on stenattu. Viimeinen oma havainto väyläpyssyistä (hispano-suiza it-tykkejä?) on 2000-luvun alusta ja stenattavaksi taisivat olla nekin menossa.

Ei taida olla noihin tehtäviin olla nykyisin muita aseita kuin itko, sergei ja tietenkin meritorjunta-spike.

Vielä 90-luvulla varastoituna oli tosiaan monenmoista vanhaa pst- ja it-asetta aina kuuluisaan saksalaiseen kasikasiin saakka. Ei saaristossa liikkuva olisi voinut noita huomioimatta jättää vaan jokainen olisi pitänyt murjoa hiljaiseksi. Nykyään on hiljaisempaa mutta ei sinne väylillekään ehkä olisi samalla tavalla tunkua?
 
Vielä 90-luvulla varastoituna oli tosiaan monenmoista vanhaa pst- ja it-asetta aina kuuluisaan saksalaiseen kasikasiin saakka. Ei saaristossa liikkuva olisi voinut noita huomioimatta jättää vaan jokainen olisi pitänyt murjoa hiljaiseksi. Nykyään on hiljaisempaa mutta ei sinne väylillekään ehkä olisi samalla tavalla tunkua?

Sama nykyisillä tornikanuunoilla. Kukaan ei varmaan lähde yrittämään miinanraivausta/maihinnousua alueella joka on 130 TKn kantamalla. Edelleenkin vaikka 100 TK poistunut niin tykkien torjunta-ala maksimikantamalla ulottuu suurimpaan osaan Suomenlahtea/Saaristomerta ja tietyillä alueilla jopa useampi patteri voi ampua samaa maalia. Plus sitten muu torjuntavoima.
 

Eikö nykyään pidä ajatella että parempi kokonaan ilman kuin kakkoslaatuisen välineen kanssa?

Kyllä ja ei. Vielä 80- ja 90-luvuilla oli runsaasti kakkoslaatuisia alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan jo vanhentuneita välineitä saatavilla, jotka tuolloin olivat kuitenkin vielä teknisesti kurantteja ja siksi soivia pelejä jossain toisessa tehtävässä, kuten esimerkiksi merivoimien linnakekäytössä, väylätorjunnassa yms. tehtävissä.

Nykyään tällaista teknisesti kuranttia kakkoslaadun välineitä ei enää ole ylimääräisenä vapaasti saatavilla eikä myöskään kakkoslaadun joukkoja niitä käyttämään. Monessa tilanteessa myös se kakkoslaadun väline on täysin käyttökelpoinen eikä lainkaan häpeä hienommalle ykköslaadun välineelle.

Aikanaan pst-tykkejä voitiin käyttää myös miinoitteiden suojaamiseen, johon nykyään on enää saatavilla 130mm tornikanuuna, rannikko-ohjus tai alus. Näiden mahdollisesti puuttuessa miinoittetta voi suojata vaikka vihaisella katseella.
 
Kyllä ja ei. Vielä 80- ja 90-luvuilla oli runsaasti kakkoslaatuisia alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan jo vanhentuneita välineitä saatavilla, jotka tuolloin olivat kuitenkin vielä teknisesti kurantteja ja siksi soivia pelejä jossain toisessa tehtävässä, kuten esimerkiksi merivoimien linnakekäytössä, väylätorjunnassa yms. tehtävissä.

Nykyään tällaista teknisesti kuranttia kakkoslaadun välineitä ei enää ole ylimääräisenä vapaasti saatavilla eikä myöskään kakkoslaadun joukkoja niitä käyttämään. Monessa tilanteessa myös se kakkoslaadun väline on täysin käyttökelpoinen eikä lainkaan häpeä hienommalle ykköslaadun välineelle.

Aikanaan pst-tykkejä voitiin käyttää myös miinoitteiden suojaamiseen, johon nykyään on enää saatavilla 130mm tornikanuuna, rannikko-ohjus tai alus. Näiden mahdollisesti puuttuessa miinoittetta voi suojata vaikka vihaisella katseella.

Ohjuskaudella vanhaa tavaraa ei tosiaan jää nurkkiin pyörimään, vaan sotavälineet ovat vain käymässä. Siinäkin on hyvät ja huonot puolensa. Kakkoslaatuisen miehistön löytäminen ei varmaan olisi ongelma...
 
Jotenkin tätä säijettä lukiessa välittyy sellainen kuva että haikaillaan jonkun ikälopun tykin perään vaikka koko ympäröivä maailma on muuttunut... On tuollainen pieni PST tykki varmaan aikoinaan ollut tyhjää parempi... Mutta Suomessa on aina onneksi osattu lähteä siitä että puuttuva raha ja sitä myöten materiaali korvataan uhkakuvien muutoksilla ja hehkuttamalla jotain taktiikkaa tai olemassa olevaa välinettä maasta taivaaseen... Sitten kun se korvataan uudella tai jollain muulla sanotaan että olihan se vanha ihan p*****a... Sanoisin että Suomen rannikko puolustus on tällä haavaa varmaan pv:n tulevista ja nykyisistä huolista pienin... Siellä on toimivat välineet ja sopiva taktiikka... Ei naapurillakaan paatteja tätä nykyään mihinkään normandia kakkosen toisintoon riitä...
 
Tampella 130 53 TK

Gun_130_TK_in_Isosaari.jpg


Aika onnistuneella hetkellä otettu kuva. Putken päällä myös lähtönopeustutka asennettuna.
 
Viime vuonna olin tilaisuudessa kuunnella ruåtsalaista henkilöä, joka halusi sivuta myös sikäläistä maanpuolustusta. Hän kertoi, että sikäläiset esikunnat painivat rannikkojääkäripataljoonien olemattomuuden parissa. En muista ihan varmasti, mutta pataljoonien lukumäärä pitäisi kuulemma kolminkertaistaa ja niistä merkittävä osa muodostaa korkeamman valmiuden yksiköiksi.

Niin miten hankalaa olisi vallata vaikka Gotlanti ukkosen takia reitiltään poistuneella Valko-Venäjän kauppalaivaston aluksella? Ja kuinka hankalaa se olisi vallata takaisin
 
Niin miten hankalaa olisi vallata vaikka Gotlanti ukkosen takia reitiltään poistuneella Valko-Venäjän kauppalaivaston aluksella? Ja kuinka hankalaa se olisi vallata takaisin
Riippuu varmasti monesta tekijästä... Onko saarella joukkoja, ovatko ne valmiudessa, mikä on niiden vahvuus suhteessa hyökkääjään... Jne. Puolustus riippuu hyökkääjän kalustosta... Ja vastaavasti Ruotsista... Saarihan on luonnollisesti eristyksissä ja huollon järjestäminen on oma ongelmansa...
 
Riippuu varmasti monesta tekijästä... Onko saarella joukkoja, ovatko ne valmiudessa, mikä on niiden vahvuus suhteessa hyökkääjään... Jne. Puolustus riippuu hyökkääjän kalustosta... Ja vastaavasti Ruotsista... Saarihan on luonnollisesti eristyksissä ja huollon järjestäminen on oma ongelmansa...

Eikös jou vuosi sitten ne joukot viety sieltä pois.
 
Eikö vanhoja pst-tykkejä voisi korvata yksinkertaisesti Sergeillä? Niitähän varastoissa piisaa ilmeisesti yli 1000kpl. Sillä olisi tulinopeus parempi, vaikutus kohteessa parempi ja voisi ampua niitä miinoja laskevia Sukhoitakin kivasti. Plus että toisi lisää ikävää yllätystä vihollisen koneille, kun noita Sergeitä olisi hajaryhmityksessä joka 20. saaressa tms. Onko Sergein liikuttaminen miesvoimin tai ylipäätään raahaaminen jonnekin saarelle X ihan mahdoton ajatus? Eipä kait siitäkään kovasti haittaa ole, jos tuollaisen laittaa ottoteitse otetun vesibussin katolle ilmatorjunta-alukseksi saaristoon sopivaan kohtaan...suojana vesibussin pirunmoinen nopeus... :)

Toisaalta, liekkö Itkokaan kovin huono kapistus tuohon tarkoitukseen? Kyllä silläkin kantamaa on parisen kilometriä ja onpahan kevyempi kuskata ja asentaa. Kyllä sillä tekee kipeää kun johonkin naapurin maihinnousualukseen tai erikoisjoukkoja kuljettavaan purtiloon sivaltelee, luulisi läpäisyä kuitenkin piisaavan ihan riittävästi jos ei tarvitse panssarilaivaa ruveta ampumaan.
 
Eikö vanhoja pst-tykkejä voisi korvata yksinkertaisesti Sergeillä? Niitähän varastoissa piisaa ilmeisesti yli 1000kpl. Sillä olisi tulinopeus parempi, vaikutus kohteessa parempi ja voisi ampua niitä miinoja laskevia Sukhoitakin kivasti. Plus että toisi lisää ikävää yllätystä vihollisen koneille, kun noita Sergeitä olisi hajaryhmityksessä joka 20. saaressa tms. Onko Sergein liikuttaminen miesvoimin tai ylipäätään raahaaminen jonnekin saarelle X ihan mahdoton ajatus? Eipä kait siitäkään kovasti haittaa ole, jos tuollaisen laittaa ottoteitse otetun vesibussin katolle ilmatorjunta-alukseksi saaristoon sopivaan kohtaan...suojana vesibussin pirunmoinen nopeus... :)

Tuo kävi minullakin mielessä. Enkä edes usko tuossa tarvittavan panssariammusta, vaan ilkeää saa aikaan myös sirpaleammuksella. Ei se purkki välttämättä uppoa, mutta mitä virkaa sillä on, jos sirpaleammukset repii kaiken hajalle kannelta? Eikä pienemmillä laivoilla voi oikein olla panssaroitua komentosiltaa, joten vähintään ikkunoista tulee tavaraa sisään. Navigointi on ymmärtääkseni haastavaa meidän rannikkovesillä, joten ihan sokkona ei voi mennä mihinkään.

Ja eikö tuo liiku uiskolla? Kantaa 2500 kiloa puolustusvoimien kalustoesittelyn mukaan, joten mukaan mahtunee ammuksia ja mönkkäri, sekä miehistö. Useimmissa saarissa lienee ainakin jonkinlainen laituri, joten sekin auttaa käsittelyä. Tuleepa kuitenkin mieleen kysymys, että mahtuuko Sergei kuljetuskunnossa Uiskon kannelle? Siis mieluiten siten, että mönkkärillä voi ajaa aseen suoraan pois kyydistä?

Sikäli kun olen kuvia nähnyt Jurmoista, niin niiden lastitila ja keula ei näyttäisi soveliaalta.
 
Pioneeriuiskossa oli täysleveä ramppi ja siihen Sergei siirtyi ihan sujuvasti. Tuo alusluokka tosin soveltui käytännössä ainoastaan sisävesikäyttöön ja taitaa olla sieltäkin jo poistunut? Jurmossa on mietitty myös merikelpoisuutta ja ramppi on tosiaan olennaisesti kapeampi. Välimuotona on olemassa Meriuisko, jossa on muistaakseni Jurmoa leveämpi ramppi joten silläkin Sergei voisi kulkea. Rannikkouiskon kanssa en tietääkseni ole koskaan tehnyt tuttavuutta. Se saattaa olla joko Meriuiskon tai sitten Jurmon mitoituksella. Itse suosittelisin it-tykkien siirtelyyn Kala-lauttaa. Silloin ei vain saa olla kiirus pelipaikoille :D
 
Back
Top