Rannikkopuolustus

waba

Korpraali
#1
Miestäni tälle aiheelle ei ollut entuudestaan sopivaa lankaa, mutta modet toimikoon, elleivät he mielipidettäni jaa.

Rannikkopuolustus on laaja kokonaisuus, mutta ajattelin aloittaa keskustelun rannikkotykistöstä. Mikäli tarkastelemme lähihistoriassa tapahtunutta kehitystä rannikkopuolustuksen tykistöjärjestelmien osalta, niin kahdessa vuosikymmenessä on tapahtunut suurin suhteellinen stenaus. Rannikkotykistön ja laivaston yhteenliittymä kesällä 1998 pudotti kalustomäärän prosentteihin alle kahdessa vuosikymmenessä. Merivoimien alkumetreillä tärkeimpänä kalustona olivat kiinteästä kalustosta 152 mm, 130 mm ja 100 mm tornikanuunoilla varustetut patterit. Kiinteän kaluston lisäksi käytössä oli kymmenen moottorisoitua patteristoa 130 mm kalustolla. Päälle erilaista sekalaista kalustoa aina 88 mm ilmatorjuntatykeistä alkaen. Vanhimpien tykkien rooli oli tärkein rooli oli toki koulutusammunnoissa, mutta kyllä ne olisivat myös toimineet tarvittaessa myös monen torjuntapatterin varauskalustona. Volyymit olivat kokonaisuudessaan jäätäviä; pelkästään kiinteiden pattereiden määrä oli kymmeniä ja putkimäärä oli varmasti yli 400, ehkä enemmänkin.

Vehkeiden lopullisesta suorituskyvystä voi olla montaa mieltä, mutta se oli varmasti otettava huomioon maihinnousua tänne suunnitellessa. Neuvostoliiton romahtaminen poisti laajamittaisen maihinnousu-uhan ja muutenkin tekninen kehitys ajoi kiinteän rannikkotykistön ohi. Eikä järjestelmästä ole enää muuta jäljellä 130TK, joita on julkisten lähteiden mukaan kahdeksan patteria. Tämä tarkoittanee kolmenkymmenen jommalla kummalla puolella olevaa kokonaismäärää, eli vajaata kymmentä prosenttia vajaan 20 vuoden takaisesta määrästä. Vaikka monen asejärjestelmän määrät ovatkin pudonneet, niin en keksinyt toista esimerkkiä Puolustusvoimista, jossa desimointi olisi onnistunut.
 
Viimeksi muokattu:

Rannari

Ylipäällikkö
#3
Kiinteitä tykkejä oli vuosituhannen vaihtuessa ainakin 30kpl 130TK ja 56kpl 100TK. 152-millisiä oli ilmeisesti tuossa vaiheessa käytettävissä vielä 40-50kpl. Osa enemmän ja osa vähemmän virallisesti. Noin 30 patteria kaikkiaan ja siihen tosiaan liikkuvat kalut päälle.
 
#5
Niin rannikkojoukot siirrettiin merivoimien esikunnan alaisuuteen vuonna 1998. Samalla rannikkotykistö yhdistettiin laivaston joukko-osastoihin, Vaasan Rannikkopatteristo lakkautettiin ja moottoroidun rannikkotykistön koulutus siirrettin Uudenmaan Prikaatille, jossa Kustartilleribatallion lakkautettiin 2004 samana vuonna kun Hangon Rannikkopatteristo lakkautettiin. Koulutuslinnakkeet lopetettin ja vartiolinnakkeet lähes katosivat. Kotkan Rannikkopataljoona lakkautettiin lopullisesti vasta 2013.

Minä siviilinä luulin että jossain merivoimien esikunnassa lähinnä rahapulassa pala palalta uhrattiin koko vanhentuneeksi käynyt rannikkotykistö jotta meriupseerit saisivat pitää pursiseuransa. Jotain satunnaisia almuja ehkä saatettiin antaa liikkuvien rannikkojoukkojen kehittämiseen. Vai miten se meni?
Lainasin oman viestini toisesta ketjusta. Kuinka paljon rannikkotykistöön sitten olisi pitänyt investoida jotta se olisi ollut relevantti aselaji 2020-luvulla? Mitä olisi minimissään tarvittu? Muutama tusina panssarihaupsia ja niille merimaalikranaatit sekä yhden patteriston pyörittäminen koulutusorganisaationa? Tuohon tavoitetasoon rahaa olisi palanut ehkä jotain parisen sataa miljoonaa. Vertailun vuoksi Rannikko-ohjus 06 taisi maksaa muutaman kymmenen miljoonaa hankkia ja Katanpää-luokka kaikkine varusteineen kait lopulta jotain kolmisen sataa miljoonaa.

 

Rannari

Ylipäällikkö
#6

Kuinka paljon rannikkotykistöön sitten olisi pitänyt investoida jotta se olisi ollut relevantti aselaji 2020-luvulla? Mitä olisi minimissään tarvittu? Muutama tusina panssarihaupsia ja niille merimaalikranaatit sekä yhden patteriston pyörittäminen koulutusorganisaationa. Eli minimissään jotain parisen sataa miljoonaa tai vähän yli? Vertailun vuoksi Rannikko-ohjus 06 taisi maksaa muutaman kymmenen miljoonaa ja Katanpää-luokka kaikkine varusteineen kait lopulta jotain kolmisen sataa miljoonaa.
Itse olisin säilyttänyt 100TK:t yhtä pitkään kuin 130TK:t. Nuo oli juuri saatu varusteltua ja olisivat menneet kohtuullisella ylläpidolla pitkään. Miehistötkin olivat jo olemassa.

Panssarihaupitseja voi toki miettiä pitkällä tähtäimellä mutta vedettävä 130K olisi ollut täysin kurantti laite vielä pitkään. Ei ehkä kaikkia 200 putkea mutta muutama patteristo. Ei tarvitse kärvistellä rahoituksen kanssa kun käyttää toimivaa ja olemassa olevaa kalustoa sekä sille jo koulutettua miehistöä. 30-luvulla olisi toki tarvittu korvaavat välineet.

Rinnakkaistodellisuudessa olisi mielenkiintoista nähdä miten laivasto olisi kehittynyt jos se olisi liitetty rannikkojoukkoihin eikä päinvastoin :)
 
#7
Rinnakkaistodellisuudessa olisi mielenkiintoista nähdä miten laivasto olisi kehittynyt jos se olisi liitetty rannikkojoukkoihin eikä päinvastoin :)
Kyllähän siinä uhkakuvakin muuttui aika radikaalisti. Vuosituhannen vaihteessa minä ja muutama korkeakoulutettu venäläinen tuttuni toivoimme Venäjän kehittyvän länsimaalaiseksi valtioksi. Kuinka väärässä sitten olimmekaan. Samaan aikaan jossain Merivoimien esikunnassa kait lähinnä suuniiteltiin operaatioita jossain Intian valtamerellä ja varauduttiin korkeintaan harmaaseen vaiheeseen Itämerellä. Ruotsin mallin mukaan olimme myös matkalla kohti valikoivaa asevelvollisuutta. Ja täsmäaseiden kehitys oli oikeasti tekemässä tornikanuunoista menneisyyden asejärjestelmän. Siinä tilanteessa olisi sitten pitänyt Merivoimista löytyä jostain vähintään muutama sata miljoonaa liikkuvan rannikkotykistön kehittämiseksi uusine itseliikkuvine tykkeineen ja niiden merimaaliammuksineen. En jälkikäteen juuri ihmettele miksei rahaa löytynyt, julkisuuteen annetut perustelut vain olivat sitä itseään.

Edit: 2003 Merivoimissa tehtiin muitakin veivauksia kun ilmatyynyaluksien hankinnasta luovuttiin ja siirryttiin päätehtävänä meriliikenteen suojaukseen. Samaan aikaan oli sitouduttu 2006 isoon miinatorjunta-alusten hankintaan Italiasta ja laivue 2000-budjetti havaittiin liian pieneksi.
 
Viimeksi muokattu:

waba

Korpraali
#8

Lainasin oman viestini toisesta ketjusta. Kuinka paljon rannikkotykistöön sitten olisi pitänyt investoida jotta se olisi ollut relevantti aselaji 2020-luvulla? Mitä olisi minimissään tarvittu? Muutama tusina panssarihaupsia ja niille merimaalikranaatit sekä yhden patteriston pyörittäminen koulutusorganisaationa? Tuohon tavoitetasoon rahaa olisi palanut ehkä jotain parisen sataa miljoonaa. Vertailun vuoksi Rannikko-ohjus 06 taisi maksaa muutaman kymmenen miljoonaa hankkia ja Katanpää-luokka kaikkine varusteineen kait lopulta jotain kolmisen sataa miljoonaa.

1990-luvun alusta alkaen meripuolustus kehittyi kuitenkin laivaston kehityksen myötä. Verrattaessa kylmän sodan aikaista kalustoa nykyiseen on harppaus verrattaessa Ilmavoimien suorituskykyyn kasvuun siirryttäessä HN-kalustoon. Tekninen kehitys vaati enemmän osaamista ja tämähän näkyi muun muuassa lisävirkojen luomisessa. Ne virat siirrettiin muista tehtävistä. Nykyisissä merivoimissamme on enää yksi rannikkotykistön perusyksikkö, Tulipatteri Rannikkoprikaatissa. Henkilöstön määrä on siis seurannut kaluston määrää.

Se mikä rannikkotykistön asema tulee tulevaisuudessa olemaan on toki aivan eri kysymys. Minä uskon, että 130TK-kalusto lähestyvää poistuminen sekä tunnistettu kehitystarpeet palauttavat liikkuvan tykistöjärjestelmän, jolla voidaan käyttää tulta merelle. Määrät jäänee pieniksi, jolloin vaikutukseen päästään enemmänkin erikoisampumatarvikkeiden kuin massamaisen tulenkäytön avulla.
 

Rannari

Ylipäällikkö
#9
Kyllähän siinä uhkakuvakin muuttui aika radikaalisti. Vuosituhannen vaihteessa minä ja muutama korkeakoulutettu venäläinen tuttuni toivoimme Venäjän kehittyvän länsimaalaiseksi valtioksi. Kuinka väärässä sitten olimmekaan. Samaan aikaan jossain Merivoimien esikunnassa kait lähinnä suuniiteltiin operaatioita jossain Intian valtamerellä ja varauduttiin korkeintaan harmaaseen vaiheeseen Itämerellä. Ruotsin mallin mukaan olimme myös matkalla kohti valikoivaa asevelvollisuutta. Ja täsmäaseiden kehitys oli oikeasti tekemässä tornikanuunoista menneisyyden asejärjestelmän. Siinä tilanteessa olisi sitten pitänyt Merivoimista löytyä jostain vähintään muutama sata miljoonaa liikkuvan rannikkotykistön kehittämiseksi uusine itseliikkuvine tykkeineen ja niiden merimaaliammuksineen. En jälkikäteen juuri ihmettele miksei rahaa löytynyt, julkisuuteen annetut perustelut vain olivat sitä itseään.

Edit: 2003 Merivoimissa tehtiin muitakin veivauksia kun ilmatyynyaluksien hankinnasta luovuttiin ja siirryttiin päätehtävänä meriliikenteen suojaukseen. Samaan aikaan oli sitouduttu 2006 isoon miinatorjunta-alusten hankintaan Italiasta ja laivue 2000-budjetti havaittiin liian pieneksi.
Se on selvä ettei mihinkään kehittämishankkeeseen olisi varoja löytynyt. Eihän ps-haupitseja pystytty hankkimasn edes Maavoimien tärkeimmille kokoonpanoille. Mutta kuten odettua ei mitään erityistä kehittämishanketta olisi edes tarvittu. Olisi vain säilytetty parempi puolikas tai paras kolmannes siitä mikä oli jo olemassa. Asetelma toki selviää jo siitä ettei RT saanut Merivoimissa edes aselajin asemaa.
 
#10
Siinä tilanteessa olisi sitten pitänyt Merivoimista löytyä jostain vähintään muutama sata miljoonaa liikkuvan rannikkotykistön kehittämiseksi uusine itseliikkuvine tykkeineen ja niiden merimaaliammuksineen.
Toisaalta 130 TK eli puoliautomaattisesti ladattava tornikanuuna oli jo olemassa ja sille merimaalikranaatti. Kehitystyö olisi vaatinut ainoastaan 130 TK:n sovittamisen ajoneuvoalustalle sopivaan torniin ja tela-alustan löytämisen tai sen kehittämisen ja uusien viesti-, paikannus-, tulenjohto- ja tähtäinlaitteistojen valitsemisen ja sovittamisen.

130 K 54:n putket olisi osittain voinut siirtää tuohon tarkoitukseen, kuten aikanaan niitä oli käytetty 130 TK:iden putkina.
 
Tykkäykset: PSS
#11
Toisaalta 130 TK eli puoliautomaattisesti ladattava tornikanuuna oli jo olemassa ja sille merimaalikranaatti. Kehitystyö olisi vaatinut ainoastaan 130 TK:n sovittamisen ajoneuvoalustalle sopivaan torniin ja tela-alustan löytämisen tai sen kehittämisen ja uusien viesti-, paikannus-, tulenjohto- ja tähtäinlaitteistojen valitsemisen ja sovittamisen.

130 K 54:n putket olisi osittain voinut siirtää tuohon tarkoitukseen, kuten aikanaan niitä oli käytetty 130 TK:iden putkina.
"Ainoastaan"? :D Hyvää päivää näiden juttujen kanssa...
 
#13
"Ainoastaan"? :D Hyvää päivää näiden juttujen kanssa...
Kun miettii, että viesti-, hyrräsuuntakehä- ja GPS-laitteistoja saa kaupallisesti (nehän ovat maakäyttöön tarkoitetuissakin panssarihaupitseissa alihankkijoilta), tähtäinlaitteisto tornikanuunoiden itsenäistä suora-ammuntaa varten on jo olemassa ja tykin ballistiikka tiedossa, ja tapa ampuma-arvojen laskemiseen yksinkertainen kun paikka on tiedossa, iso osa siitä olisi suhteellisen pientä työtä (tähtäinoptiikat toki vaatisivat oman suunnittelunsa kuitenkin).
Työlästähän siinä olisi uuden tornin ja sen tilankäytön (ammusvarasto, lataajan sijoittelu, laitteistojen sijoittelu) suunnittelu sekä mahdollisten laitteistojen yhdistäminen yhden tietokoneen alla pyöriväksi, mikäli miehistön työmäärää haluttaisiin vähentää.

Kyllähän siitä työtä tulee, mutta paljon, paljon vähemmän kuin tyhjästä suunnittelemalla. Tykki suuntauslaitteistoineen, sen ballistiikka ja ampumatarvikkeet ja käytännöt olisivat jo olemassa - monessa tapauksessa jo itse tykin ja a-tarvikkeiden suunnittelu vie tolkuttomasti aikaa.

130TK:n siirrossa ajoneuvoalustalle ei kyllä olisi mitään järkeä. Loppusumma olisi tähtitieteellinen ja lopputulos puolivillainen. Siis aiempien viritelmien menestyksen pohjalta arvioiden.
Tyhjästäkö sitten pitäisi luoda ajoneuvoalusta? 76 mm rannikkotykkijärjestelmä kai on pyöräalustalla olemassa (jos OTO Melaran Draco siksi lasketaan, sehän on tarkoitettu monikäyttöjärjestelmäksi ja sille olisi merimaaliammus) sekä Venäjällä 130 mm A-222 Bereg myös pyöräalustalla, mutta siihen taitavat liikkuvat rannikkotykkijärjestelmät jäädäkin.

Ja jos otetaan valmis panssarihaupitsi, niin on siinäkin vielä sovittamista ennen kuin se rannikkotykkikäyttöön saataisiin. Aseen ja ampumatarvikkeen ballistiikka ovat tuntemattomat yhdessä, kun merimaaliammustakaan ei vielä ole, ja viesti- ja tähtäinlaitteistot sekä ampumatietokone pitää laittaa uusiksi.
 
Viimeksi muokattu:

Rannari

Ylipäällikkö
#15
Tyhjästäkö sitten pitäisi luoda ajoneuvoalusta? 76 mm rannikkotykkijärjestelmä kai on pyöräalustalla olemassa (jos OTO Melaran Draco siksi lasketaan, sehän on tarkoitettu monikäyttöjärjestelmäksi ja sille olisi merimaaliammus) sekä Venäjällä 130 mm A-222 Bereg myös pyöräalustalla, mutta siihen taitavat liikkuvat rannikkotykkijärjestelmät jäädäkin.

Ja jos otetaan valmis panssarihaupitsi, niin on siinäkin vielä sovittamista ennen kuin se rannikkotykkikäyttöön saataisiin. Aseen ja ampumatarvikkeen ballistiikka ovat tuntemattomat yhdessä, kun merimaaliammustakaan ei vielä ole, ja viesti- ja tähtäinlaitteistot sekä ampumatietokone pitää laittaa uusiksi.
Meillä ei olisi ollut minkäänlaista tarvetta uusia RT:n tykkikalustoa ennen kuin 2030-luvullu tultaessa. Silloin järkevä ratkaisu olisi hankkia lisää Maavoimilla jo olevaa kalustoa. Eli vastaukseni on K9. Toistaiseksi olisi pärjätty mainiosti säilyttämällä 3-4 patteristoa vedettävällä 130K-kalustolla.
 
#16
Meillä ei olisi ollut minkäänlaista tarvetta uusia RT:n tykkikalustoa ennen kuin 2030-luvullu tultaessa. Silloin järkevä ratkaisu olisi hankkia lisää Maavoimilla jo olevaa kalustoa. Eli vastaukseni on K9. Toistaiseksi olisi pärjätty mainiosti säilyttämällä 3-4 patteristoa vedettävällä 130K-kalustolla.
Mutta toisaalta: Maavoimillakin panssarihaupitsien tarve on suuri, ja hyvä että siihen riittää rahoja, jos edes riittää. Mikä on todennäköisyys sille, että rannikkotykistöllekin vielä riittää K9:iä?
Ad hoc siirto Maavoimilta tilanteen mukaan ei sekään ole kovin järkevän kuulloista, sillä rannikkotykistö tarvitsisi oman merimaalikranaatin ja käytännöt K9:n käyttöön olisi pitänyt tehdä ja sovittaa jo hyvissä ajoin. Miten on esimerkiksi K9:n yhteensopivuus Merivoimien viestintä- ja tulenjohtolaitteistojen kanssa? Miten sillä onnistuu itsenäinen suora-ammunta merimaaliin?
Kustannuksia senkin sovittamisesta rannikkotykistökäyttöön tulisi, varmasti yllättävistäkin paikoista.

Joskus rinnakkaiset järjestelmät takaisivat sen, että kumpikin saa edes jonkin verran kalustoa. Sanoisin, että kaiken RT:n laiminlyönnin myötä on hyvin epätodennäköistä, että K9:ää tullaan rannikkotykistölle ikinä hankkimaan - etenkään kun poliitikoille ei voi edes perustella sitä kaiken maailman työllisyysvaikutuksilla jne.
Kotimaisen telakanuunan (vaikka sitten ulkomaalaisella, kuten K9:n tela-alustalla) pystyisi sentään perustelemaan poliitikoillekin työllisyydellä. Ja rahoitustakin olisi voinut imeä yritystukipuolelta ainakin hiukan.
 
Viimeksi muokattu:

Rannari

Ylipäällikkö
#17
Mutta toisaalta: Maavoimillakin panssarihaupitsien tarve on suuri, ja hyvä että siihen riittää rahoja, jos edes riittää. Mikä on todennäköisyys sille, että rannikkotykistöllekin vielä riittää K9:iä?
Ad hoc siirto Maavoimilta tilanteen mukaan ei sekään ole kovin järkevän kuulloista, sillä rannikkotykistö tarvitsisi oman merimaalikranaatin ja käytännöt K9:n käyttöön olisi pitänyt tehdä ja sovittaa jo hyvissä ajoin. Miten on esimerkiksi K9:n yhteensopivuus Merivoimien viestintä- ja tulenjohtolaitteistojen kanssa? Miten sillä onnistuu itsenäinen suora-ammunta merimaaliin?
Kustannuksia senkin sovittamisesta rannikkotykistökäyttöön tulisi, varmasti yllättävistäkin paikoista.

Joskus rinnakkaiset järjestelmät takaisivat sen, että kumpikin saa edes jonkin verran kalustoa. Sanoisin, että kaiken RT:n laiminlyönnin myötä on hyvin epätodennäköistä, että K9:ää tullaan rannikkotykistölle ikinä hankkimaan - etenkään kun poliitikoille ei voi edes perustella sitä kaiken maailman työllisyysvaikutuksilla jne.
Kotimaisen telakanuunan (vaikka sitten ulkomaalaisella, kuten K9:n tela-alustalla) pystyisi sentään perustelemaan poliitikoillekin työllisyydellä. Ja rahoitustakin olisi voinut imeä yritystukipuolelta ainakin hiukan.
On melkoinen ihme jos meille enää ikinä yhtään erityistä rannikkotykkiä hankitaan. Tai edes tykkiä rannikkojoukoille. Ei kallista valmista tuotetta eikä halpaa omaa patenttia.

Sinällään rannikolla ja Ahvenanmaalla olisi käyttöä tykistölle joten hankinta olisi perusteltu. Ja samoilla tykeillä voisi ampua myös merimaaleja.
 

vastarannankiiski

Eversti
Lahjoittaja
#18
Mitään en näistä asioista en tiedä, mutta kommentoin kummiskin. Joku viisas sotaherra aikanaan sanoi vapaasti lainaten, että "kiinteät linnoitukset ovat ihmisen typeryyden monumentti".

Samaa analogiaa käyttäisin tässäkin. Kuinkas kauan nämä TK 130:t ovat olleet palveluksessa, 30 vuotta? Mahdollinen maahantunkeutuja tietää varmasti jokaisen tykin sijainnin muutaman metrin tarkkuudella, kun minäkin voin laskea niitä tietokoneen monitorilta ihan google mapsia käyttämällä. Kun sijainti tiedetään metrin tarkkuudella niin miten mahtaa nykypäivänä linnake kestää modernia tulenkäyttöä?
 

Rannari

Ylipäällikkö
#19
Mitään en näistä asioista en tiedä, mutta kommentoin kummiskin. Joku viisas sotaherra aikanaan sanoi vapaasti lainaten, että "kiinteät linnoitukset ovat ihmisen typeryyden monumentti".

Samaa analogiaa käyttäisin tässäkin. Kuinkas kauan nämä TK 130:t ovat olleet palveluksessa, 30 vuotta? Mahdollinen maahantunkeutuja tietää varmasti jokaisen tykin sijainnin muutaman metrin tarkkuudella, kun minäkin voin laskea niitä tietokoneen monitorilta ihan google mapsia käyttämällä. Kun sijainti tiedetään metrin tarkkuudella niin miten mahtaa nykypäivänä linnake kestää modernia tulenkäyttöä?
Voit tosiaan vaikka heti katsoa Google Earthistä tms. palvelusta ja löydät 80-90% tykeistä tunnissa. Ihan jokaista ei löydä mutta lähelle pääsee.

Kun nuo kuitenkin ovat olemassa niin ne kannattaa pitää toimintakunnossa. Ihan soivaa kalustoa nopeasti aktivoitavina portinvartijoina. Muistetaan että nuo ovat nykyään ( ilmeisesti ) Merivoimien ja rannikkopuolustuksen ainoat yli 57mm tykistäaseet.

Kannattaako rakentaa ussia? Juuei
 
Top