Rannikkopuolustus

Rannari

Greatest Leader
Tornitykit on aika lailla stenattu ja linnakesaaret luovutettu suurimmaksi osaksi virkistyskäyttöön. Rannikkotykistö siirtyi jo vuosisadan vaihteessa meritorjuntaohjuksiin ja liikkuviin tykkeihin.

Milloinkahan viimeksi noihinkin olisi koulutettu porukkaa, kyllä mennään 90-luvun alkupuolelle.

Eikö liikkuva RT ajettu alas rinnan kiinteän kanssa. 152 T poistui vuosituhannen vaihteessa kokonaan ja siinä sivussa lähti pääosa 100TK-pattereista ja 130K-patteristoista. 2012 jälkeen on sitten ollut enää 130-milliset tornikanuunat. Näin julkisten lähteiden pohjalta.

Niin ja jonkun lehtijutun mukaan 130TK-pattereiden miehistöjä koulutettiin Rannikkoprikaatissa ainakin vielä viime vuonna joten elinkaarta voisi ainakin osalla torneja kuvitella olevan vielä sen kymmenen vuotta jäljellä.
 

Talvela

Greatest Leader

Old Boy

Ylipäällikkö
@Talvela n postaama Reserviläisen artikkeli on hyvä mutta tiivis paketti Rt:n satavuotisesta historiasta. Tosin olen sitä mieltä, että ampumamenetelmät periytyivät Keisarin Venäjältä mutta pian meille luotiin omat kenttätykistön tavoin. Ja sodanaikaa koskeva luku "Rannikkotykistö maarintaman tukena" kannatta hypätä yli. Harvoin näkee vastaavaa liioittelua ja oman hännän nostamista.

Artikkelissa on myös julkinen lähde sille, että tornikanuunoille tuotetaan edelleen uusia joukkoja, ainakin vielä tällä hetkellä. Harjoituksia pidetään paljon Gyltössä, joka tyhjeni alokkaista joskus 2006. Mutta sis edelleen koulutuskäytössä.
 

Talvela

Greatest Leader
Torstaina 25.10.2012 ammuttiin viimeisen kerran vuodesta 1969 asti operatiivisessa käytössä olleilla 100 millimetrin tornikanuunoilla. 56 kaliiperin tykin tyyppimerkintä oli 100 56 TK. Kallioon louhitun asejärjestelmän runkona oli neuvostoliittolaisvalmisteisen T-55-panssarivaunun torni ja tykki. Asejärjestelmä oli Suomen rannikkopuolustuksen pääase yli 30 vuoden ajan. Tykkitorneja oli asennettuna pitkin Suomen rannikkoa lähes 60. 1990-luvulla 100 TK -järjestelmä modernisoitiin asentamalla tykkitorneihin tykkikohtaiset digitaaliset laskimet, laser-etäisyysmittarit ja osaan tykeistä lämpökamerat pimeä-, sumu- ja hämäräammunnan mahdollistamiseksi. Laskinjärjestelmä mahdollisti tehokkaan taistelun tykkipatterissa samanaikaisesti useita meri- ja tarvittaessa maamaaleja vastaan. Tykkitornit oli varustettu 2000-luvulle tultaessa lämpäsäteilyä hajauttavalla ja maastouttamista parantavilla lämpösuojilla. Samoin oli saatu käyttöön patterikohtaiset sarjavalmisteiset harhautustykit laukaussimulaattoreineen. Päätös tykkikalustosta luopumisesta tehtiin vuosina 2003-2004. Vuonna 2006 tykit poistettiin sotavarustuksesta. Viimeinen ammunta ammuttiin Upinniemessä. Ampuvana joukkona oli Suomenlinnan rannikkorykmentistä ja Porkkalan Rannikkopataljoonasta muodostettu osasto. Historiallinen ammunta toteutettiin rykmentin komentajan, komentaja Jori Harju alaisuudessa.

 

J0h1F

Kenraali
Kukaan ei muuten kommentoinut 155 K 98 kaluston sopivuutta rannikolle ja saaristoon, oliko ajatus niin pöllö?
Rannikkotykin pääkäyttöhän tapahtuu täyspanoksella tapahtuvalla suora-ammunnalla, ja sitä varten 155 K 98 voi olla vaikea saada kiilattua sopivaan asemaan lähelle rantaa, ja suuntaaminen on tornikanuunaa hitaampaa.
Toki varmaan sopiviakin paikkoja löytyy.

Panssarihaupitsi olisi hyvä sen vuoksi, että ei tarvittaisi kiilauskelpoista alustaa ja suuntaus olisi nopeampaa.
 

Talvela

Greatest Leader
Rannikkotykin pääkäyttöhän tapahtuu täyspanoksella tapahtuvalla suora-ammunnalla, ja sitä varten 155 K 98 voi olla vaikea saada kiilattua sopivaan asemaan lähelle rantaa, ja suuntaaminen on tornikanuunaa hitaampaa.
Toki varmaan sopiviakin paikkoja löytyy.

Panssarihaupitsi olisi hyvä sen vuoksi, että ei tarvittaisi kiilauskelpoista alustaa ja suuntaus olisi nopeampaa.

Itsellä oli mielessä se että saisiko siihen erilaisiin merimaaleihin sopivia ampumatarvikkeita joilla tästä suora-ammunnasta pääsisi pois.
Vai onko se tarkoitus ja halu ampua vesirajaa??
 

Tups

Kapteeni
Saatat ehkä tietääkin , mutta Utön saarella ei ole koskaan ollut 100 TK patteria

Enköhän tiedä, kun kerran varusmiespalvelukseni Utössa suoritin reilu kymmenisen vuotta sitten. Nyttemmin deaktivoitu 100 TK -patteri on viereisellä Ormskärin saarella, jonne voi vaikka uida linnakkeen laiturilta - katson sen kuuluvan Utön linnakkeen alaisuuteen siinä missä pääsaaren 130 TK -patterinkin (joka lienee edelleen käytössä).
 

Old Boy

Ylipäällikkö
Tuskin se liikkuvakaan rannikkotykistö ampui suora-ammunnalla?

Rannikkotykkejä ei tosiaan meillä koskaan ryhmitetty aselajin entisestä nimestä huolimatta riviin rannalle Pohjois-Korean tapaan. Vaan venäläisiltä perityneet patterit hajaryhmitettiin saarille parempaan suojaan ja annettiin metsän kasvaa niiden ympärille. Tästä käytännöstä ovat peräisin saarten kehutut luontoarvot. Jotka siis ovat alle 100 v vanhoja. Tykeille oli ja on myös suora-ammuntamenetelmät, mutta ne ovat ainoastaan varametodi.

Liikkuvan rt:n tykin olivat aina entisiä kenttä- tai it-tykkejä. 155 K98 soveltuu muuten, mutta suuntauslaitteiston kiertokaukoputki pitää muuttaa jatkuvan suuntauksen mahdollistavaksi. Sekä tietenkin teettää ammunnaanhallintaan laskentakyky liikeammuntaan. Merimaalikranaatti puuttuu tietysti myös. Kysymys tosin on täysin hypotettinen, koska läntisen kaliberin kenttätykkejä on ennestäänkin aivan liian vähän. Eikä Merivoimilla ole antaa resursseja aselajin uudelleen perustamiseen.
 

J0h1F

Kenraali
Rannikkotykkejä ei tosiaan meillä koskaan ryhmitetty aselajin entisestä nimestä huolimatta riviin rannalle Pohjois-Korean tapaan. Vaan venäläisiltä perityneet patterit hajaryhmitettiin saarille parempaan suojaan ja annettiin metsän kasvaa niiden ympärille. Tästä käytännöstä ovat peräisin saarten kehutut luontoarvot. Jotka siis ovat alle 100 v vanhoja. Tykeille oli ja on myös suora-ammuntamenetelmät, mutta ne ovat ainoastaan varametodi.
Mutta siltihän pääampumasektorit pidettiin kyllä avoimina, koska ammuntahan tapahtuu aina täyspanoksella ja mahdollisimman laakealla lentoradalla.
Tämä on liikkuvan tykistön kanssa otettava huomioon silti, eli vaikka ammutaan epäsuoraa, pitää tuliaseman mahdollistaa hyvä tuliala täyspanoksella minimikorolla ammuttaessa.

Lisäksi kiinteiden tykkien sijainnit suunniteltiin niin, että ne pystyivät suora-ammunnalla toimimaan itsenäisesti jotain tiettyä läheistä väylää valvoen ja suojaten.
 

Rannari

Greatest Leader
Jos ne oli naamioitu venevajoiksi? :D

Jungfruskärissä päästiin aika lähelle :)

 

Rannari

Greatest Leader
Mutta siltihän pääampumasektorit pidettiin kyllä avoimina, koska ammuntahan tapahtuu aina täyspanoksella ja mahdollisimman laakealla lentoradalla.
Tämä on liikkuvan tykistön kanssa otettava huomioon silti, eli vaikka ammutaan epäsuoraa, pitää tuliaseman mahdollistaa hyvä tuliala täyspanoksella minimikorolla ammuttaessa.

Lisäksi kiinteiden tykkien sijainnit suunniteltiin niin, että ne pystyivät suora-ammunnalla toimimaan itsenäisesti jotain tiettyä läheistä väylää valvoen ja suojaten.

Lähellä rantaahan ne tornikanuunatkin tyypillisesti ovat vaikkakin levällään ympäri saaria. Taitaa useimmilta olla erinomainen näkyväisyys rantaviivaan.
 
Top