"Ainoastaan"?Hyvää päivää näiden juttujen kanssa...
"Ainoastaan" kun puhutaan saariston ja rannikon suojaamisesta. Se rannikko jossa on elintärkeät satamat ja pääkaupunki. Arvovalintoja.
Rannikkopuolustus
- Viestiketjun aloittaja waba
- Aloitus PVM
"Ainoastaan" kun puhutaan saariston ja rannikon suojaamisesta. Se rannikko jossa on elintärkeät satamat ja pääkaupunki. Arvovalintoja.
Eikö liikkuva RT ajettu alas rinnan kiinteän kanssa. 152 T poistui vuosituhannen vaihteessa kokonaan ja siinä sivussa lähti pääosa 100TK-pattereista ja 130K-patteristoista. 2012 jälkeen on sitten ollut enää 130-milliset tornikanuunat. Näin julkisten lähteiden pohjalta.
Niin ja jonkun lehtijutun mukaan 130TK-pattereiden miehistöjä koulutettiin Rannikkoprikaatissa ainakin vielä viime vuonna joten elinkaarta voisi ainakin osalla torneja kuvitella olevan vielä sen kymmenen vuotta jäljellä.
Siinä on tosiressulle hyvä homma kun pitää sodan aikana kamiinaa lämpimänä
Itse olen ehdottanut että sijoittamattomista kootaan valelaitteisiin erikoistuneita osastoja.
Ainakin 2005 ammuttiin Utössä 100 TK-patterilla varusmiesvoimin...
@Talvela n postaama Reserviläisen artikkeli on hyvä mutta tiivis paketti Rt:n satavuotisesta historiasta. Tosin olen sitä mieltä, että ampumamenetelmät periytyivät Keisarin Venäjältä mutta pian meille luotiin omat kenttätykistön tavoin. Ja sodanaikaa koskeva luku "Rannikkotykistö maarintaman tukena" kannatta hypätä yli. Harvoin näkee vastaavaa liioittelua ja oman hännän nostamista.
Artikkelissa on myös julkinen lähde sille, että tornikanuunoille tuotetaan edelleen uusia joukkoja, ainakin vielä tällä hetkellä. Harjoituksia pidetään paljon Gyltössä, joka tyhjeni alokkaista joskus 2006. Mutta sis edelleen koulutuskäytössä.
Artikkelissa on myös julkinen lähde sille, että tornikanuunoille tuotetaan edelleen uusia joukkoja, ainakin vielä tällä hetkellä. Harjoituksia pidetään paljon Gyltössä, joka tyhjeni alokkaista joskus 2006. Mutta sis edelleen koulutuskäytössä.
Saatat ehkä tietääkin , mutta Utön saarella ei ole koskaan ollut 100 TK patteria
J0h1F
Ylipäällikkö
Rannikkotykin pääkäyttöhän tapahtuu täyspanoksella tapahtuvalla suora-ammunnalla, ja sitä varten 155 K 98 voi olla vaikea saada kiilattua sopivaan asemaan lähelle rantaa, ja suuntaaminen on tornikanuunaa hitaampaa.
Toki varmaan sopiviakin paikkoja löytyy.
Panssarihaupitsi olisi hyvä sen vuoksi, että ei tarvittaisi kiilauskelpoista alustaa ja suuntaus olisi nopeampaa.
Itsellä oli mielessä se että saisiko siihen erilaisiin merimaaleihin sopivia ampumatarvikkeita joilla tästä suora-ammunnasta pääsisi pois.
Vai onko se tarkoitus ja halu ampua vesirajaa??
Enköhän tiedä, kun kerran varusmiespalvelukseni Utössa suoritin reilu kymmenisen vuotta sitten. Nyttemmin deaktivoitu 100 TK -patteri on viereisellä Ormskärin saarella, jonne voi vaikka uida linnakkeen laiturilta - katson sen kuuluvan Utön linnakkeen alaisuuteen siinä missä pääsaaren 130 TK -patterinkin (joka lienee edelleen käytössä).
Rannikkotykkejä ei tosiaan meillä koskaan ryhmitetty aselajin entisestä nimestä huolimatta riviin rannalle Pohjois-Korean tapaan. Vaan venäläisiltä perityneet patterit hajaryhmitettiin saarille parempaan suojaan ja annettiin metsän kasvaa niiden ympärille. Tästä käytännöstä ovat peräisin saarten kehutut luontoarvot. Jotka siis ovat alle 100 v vanhoja. Tykeille oli ja on myös suora-ammuntamenetelmät, mutta ne ovat ainoastaan varametodi.
Liikkuvan rt:n tykin olivat aina entisiä kenttä- tai it-tykkejä. 155 K98 soveltuu muuten, mutta suuntauslaitteiston kiertokaukoputki pitää muuttaa jatkuvan suuntauksen mahdollistavaksi. Sekä tietenkin teettää ammunnaanhallintaan laskentakyky liikeammuntaan. Merimaalikranaatti puuttuu tietysti myös. Kysymys tosin on täysin hypotettinen, koska läntisen kaliberin kenttätykkejä on ennestäänkin aivan liian vähän. Eikä Merivoimilla ole antaa resursseja aselajin uudelleen perustamiseen.
J0h1F
Ylipäällikkö
Mutta siltihän pääampumasektorit pidettiin kyllä avoimina, koska ammuntahan tapahtuu aina täyspanoksella ja mahdollisimman laakealla lentoradalla.
Tämä on liikkuvan tykistön kanssa otettava huomioon silti, eli vaikka ammutaan epäsuoraa, pitää tuliaseman mahdollistaa hyvä tuliala täyspanoksella minimikorolla ammuttaessa.
Lisäksi kiinteiden tykkien sijainnit suunniteltiin niin, että ne pystyivät suora-ammunnalla toimimaan itsenäisesti jotain tiettyä läheistä väylää valvoen ja suojaten.
Lähellä rantaahan ne tornikanuunatkin tyypillisesti ovat vaikkakin levällään ympäri saaria. Taitaa useimmilta olla erinomainen näkyväisyys rantaviivaan.