Rannikkopuolustus

No kun ei edes ole, esim. tämä kyseinen Zenit ihan vaan teräsbetoninen osittain maan alla oleva IT-ohjusten laukaisuun tarkoitettu kompleksi.



Ja ihan helvetin pieni pistemaali. Ymmärrän tuskan jos ollaan oletettu että ryssä lentäisi yläpuolella ympyrää täysin vapaasti laserilla maalia maalaten, mutta miten sillekkin oletetulle kyvylle kävi käytännössä Ukrainassa? Ja miten sille kävisi Nato maata vastaan?

Siitä nyt ei vaan päästä mihinkään että Ukrainassa ryssä yrittää murtaa tämän tyylisiä linnoitteita massamaisin liitopommituksin joissa ei riitä tarkkuus alkuukaan koska ilman täsmäosumaa mitään vaikutusta ei saada aikaan.
Kyllä. Käytettiinkö kaikki Su-24:sen täsmäaseet Syyriassa kapinallisten pst-ohjusasemien tuhoamiseen? Vai mitä on tapahtunut?

Muistetaan kuitenkin, että valtaosan ajasta nämä Suomen rannikkolinnakkeet eivät ole sijainneet Nato-maassa eikä kovin vahvan it:n suojaamana...
 
No kun ei edes ole, esim. tämä kyseinen Zenit ihan vaan teräsbetoninen osittain maan alla oleva IT-ohjusten laukaisuun tarkoitettu kompleksi.



Ja ihan helvetin pieni pistemaali. Ymmärrän tuskan jos ollaan oletettu että ryssä lentäisi yläpuolella ympyrää täysin vapaasti laserilla maalia maalaten, mutta miten sillekkin oletetulle kyvylle kävi käytännössä Ukrainassa? Ja miten sille kävisi Nato maata vastaan?

Siitä nyt ei vaan päästä mihinkään että Ukrainassa ryssä yrittää murtaa tämän tyylisiä linnoitteita massamaisin liitopommituksin joissa ei riitä tarkkuus alkuukaan koska ilman täsmäosumaa mitään vaikutusta ei saada aikaan.

Taisi aikoinaan olla arvioissa noin +5 km laukaisuetäisyys silloisille naapurin ns täsmäaseille. Ja ilman niitäkin pp:ssä sijainneet linnakkeet olisivat olleet varsin ikäviä paikkoja.
 
Kyllä. Käytettiinkö kaikki Su-24:sen täsmäaseet Syyriassa kapinallisten pst-ohjusasemien tuhoamiseen? Vai mitä on tapahtunut?

Koko kyky on ollut käytännössä täysi kupla, mitä tarkoittaa "käytännössä", onkin sitten hyvä kysymys. Joko ko. aseita on aivan surkean vähän tai sitten osuminen vaatii esim. niin riskialtista oleilua maalin lähellä ettei se ole käytännössä mahdollista. Ukrainalla ei ole aivan etulinjassa kuin max. lyhyimmän kantaman it-ohjusten suojaa(jos sitäkään), silti mitään ei linnoituksille kyetä tekemään. Sinne päin osuvia liitopommeja kyllä lauotaan massiivisesti riittävän hajuraon takaa, siihen se jää. Ns. kantalinnoitteille ei saada aikaan mitään vaikusta, ns. kenttälinnoitteille vain tuurilla/massalla.

Muistetaan kuitenkin, että valtaosan ajasta nämä Suomen rannikkolinnakkeet eivät ole sijainneet Nato-maassa eikä kovin vahvan it:n suojaamana...

Mutta nyt ollaan ja suunnitelmat pitäisi tehdä sen mukaan + mitä paljastuu Ukrainassa ryssän todellisista kyvyistä.
 
Taisi aikoinaan olla arvioissa noin +5 km laukaisuetäisyys silloisille naapurin ns täsmäaseille. Ja ilman niitäkin pp:ssä sijainneet linnakkeet olisivat olleet varsin ikäviä paikkoja.

Silti Ukrainassa ei saada ilmavoimien toimesta etulinjan koville kohteille mitään aikaiseksi. Huvikseen varmaan hakataan päätä seinään ja tapatetaan puoli armeijaa lihahyökkäyksissä 🤯
 
Sellainen pikku huomio myös, että esimerkiksi Rankki on avoin saari kaikille nykyään ja tykkeihin pääsee käsiksi kuka tahansa. Jos ryssä suunnittelisi jotakin, niin spesiaalinatsit saareen muun porukan mukana ja tekemään tykeille ihan mitä huvittaa.

Allekirjoittanutkin istunut putken päällä ja ihmetellyt, että miten helvetissä se nyt oli mahdollista ilman seuraamuksia.
 
Sellainen pikku huomio myös, että esimerkiksi Rankki on avoin saari kaikille nykyään ja tykkeihin pääsee käsiksi kuka tahansa. Jos ryssä suunnittelisi jotakin, niin spesiaalinatsit saareen muun porukan mukana ja tekemään tykeille ihan mitä huvittaa.

Allekirjoittanutkin istunut putken päällä ja ihmetellyt, että miten helvetissä se nyt oli mahdollista ilman seuraamuksia.
Tuo kertonee omaa kieltään siitä miten merkittävä asejärjestelmä on kyseessä. Melko tarkkaan puolet 130TK-kalustosta on kenen tahansa helposti saavutettavissa siviilisaarilla.
 
Luopumispäätökst olivat luonteeltaan vähintäänkin kaksijakoisia. Kiinteän tykistön alasajon taustalla oli uhka ympäristön oikein tulkittu muutos. Liikkuvasta tykistöstä luopumiseen vaikutti ensisijaisesti tarve vähentää merivoimien SA-vahvuutta.
RT:n siirto merivoimien alaisuuteen ja sitä seurannut alasajo taisivat lopulta olla väistämättömiä tapahtumia ja merivoimiin liittäminen oli osa jo iikkeelle lähtenyttä kokonaisuutta. Poliittisesti päätetyt sa-vahvuuksien supistukset pakottivat siihen, että rantapyssyn aselajistatus piti lakkauttaa ilman hallinnollista hässäkkää. Lisäksi jäljelle jääville pattereille piti löytää uusi koti jostain olemassa olevasta joukko-osastosta. Maavoimien puolelta ei järjellistä ratkaisua olisi löytynyt, joten merivoimat valikoitui ihan luonnostaan.

Sen kyllä huomasi, että aika happamia ja katkeria sävyjä homma sai, kun niin monelta lähti työ, tai jopa elämäntyö alta ja lopulta koko järjestelmä haihtui savuna ilmaan. Eihän tuollaisen mullistuksen keskelle kukaan halua. Lisäksi pettymyksiä tuli muutaman vuoden syklillä useita peräkkäin, mikä ei ainakaan helpottanut tilannetta.
 
Yhtenä nostona nostaisin mahdollisten itsemurhadroonienkin luoman uhkan staattisille tykeille. Taatusti tullaan jollain tasolla hyödyntämään hyökkäyksen alkjvaiheessa. Keinovalikoima pistemaaleihin on laajentunut monilla tavoin.

Kuten aiemmin todettu myös, painopiste tornikanuunoilla oli erityisesti Itämeren ylitse etelästä pääkaupunkiin, Porvooseen tai Hankoon suuntautuvaa hyökkäystä vastaan. Merkittävin osa kalustosta koki jo luonnollisen poistuman (100 TK, 152/50 T) vuosikymmeniä sitten ja linnakkeiden it- ja omasuoja-aseet poistuivat ohessa vahvuuksista.

Todennäköinen suunta on liikkuvan RT:n paluu. Siitä on jo näyttöä.
 
Kyllä. Käytettiinkö kaikki Su-24:sen täsmäaseet Syyriassa kapinallisten pst-ohjusasemien tuhoamiseen? Vai mitä on tapahtunut?

Muistetaan kuitenkin, että valtaosan ajasta nämä Suomen rannikkolinnakkeet eivät ole sijainneet Nato-maassa eikä kovin vahvan it:n suojaamana...
Toisaalta Neuvostoliiton romahdus vähensi todella huomattavasti rannikkoon ja rannikkolinnakkeisiin kohdistunutta ilmauhkaa, viimeistään sitten kun Venäjän sotaväki lähti Virosta 1994, ja toisena merkittävänä tekijänä Hornettien tulo palveluskäyttöön 1996 vaikeutti entisestään Su-24:llä tehtäviä täsmäpommituksia Kaliningradista tai kaakosta, kun Rankkia lukuunottamatta hyökkäävien Suhoiden olisi pitänyt lentää aika pitkään kiistetyssä ilmatilassa, ja etenkin Suomenlahden sulkemisen kannalta tärkeimpiin Mäkiluotoon ja Rönnskäriin iskemiseen olisi ollut pitkä matka - kaakosta lentäviä koneita olisi yritetty varmasti torjua jo ennen kuin ne ovat iskuetäisyydellä Helsinkiin, ja Kaliningradista olisi pitänyt lentää hyvän matkaa Hangon ohi. Tähän kun vielä lisää Viron NATO-jäsenyyden 2004, niin Venäjän kyky käyttää Viron aluetta (ilmatilaa ja aluevesiä) taistelutoimiin erillissodassa silloin liittoutumatonta Suomea kohtaan väheni lähes olemattomiin, ja Mäkiluodon-Rönnskärin tykit riittivät hyvin kantamaan Viron aluevesirajalle saakka, ja oleellisesti pidemmällekin.

Toki nämä muutokset myös vähensivät maihinnousun uhkaa oleellisesti, mutta Mäkiluodon-Rönnskärin tykkien merkitys oli etenkin ennen NATO-jäsenyyttä myös Suomenlahden sulkemisessa, eikä vain maihinnousun torjunnassa; jossain määrin tämä koskee myös Russarön tykkejä, mutta ne kantavat vain Viron aluevesirajan tuntumaan. Täytyy nimittäin muistaa, että merisaartoon sisältyy se, että kansainvälisoikeudellisesti sitä pitää myös kyetä valvomaan ja pakottamaan tarkistuksiin asevaikutuksen uhalla (eli siis merisaarto on kansainvälisoikeudellisesti pätevä ja alusten tulee noudattaa saartajan esittämiä tarkistusvaatimuksia vain, jos saartaja kykenee pääsääntöisesti estämään saarron rikkomisen), ja MTO 85:n käyttäminen saartoa uhmaaviin kauppa-aluksiin on liioittelua ja kallista.

Nyt tietysti NATO-jäsenenä tilanne on taas uusi, ja maihinnousu-uhka käytännössä kokonaan poissa, ja myös Suomenlahden sulkemisen osalta voidaan luottaa siihen, että Viro ja sieltä toimivat NATO-liittolaiset ovat mukana sotatoimissa, jolloin perustelut kiintoasenteisten tornikanuunoiden olemassaololle ovat aiempaa heikommat, vaikka ne ovatkin paremmassa suojassa. Toisaalta tykkien käyttö merisaarron tukena on yhäkin varsin edullista.
 
Viimeksi muokattu:
Mutta nyt ollaan ja suunnitelmat pitäisi tehdä sen mukaan + mitä paljastuu Ukrainassa ryssän todellisista kyvyistä.
Tuossa on pieni vaara sille, että suunnitelmat tehdään vanhojen tietojen pohjalta, kyllä ryssä yrittää kehittää aseitaan ja toimintaa.
Eli suunnitelmat ja hankinnat pitäis tehä tulevaisuuteen katsomalla, mitä idästä voi tulla tulevaisuudessa, jos Kiina ja ryssä tekee yhteistyötä, Kiina on kuitenkin kekseliäs monessa suhteessa.
 
Nyt tietysti NATO-jäsenenä tilanne on taas uusi, ja maihinnousu-uhka käytännössä kokonaan poissa, ja myös Suomenlahden sulkemisen osalta voidaan luottaa siihen, että Viro ja sieltä toimivat NATO-liittolaiset ovat mukana sotatoimissa, jolloin perustelut kiintoasenteisten tornikanuunoiden olemassaololle ovat aiempaa heikommat, vaikka ne ovatkin paremmassa suojassa. Toisaalta tykkien käyttö merisaarron tukena on yhäkin varsin edullista.
Ryssän itämeren laivastolle käy kyten Syyrian laivastolle on sataman pohjassa muutamassa päivässä jos tosissaan NATO iskee.
 
Yhtenä nostona nostaisin mahdollisten itsemurhadroonienkin luoman uhkan staattisille tykeille. Taatusti tullaan jollain tasolla hyödyntämään hyökkäyksen alkjvaiheessa. Keinovalikoima pistemaaleihin on laajentunut monilla tavoin.

Kuten aiemmin todettu myös, painopiste tornikanuunoilla oli erityisesti Itämeren ylitse etelästä pääkaupunkiin, Porvooseen tai Hankoon suuntautuvaa hyökkäystä vastaan. Merkittävin osa kalustosta koki jo luonnollisen poistuman (100 TK, 152/50 T) vuosikymmeniä sitten ja linnakkeiden it- ja omasuoja-aseet poistuivat ohessa vahvuuksista.

Todennäköinen suunta on liikkuvan RT:n paluu. Siitä on jo näyttöä.
Sanoisin, että suunta on oikean liikkuvan laivaston paluu. Siinä on työt jo käynnissä.
 
Silti Ukrainassa ei saada ilmavoimien toimesta etulinjan koville kohteille mitään aikaiseksi. Huvikseen varmaan hakataan päätä seinään ja tapatetaan puoli armeijaa lihahyökkäyksissä 🤯
Johtuisiko tuo esim siitä, että Ukrainalaisilla on kyky, ja joskus jopa tahtoa ampua takaisin? Ja kummallakaan osapuolella ei tuota ilmaherruutta ole.

Eli Venäjän ilmavoimat eivät nähtävästi ole kovin tehokkaasti kyenneet operoimaan suojattuja maakohteita vastaan. Tähän pystyvät SS-26:et lienee käytetty pääasiassa tärkeän infran tuhoamiseen.

Toisaalta Ukrainan vastahyökkäys hiipui lähinnä miinoitteisiin, ja helikopterien (KA-52) panssarintorjuntaan. Eli aseteknologian taso riittää ainakin liikkuvien pistemaalien tuhoamiseen noin 10 km etäisyydeltä.

Miten tämä kaikki pitäisi tulkita esim 5 - 20 vuoden aikajänteellä? Tässäpä oiva esimerkki puolustusjärjestelmän suunnittelijoiden arkityöstä.
 
Eiköhän Viron kannata laittaa pelimerkit K9, HIMARS tai CAESAR-lisähankintoihin ja A-tarvikkeisiin sen sijaan, että aletaan tuhlaamaan rahaa, resursseja ja aikaa älyvapaan Maginot-linjan rakentamiseen. Se kun toimi aika heikosti silloin vajaa 85 vuotta sittenkin.
Virohan valitsi saman puikon kuin meillä PTO-2020 käytettäväksi ajoneuvolaveteilta eli Gabrielin. Tästä syystä heillä tuskin on intressejä varsinaiseen rannikkotykistöön ihan siksikin että Suomenlahden rantaviiva on aakeaa laakeaa hiekkarantsua enimmäkseen etelärannalla josta puuttuu olennaisesti saariston luoma operatiivinensyvyys puolustukselle joka taas pohjoisrannan maantieteelle ominaista syvyysvaihteluineen kuin kivineen & kalliosaarineen. Tästä syystä heillä ei ole samalla tavalla kiintomerkkialuetta mantereen ja avoveden välissä kuten Suomen rannikolla vaan on järkevämpää käyttää sitä pitkäkantamaista ohjusta vähän syvemmältäkin mantereelta kun ei ole tarvetta välttämättä ajella renkaat rantaveteen että kantaa perille.
 
Virohan valitsi saman puikon kuin meillä PTO-2020 käytettäväksi ajoneuvolaveteilta eli Gabrielin. Tästä syystä heillä tuskin on intressejä varsinaiseen rannikkotykistöön ihan siksikin että Suomenlahden rantaviiva on aakeaa laakeaa hiekkarantsua enimmäkseen etelärannalla josta puuttuu olennaisesti saariston luoma operatiivinensyvyys puolustukselle joka taas pohjoisrannan maantieteelle ominaista syvyysvaihteluineen kuin kivineen & kalliosaarineen. Tästä syystä heillä ei ole samalla tavalla kiintomerkkialuetta mantereen ja avoveden välissä kuten Suomen rannikolla vaan on järkevämpää käyttää sitä pitkäkantamaista ohjusta vähän syvemmältäkin mantereelta kun ei ole tarvetta välttämättä ajella renkaat rantaveteen että kantaa perille.
Kyllä perinteinen rannikkotykistö pitäisi jo unohtaa. On kamalaa katsoa kun maassamme muutama henkilön (??) masinoi ihan menneen talven lumia tähän hommaan.
Asiat on Natossa hoidettava siten, ettei mitään maihinnousua tule sen enempää Puolan, Tanskan, Ruotsin, Baltian maiden kuin Suomenkaan rannikolle. Edellytykset (ilma- ja merenherruus) koko operaatiolta vietävä tunneissa sodan syttymisestä...

Rannikolla voisi toimia tuollainen NLOS-tyyppinen asejärjestelmä mielellään ajoneuvoista, helikoptereista kuin sopivasta taisteluveneestä. Tässä kohtaa on siis merenherruuden kiistämisestä tietyillä alueilla. Eräänlainen "viimeisen linjan ase". Sitten asiat siirtyy maavoimien hoitoon, jos tuon taakse joku jossain pääsee.
 
Rannikolla voisi toimia tuollainen NLOS-tyyppinen asejärjestelmä mielellään ajoneuvoista, helikoptereista kuin sopivasta taisteluveneestä. Tässä kohtaa on siis merenherruuden kiistämisestä tietyillä alueilla. Eräänlainen "viimeisen linjan ase". Sitten asiat siirtyy maavoimien hoitoon, jos tuon taakse joku jossain pääsee.
Tuollainen esim. Sisu GTP:n ajoneuvoon
1734345672134.webp
 
Kyllä perinteinen rannikkotykistö pitäisi jo unohtaa. On kamalaa katsoa kun maassamme muutama henkilön (??) masinoi ihan menneen talven lumia tähän hommaan.
Asiat on Natossa hoidettava siten, ettei mitään maihinnousua tule sen enempää Puolan, Tanskan, Ruotsin, Baltian maiden kuin Suomenkaan rannikolle. Edellytykset (ilma- ja merenherruus) koko operaatiolta vietävä tunneissa sodan syttymisestä...

Rannikolla voisi toimia tuollainen NLOS-tyyppinen asejärjestelmä mielellään ajoneuvoista, helikoptereista kuin sopivasta taisteluveneestä. Tässä kohtaa on siis merenherruuden kiistämisestä tietyillä alueilla. Eräänlainen "viimeisen linjan ase". Sitten asiat siirtyy maavoimien hoitoon, jos tuon taakse joku jossain pääsee.
Olen kanssasi hyvin samaa mieltä että perinteinen RT elää käytännössä saattohoidossa enää tornikanuunoiden kuin vedettävän tykistön saralla mutta tykistötulen käyttäminen merimaaleihin on ihan toimiva ratkaisu edelleenkin ohjustulen lisäksi. Näkisin että ei ole huono asia kun meidän K9:eillä on kyky vaikuttaa myös merimaaliammunnoissa niin näkisin mielelläni myös että niitä olisi siihen käyttöön hankittu perinteisemmän maavoimakomponenttina toimimisen lisäksi. Jos ajatellaan Suomenlahtea niin olisihan ne samalla tuossa itäisellä Suomenlahdella myös tarvittaessa käymään mittelöön jos sieltä Kannaksen suunnalta ikiaikainen vainolainen maata pitkin koittaa. Siihen ei oma tietotaitoni riitä kuinka paljon pitäisi olla hyvää tavaraa muualla ennen kuin tuohon kannattaisi jäljelle jääneitä euroja käyttää. En ihan pelkän ohjustulen varaan jättäisi kaikkea vaan mieluiten näkisin suorituskykypaletissa vaihto ehdot sekä-että kuin joko-tai. :)
 
RT:n siirto merivoimien alaisuuteen ja sitä seurannut alasajo taisivat lopulta olla väistämättömiä tapahtumia ja merivoimiin liittäminen oli osa jo iikkeelle lähtenyttä kokonaisuutta. Poliittisesti päätetyt sa-vahvuuksien supistukset pakottivat siihen, että rantapyssyn aselajistatus piti lakkauttaa ilman hallinnollista hässäkkää. Lisäksi jäljelle jääville pattereille piti löytää uusi koti jostain olemassa olevasta joukko-osastosta. Maavoimien puolelta ei järjellistä ratkaisua olisi löytynyt, joten merivoimat valikoitui ihan luonnostaan.

Sen kyllä huomasi, että aika happamia ja katkeria sävyjä homma sai, kun niin monelta lähti työ, tai jopa elämäntyö alta ja lopulta koko järjestelmä haihtui savuna ilmaan. Eihän tuollaisen mullistuksen keskelle kukaan halua. Lisäksi pettymyksiä tuli muutaman vuoden syklillä useita peräkkäin, mikä ei ainakaan helpottanut tilannetta.

Ensimmäinen kappale ei pidä paikkansa, toinen taas kyllä. Itse siirryin MERIVE:an keskellä tätä myllerrystä, ja jonkinmoinen muistikuva kokonaistapahtumista on säilynyt.

Kiinteän RT:n alasajoon vaikutti mm uhka-arviot/Ruotsin ja Norjan vastaavat analyysit & päätökset. Meillä nämä suunnitelmat ja päätökset tehtiin vasta 2005-06 tienoilla. En muista enää tarkkaa vuotta, vaikka itse olin tuolloin asiaa esittelemässä MERIV komentajalle.

Liikkuvan RT:n alasajo tapahtui asteittain PE:n ja MERIVEOPOS:N toimesta. Perusteina SA-vahvuus sekä patteristojen varusteluaste, ml vetäjät ja muu tarpeellinen tilpehööri. Eli 11 psto - > 4 psto - > 0 psto.

Aselajin uusi isäntä ja kiinteän rannikkotykistön asteittainen alasajo aiheuttivat sitten omat kiemuransa. Todettakoon nyt tässä, että uusi isäntä (vanhat Merivoimat) toimi kutakuinkin säällisesti, eli heitä ei voi ainakaan syyttää mistään.
 
Vanhan 150/50 Canet Tampella kupu taisi tarjota vain sirpale- ja painesuojaa. Oma 130:nen varmasti ois kestänyt jotain. Ja psv torni on kuten sanoit, vain psv torni. Ja huom, ei aseen lamauttamiseen tarvita mitään täystuhoa, vauriot esim putkessa voivat olla hyvin kohtalokkaita. Jne jne... Niin paljon kuin minä ihailenkin erilaisia linnoitteita, näiden juttujen todellinen sotilaallinen pelotearvo on ollut heikko jo 40 vuotta. Ei siitä mihinkään pääse.

Mutta toki metrin - muutaman metrin betonin alla on kivempi olla kuin taivasalla. Sanottakoon sekin nyt kuitenkin.

Puhumattakaan niistä pattereiden suojana olleista rannikkoilmatorjuntapattereista: 6kpl 23mm sergeitä linnoitetuissa avoasemissa. Eikä niistä tykkiasemistakaan pääsääntöisesti nyt metrikaupalla betonia löytynyt. Länsinaapuri ja Norja sitävastoin värkkäilivät nämä tykkiasemat rahaa säästämättä paljon paremmin.
 
Back
Top