Saaristossa pienillä pst-tykeillä oli vastassaan nopeat maihinnousualukset ja erilaiset raivaajat. Tykkien tulinopeus, tarkkuus ja kantama tekivät kaikkien tuollaisten kippojen toiminnan vaikeaksi. Oikeita sotalaivoja tai panssarivaunuja vastaa niillä ei tietenkään tee mitään. (Siten onkin ihmeellistä puolustusvoimien henkilökunnan valmius valita vastaavan ja jopa pienemmän kaliiperin aseita maavoimien kalleimpien panssariajoneuvojen pääaseeksi. Joojoo tähtäimet kaiken muuttaa voi.
)
Tietenkään pieniä tykkejä ei kannata nykyisin hankkia tuohon rooliin. Maavoimilta tulleena perintönä ne sen sijaan olivat hyvinkin mielekäs lisä kalustoon. Tehokas kantama luokkaa kaksi kilometriä ja tulinopeuden ansiosta teho panssaroimattomiin aluksiin vähintäänkin riittävä. Tykki myös kestää kohtuullisen hyvin sirpaleita ja polttotaisteluaineita. Tykki kyllä kestää turnauksen, kunhan miehistö pääsee tarvittaessa suojaan.
Sadat(?) tykit ja tuhannet ammukset on nyt korvattu muutamalla sadalla(?) pst-ohjuksella. Kantama on toki parempi, mutta mikä on kokonaisvaikutus tulivoiman ja taistelukestävyyden suhteen? Ohjusryhmän miehet ovat kestävyydeltään samaa tasoa tykkiryhmän kanssa. Ohjusten laukaisulaite hajonnee ensimmäisestä sirpaleesta. Tykit kestävät kovempaakin murjomista. Nykyisin ohjuksilla on periaatteessa kantamaa, mutta kyetäänkö ja uskalletaanko käytännössä ampua maalia näkemättä? Tykeillä olisi voinut surutta ampua kaikkea mahdollista. Lähtönopeuden ansiosta tykkien osumatodennäköisyys oli hyvä. Määränsä puolesta niitä oli myös mahdollista ripotella kaikkialle.
Joo, oli ne vanhoja, siirtäminen vaati vaivannäköä ja ammusten hankkiminen olisi tietty vaatinut kohtuullisen suuren erän tilaamista. En kuitenkaan usko nykyiseen -parempi olla ilman, kuin vanhan aseen kanssa- teemaan.
