No näin olikin, mutta nämä laivat joka tapauksessa tuli ennen vuotta 1969 jolloin rt sai ekat tornikanuunat. Ja mun tiedossa ei ole rannikkotykistöupseerien elämänkertoja, edes Rikamasta ei ole laadittu kun hänen poikansa näkökulmasta kirjoittama kirja. Kirjoittavia rt -upseereita ovat Pekka Silvast sekä Ove Enqvist. Edellisen Russarö -kirjassa on kuvaus Kosyginin vierailusta.
Rannikkopuolustus
- Viestiketjun aloittaja waba
- Aloitus PVM
Noh, voi olla, että elämänkerran kirjoittaja on väärässä. Ei siinä mitään. Vielä kun muistaisin kirjan nimen.
Olko tämä se kun vaimotkin olivat kranaatteja kärräämässä linnakkeella ja porilaisten marssi soi kaiuttimista?
Heikki Tiilikainen!
En muistanutkaan että oli myös nuorena rt-upseeri. Ylläkuvatussa tapahtumassa ilmeisesti innostui vähän liikaa linnakkeen päällikkönä v 1968 Tsekkoslovakian miehityksestä. Ei muistaakseni saanut mitään käskyäkään asiasta. Porilaisten marssi ei sentään soinut. Hänen lähinnä kahvipöytäkeskusteluja sisältäneeseen kirjaansa nyt ei kukaan viittaisi, kun kyse on Maavoimien hankinnoista.
tulikomento
Supreme Leader
Kyllä on. Kuvaus löytyy Heikki Tiilikaisen kirjasta Kylmän sodan kujanjuoksu. Tiilikainen palveli tuolloin syksyllä 1968 Kirkonmaan linnakkeen päällikkönä. Kun punalaivaston alukset alkoivat lähestyä aluevesirajaa, käski tämä kantahenkilökunnan vaimojen valmistautua kuljettamaan ampumatarvikkeita tuliasemiin. Lisäksi tarkoitus oli että kun ensimmäiset laivatykistön kranaatit paukkuvat saareen, nostetaan lippusalkoon suuri Suomen sotalippu ja keskusradiosta soitetaan täysillä Porilaisten marssi.
Joitain kysymyksiä:
- Mikä oli alus-maalien priorisointi oletettua NL:n amfibio-hyökkäystä vastaan?
- Kun liikkuvia 130mm patteristoja oli 10kpl (120 tykkiä sen aikaisilla vahvuuksilla), niin miten niitä käytettiin? Tulittiko koko patteristo kerralla yhteen maaliin, kuten maavoimissa, vai annettiinko patteri-kohtaiset maalit? Millaisia ammusmääriä minkäkinlaista kohdetta vastaan?
- Entäpä kevyempi kalusto, rannikkojoukothan ajoivat vähäisemmille luodoille kaikenlaista 45mm PST-tykkiä ja 95mm Mustia, minkä verran tuollaista kalustoa oli, ja miten sitä käytettiin? Suojattiinko yhdellä mustilla yhtä miinakenttää raivaajilta, vai keskitettiinkö sinne eri luodoille isompi suojaus?
- Ketjussa ei ole vielä mainittu rannikkojääkäriprikaatia. Sellainen oli sodan-ajan vahvuuksia, oletettavasti Ahvenanmaan valtaukseen ja hallussapitoon. Miten tuo erosi organisaatioltaan maavoimien prikaatista, esim. raskaan kaluston kuten tykkien osalta? Miten se aiottiin kuljettaa Ahvenanmaalle? Silja-Linellako?
Ketjussa varmaan on tietämystä näistä, kun on nähtävästi alan osaajia osallistunut keskusteluun?
- Mikä oli alus-maalien priorisointi oletettua NL:n amfibio-hyökkäystä vastaan?
- Kun liikkuvia 130mm patteristoja oli 10kpl (120 tykkiä sen aikaisilla vahvuuksilla), niin miten niitä käytettiin? Tulittiko koko patteristo kerralla yhteen maaliin, kuten maavoimissa, vai annettiinko patteri-kohtaiset maalit? Millaisia ammusmääriä minkäkinlaista kohdetta vastaan?
- Entäpä kevyempi kalusto, rannikkojoukothan ajoivat vähäisemmille luodoille kaikenlaista 45mm PST-tykkiä ja 95mm Mustia, minkä verran tuollaista kalustoa oli, ja miten sitä käytettiin? Suojattiinko yhdellä mustilla yhtä miinakenttää raivaajilta, vai keskitettiinkö sinne eri luodoille isompi suojaus?
- Ketjussa ei ole vielä mainittu rannikkojääkäriprikaatia. Sellainen oli sodan-ajan vahvuuksia, oletettavasti Ahvenanmaan valtaukseen ja hallussapitoon. Miten tuo erosi organisaatioltaan maavoimien prikaatista, esim. raskaan kaluston kuten tykkien osalta? Miten se aiottiin kuljettaa Ahvenanmaalle? Silja-Linellako?
Ketjussa varmaan on tietämystä näistä, kun on nähtävästi alan osaajia osallistunut keskusteluun?
Rantapyssyn ampumatoiminnan järjestelyjä en tunne mutta rannikkoprikaatista olen jotain mainintoja nähnyt. Se oli jonkinlainen terästetty jalkaväkiprikaati jossa yksi pataljoonista oli Paseilla varustettu jääkäripataljoona. Molemmat KT-patteristot oli varustettu 122H-kalustolla. Olikohan vielä niin että It:llä oli sama varustus kuin jääkäriprikaateissa. Tästä viimeisestä en ole varma.
Jossain muinaisessa sotaharjoituksessa joukkoja siirrettiin Raumalta tms. toisaalle Bore-varustamon keltakylkisellä Ro-Ro -aluksella. Kannella nökötti ylväästi asemissa Crotale-lavetti.
IT-Ro-Ro
Commander
Kenraali
1 raivaajat, 2 kuljetusalukset, 3 muut.
10x18 (130 K54) ja 1x12 (130-K60-), patteristoja käytettiin pääsääntöisesti kootusti. Ja yleensä ammuttiin kertoja.
Kevyt kalusto muodostui 76 ja 88mm vanhoista IT-tykeistä. Niitä käytettiin pattereittain väylätorjuntaan.
Vanhoja pst-tykkejä ja konekivääreitä annettiin linnakekomppanioille tukemaan rantatorjuntaa. Mustit tulivat torjuntapataljoonille korvaamaan poistuvaa 76 K02 - kalustoa, mutta RT ei niitä käyttänyt.
Rannikkojääkäriprikaatia ei koskaan ole ollut, mutta rannikkoprikaati sitävastoin kyllä. Prikaatin yksi pataljoona oli varustettu Pasi-kalustolla ja tykistönä 2x18 122H63. UUDPRn tuottama perusyhtymä ja tehtävänä Ahvenanmaan pääsaaren hallussapitoon osallistuminen.
Commander
Kenraali
Hieman vanha postaus, mutta tiedoksi, että Merivoimien nykyinen esikuntapäällikkö Tuomas Tiilikainen on Heikin poika!
Onkohan sulla tässä kohdassa muistivirhe, kun mä olisin sitä mieltä että Mustit korvasi torjuntapataljoonissa poistuneen 75 PstK40-kaluston. Tykit olis ollu käyttökelpoisia edelleen mutta atarvikkeiden panokset olis pitäny uusia. Tähän taas ei ollu halukkuutta.
Commander
Kenraali
En osaa valitettavasti sanoa juuta enkä eitä. Muistiin on syöpynyt vain yhden Helsinkiin sijoitetun torjuntapataljoonan komentajan tilitys ja vaikerrus mustien soveltumattomuudesta tykkikaluston korvaajana. Ja sitten myöhemmin tuli vielä kranaattikonekiväärit korvaamaan taas...
Forumin jäsen @SatSotHist on täällä esitellyt mainioita videoitaan, joista olen silloin tällöin kirjoittanut arvioita. Useamman kerran olen ehdottanut yhteistyötä sotilasmuseoiden tai erilaisten perinneyhdistysten kanssa. Olikohan neuvo sittenkään hyvä; ainakaan museoiden osalta. Sillä oheisen videon on tehnyt meidän parhaiten resurssoitu aselaji- (puolustushaara) museo Forum Marinum. Jos arvioni vaikuttaa kriittiseltä, niin tämä johtuu tasapuolisuudesta: Onhan ammattilaisten videoita arvioitava samalla mittarilla, kun harrastajankin tuotantoa. Video on kuvattu Örön museolinnakkeella ja se pyrkii esittelemään rt:n keskiön toimintaa. Selkeä-äänisenä selostajana toimii komentaja evp Jaakko Tikka, joka vidin tekoaikaan (2016) toimi Forum Marinumin johtajana.
00:42 Rannikkotykistö käyttää epäsuoraa ammuntaa. Tästä huolimatta hypätään suoraan esittelemään sivun ja korotuksen laskentaa ja jätetään tulenjohtajan osuus kokonaan pois; sitä ei näytetä myöhemminkään.
1:04 "Lentorata on ballistinen käyrä" sanotaan. Jokainen ymmärtäisi, kun kerrottaisi: Lentorata on maalin päässä vähän jyrkemmin laskeva paraabeli.
1:14 Todella pitkä lista asioista, jotka vaikuttavat lentorataan. Kaikkein suurin tekijä eli ilmanvastus (ammuksen muoto) kuitenkin unohtui kertoa. Jos tällä tarkkdella käsitellään, niin säästäkin vaikuttaa tuulen lisäksi lämpötila ja ilmanpaine
1:35 Päästään tulitoimintaan, jossa luutnantti komentaa keskiöhuoneen nurkassa: "Raivaaja suunnassa..." jne. Nämähän on tulenjohtajan komentoja tulenjohtopaikalla, kuten pian kuultu: "Suunta seuraa.."
joka siis tarkoittaa, että tj-paikan sivusuunnan mittaaja on saanut suunnanmittauslaitteen kohdistettua maaliin ja kääntää sitä maalin liikkeiden mukaan. Patteria johdetaan ihan muualta eli ptrin komentopaikalta, joka sijaitsi luolassa tai esim tulenjohtotornin alakerrassa. Päällikkö antaa tulenjohtajalle tulitustehtävän ja käytössä olevan atarvikemäärän, jonka jälkeen ruvetaan laskemaan arvoja.
2:05 "Lyhennä 5" on korjauksia, joita keskiöllä toimivat huutelevat toisilleen. Jokaista toimintoa varten oli eri mies tehtävänä lukea maalin liikkeiden mukaan asteikolta lukemia ja kertoa ne eteenpäin.
2:10 "Panssarikranaatteja lataa!" oli komento ja maalina raivaaja? Pohjasytyttimellä varustetty ps-kranaatti menee raivaajasta läpi tehden ainoastaan helposti paikattavan reiän. Sirpalekranaatteja kaiketi pitäisi ampua eikä Canetille taida edes olla panssarikranuja.
2:34 Nyt tulee niitä ampuma-arvoja, mm. ennakko on mitattu maalin kulkusuunnan ja nopeuden perusteella. Miten se tapahtui, ei vaivauduta selittämään. Kello, joka käynnistettiin samalla liittynee uuteen ennakon mittauksen ajankohtaan. Maalin suunta ja nopeus voi muuttua, joten uusi ennako on laskettava säännöllisesti.
3:03 "Ensimmäinen laukaisuvalmis" kuuluu eli ykköstykki on ladattu. Kaikkien kolmen tykin ollessa valmiit voidaan ampua. Nämäkin kaikki kuuluu siellä komentopaikalla eikä tietenkään keskiöhuoneessa.
3:29 "Ampukaa" ja päälliköllä vielä käsi alas kuten Bomarsundissa 1808 oikeasti tapahtui. Yhteislaukaus ammutaan kuitenkin käskyllä: Yhteislaukaus-tulta! Ampukaa tarkoittaa että joka tykki ampuu omaan tahtiinsa. Silloin tja ei pysty määrittelemään iskemien keskeispistettä, joka tarvitaan tulta korjattaessa.
3:45 "Huomio-iskee" kerrotaan milloin iskemät ovat maalissa.
3:55 Koroa suunnataan jatkuvasti tj-paikalla mitattujen arvojen muuttuessa. Kuulokkeet puuttuu korkeussuuntaajalta. Puvustus on huolellista: Peltikypärän 2-pistehihna muuttui 80-luvulla 3-pisteiseksi, eikä kypärä enää valahtanut nenälle, kuten forumin dinosaurukset varmaan muistaa.
4:36 Näkyy hyvin, kuinka mies jatkuvasti lukee muuttuvia sivusuuntia. Lukemat menee tykeille, joita näin suunnataan koko ajan kohti maalia. Kypärä pitäisi olla päässä myös keskiöhuoneessa.
4:45 Siirryttiin vaikutusammuntaan mutta vaikutus saavutettiin ilman sitäkin, kun muutaman sekunnin päästä kuuluu: "Vaikutus saavutettu, tulitauko." Tässä tuli videon ennalta määritelty pituus vastaan vähän samaan tapaan kun ra-kovapanosammunnoissa pimeys tai vaikka Ruotsinlaiva.
Ite en ymmärtänyt oikein mitään siitä keskiön toiminnasta, joka videossa luvattiin selostaa. Ehkä forumin nuoremmat seuraajat hokasivat? Laadukas kuvaus ja leikkaus olisivat kaivanneet jotain järkeä käsikirjoitukseenkin. Nythän alun jälkeen kuvassa näkyvät toimet eivät yleensä liittyneet siihen mitä selostus kertoi. Ja huomattavasti lisää rahaa olisi tarvittu sillä eihän näin monimutkaista asiaa kukaan kykenene viidessä minuutissa selvittämään. Toinen forumin jäsen eli @Commander on ehkä myös ehtiny joskus saada keskiökoulutuksen. Mahdollisesti saisimme myös asiantuntevampia kommentteja, kun mihin ite kenttätykkimiehenä kykenen.
Viimeksi muokattu:
SatSotHist
Kapteeni
Tämä Old Boyn viesti iski kipeään pisteeseen. Olen yrittänyt yhteistyötä useammankin museon ja perinnekillan kanssa mutta toistaiseksi ollut aika nihkeätä. Minulla on juuri nyt iso sarvi otsassa kun yksi syksyn video peruuntui kun eräs museo ei luvattuja aineistoja toimittanut.
Tekisi mieli kommentoida jotakin tuosta videosta mutta tuntuu halpamaiselta arvostella "kilpailijoiden" tuotantoja. Harmittaa kyllä museon ja tekijätiimin puolesta että suuresta vaivasta huolimatta katselumäärät olemattomia.
Rannikkoprikaatilla poikkeuksellisen suuri harjoitus.
” Rannikkoprikaati järjestää viikoilla 38 ja 39 Vihma 22 -kertausharjoituksen, joka alkaa Upinniemen varuskunnan valmiuspäivällä ja jatkuu valmiuskoulutusharjoituksella.
Vihma 22 -harjoitus on Rannikkoprikaatin historian suurin kertausharjoituskokonaisuus, johon reserviläisiä on kutsuttu noin 900.
Harjoituksen toiminta painottuu Suomenlahdelle Upinniemestä itään. Harjoituksessa ammutaan rannikkotykistön ja rannikkojalkaväen aseilla.
Kyseessä on kansallinen harjoitus.”
https://merivoimat.fi/-/rannikkoprikaatilla-suuri-kertausharjoitus-suomenlahdella
Harjoitusalue Porvoo – Virolahti.
https://merivoimat.fi/documents/194...ITE+1_harjoitusalueet+(1).pdf?t=1660827095467
” Rannikkoprikaati järjestää viikoilla 38 ja 39 Vihma 22 -kertausharjoituksen, joka alkaa Upinniemen varuskunnan valmiuspäivällä ja jatkuu valmiuskoulutusharjoituksella.
Vihma 22 -harjoitus on Rannikkoprikaatin historian suurin kertausharjoituskokonaisuus, johon reserviläisiä on kutsuttu noin 900.
Harjoituksen toiminta painottuu Suomenlahdelle Upinniemestä itään. Harjoituksessa ammutaan rannikkotykistön ja rannikkojalkaväen aseilla.
Kyseessä on kansallinen harjoitus.”
https://merivoimat.fi/-/rannikkoprikaatilla-suuri-kertausharjoitus-suomenlahdella
Harjoitusalue Porvoo – Virolahti.
https://merivoimat.fi/documents/194...ITE+1_harjoitusalueet+(1).pdf?t=1660827095467
Commander
Kenraali
Tässä himmelikokonaisuudessa alkoi todellakin oma perehtyminen ammunnanlaskennan salaperäiseen maailmaan...
Kustaanmiekka
Kenraali
No niin. Tätä olenkin jo odotellut.
Nyt kun merivoimilta/rannikkopuolustukselta ajetaan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä kiinteät rannikkotykkiasemat alas, niin olen arvellut, että moukareita saatettaisiin tarvittaessa käyttää apuna.
Moukareita pystytään liikuttelemaan koko rannikkoalueella, tulinopeutta on ja erikoisampumatarvikkeiden avulla myös tulenkäytön ulottuvuus on hyvä.
Panssarihaupitsipatteri ampui eilen K9-panssarihaupitsilla Merivoimien tykistön ampumaharjoituksessa Upinniemessä.
K9 ampui merelle Merivoimien tulenjohtoryhmän johtamana. Jälleen saatiin näyttöä maavoimien ja merivoimien järjestelmien yhteensopivuudesta.
Nyt kun merivoimilta/rannikkopuolustukselta ajetaan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä kiinteät rannikkotykkiasemat alas, niin olen arvellut, että moukareita saatettaisiin tarvittaessa käyttää apuna.
Moukareita pystytään liikuttelemaan koko rannikkoalueella, tulinopeutta on ja erikoisampumatarvikkeiden avulla myös tulenkäytön ulottuvuus on hyvä.
Panssarihaupitsipatteri ampui eilen K9-panssarihaupitsilla Merivoimien tykistön ampumaharjoituksessa Upinniemessä.
K9 ampui merelle Merivoimien tulenjohtoryhmän johtamana. Jälleen saatiin näyttöä maavoimien ja merivoimien järjestelmien yhteensopivuudesta.
Ohjus-tiedustelija
Ylipäällikkö
Heitämpä vielä tännekkin että ryssän pistemaalien tuhoamiskyky ilmavoimien toimesta Ukrainassa todistetusti niin heikkoa tasoa että kotimaisen kiinteän rannikkotykistön poistaminen ainakaan sen perusteella ei kyllä enää päde!
Ikävä kyllä Ukraina antaa tässä kohtaa väärän kuvan. Siellä on pari ongelmaa: maalin löytäminen (ei ole ongelma kiinteän tornitykin kohdalla, se tiedetään metrilleen) ja toinen on ilmatorjunta: Ukrainalla on MERKITTÄVÄ määrä yli 20 km etäisyydelle ampuvaa (osin läntistäkin) ilmatorjuntaa ja se LYHYEMMÄN kantamankin it on kohteen EDESSÄ. Näin ei ole meidän tornitykkien laita.
Suomi taitaa olla maailman ainoa maa (no, Espanjassa on muutama tykki kai) jolla on vielä kiinteää rannikkotykistöä. Olemmeko jälleen ylivertaisia?
No, nyt Natossa kyllä me kykenemme suojaamaan rannikkotykistön. Ongelma on pikemminkin maalien puute... (ne ei tänne asti pääse).
Vakavasti puhuen, noiden ohi aika ajoi jo 1980-luvulla. Sekin raha olisi pitänyt käyttää liikkuvaan laivastoon ja alkaa luoda oikeaa laivastoa jo 1990-luvulla. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.