Rannikkopuolustus

Oto Melarahan teki jo joskus pimeällä 80-luvulla it-panssarin, johon oli istutettu heidän 76mm laivatykistään sovellettu asejärjestelmä. Myyntimenestys kertonee jotain konstruktion käyttökelpoisuudesta?
Eihän idea ja tarve ole mihinkään kuollut.

Italiaanot ovat palanneet saman asian äärelle vielä 2020-luvun taitteessa.

Itse asiassa PS-pataljoonan omasuoja olisi aika hyvä, jos se olisi sekoitus 3:1 Skynex-järjestelmää ja OTO Melara kalustoa sekä jonkinlainen määrä olkapääohjus porukkaa.

Skynex koostuu 35 mm Oerlikon tykeistä, 10 km kantaman ohjuksista, ELSO:sta sekä lasertorjunnasta.


 
Eihän idea ja tarve ole mihinkään kuollut.

Italiaanot ovat palanneet saman asian äärelle vielä 2020-luvun taitteessa.

Itse asiassa PS-pataljoonan omasuoja olisi aika hyvä, jos se olisi sekoitus 3:1 Skynex-järjestelmää ja OTO Melara kalustoa sekä jonkinlainen määrä olkapääohjus porukkaa.

Skynex koostuu 35 mm Oerlikon tykeistä, 10 km kantaman ohjuksista, ELSO:sta sekä lasertorjunnasta.


Myyntimääristä voi päätellä, ertä asiakkaiden mielestä tarvetta ei ole koskaan ollutkaan.

Nähtäväksi jää katsotaanko tuollaisen raskaampi tykki hintansa arvoiseksi osana kokonaisuutta.

Jos sellainen olisi valmiina pihassa, niin käyttöä varmasti löytyisi. Nyt on tiukempi seula edessä.
 
Myyntimääristä voi päätellä, ertä asiakkaiden mielestä tarvetta ei ole koskaan ollutkaan.

Nähtäväksi jää katsotaanko tuollaisen raskaampi tykki hintansa arvoiseksi osana kokonaisuutta.

Jos sellainen olisi valmiina pihassa, niin käyttöä varmasti löytyisi. Nyt on tiukempi seula edessä.

Torjuntakaluston valinta on aina kilpaillut siitä ajatuksesta/lähtökohdasta, että torjutaan yksittäisiä ohjuksia tai helikoptereita/lentokoneita.

Tällöin tuon lokeron täyttää parhaiten halvimman kategorian ohjuksilla, jotka täyttävät suorituskykyvaatimuksen.

Droonit muuttavat vaatimuksia, koska niitä voi olla kymmeniä tai satoja yhdellä kertaa tulossa ja torjunta on ohjuksilla aivan liian kallista tai jäädä tekemättä, koska ohjuksia ei vain riitä siihen massaan nähden.

Kyllä tuollaiset olisivat esimerkiksi Helsingin saaristossakin hyviä karsimaan tulevia iskuja.
 
Torjuntakaluston valinta on aina kilpaillut siitä ajatuksesta/lähtökohdasta, että torjutaan yksittäisiä ohjuksia tai helikoptereita/lentokoneita.

Tällöin tuon lokeron täyttää parhaiten halvimman kategorian ohjuksilla, jotka täyttävät suorituskykyvaatimuksen.

Droonit muuttavat vaatimuksia, koska niitä voi olla kymmeniä tai satoja yhdellä kertaa tulossa ja torjunta on ohjuksilla aivan liian kallista tai jäädä tekemättä, koska ohjuksia ei vain riitä siihen massaan nähden.

Kyllä tuollaiset olisivat esimerkiksi Helsingin saaristossakin hyviä karsimaan tulevia iskuja.
Siinä kai se pohdittavaksi tuleva asia on, että ovatko ne hintansa arvoisia, eli merkittävästi parempia torjumaan pieniä yksittäisiä maaleja, kuin 30/35mm tykit heräteammuksineen. Ohjuksiin verraten tykkikalustolla yleisesti ottaen varmasti on uudessa tilanteessa omat merkittävät etunsa.
 
Oto Melarahan teki jo joskus pimeällä 80-luvulla it-panssarin, johon oli istutettu heidän 76mm laivatykistään sovellettu asejärjestelmä. Myyntimenestys kertonee jotain konstruktion käyttökelpoisuudesta?
Saattaa myös olla, että se oli sellainen niche, jolle ei kovin monella maalla ollut tarvetta silloisessa uhkakuvailmastossa. Lyhyemmän kantaman ilmatorjunta hoitui siihen kätevämmillä pienempikaliiperisilla konetykeillä (Oerlikon, Bofors), pidemmän kantaman ohjuksilla, ja rannikkopuolustuksen tarpeet eivät olleet kovin korkealla NATO-maissa (eikä tuolloin taitanut Vulcanoakaan vielä olla saatavilla erikoisampumatarvikkeeksi).

Amerikkalaisethan luopuivat ammusilmatorjunnasta, kun heidän Boforseja käyttävä projektinsa M247 keskeytettiin, ja 1990-luvun lopussa roolia täyttämään tulivat hieman Ersatz-henkiset M6 Linebacker (Bradleyn ITPSV-versio) ja LAV-AD. Silloinhan ammusilmatorjunnan olemassaolon perusteleva uhkakuva olivat lähinnä helikopterit (ja vanhat rynnäkkökoneet), joiden ohjusten (ja rynnäkkökoneiden liitopommien) kantaman pidentyminen uhkasi ajaa koko ammusilmatorjunnan kehityksen ja hankinnat pysähdyksiin.

Myyntimääristä voi päätellä, ertä asiakkaiden mielestä tarvetta ei ole koskaan ollutkaan.

Nähtäväksi jää katsotaanko tuollaisen raskaampi tykki hintansa arvoiseksi osana kokonaisuutta.

Jos sellainen olisi valmiina pihassa, niin käyttöä varmasti löytyisi. Nyt on tiukempi seula edessä.
Niin, se joutui kilpailemaan hyvin erikoisessa roolissa, joka ei ollut laisinkaan konventionaalinen.

Jos Suomelle ei olisi sallittu ilmatorjuntaohjuksia Pariisin rauhansopimukseen nojaten, niin silloin tuo olisi varmaan ollut kovastikin pohdinnoissa. Etenkin, jos/kun se olisi voinut saada kaksoisroolin rannikkopuolustuksessa.
 
Jos Suomelle ei olisi sallittu ilmatorjuntaohjuksia Pariisin rauhansopimukseen nojaten, niin silloin tuo olisi varmaan ollut kovastikin pohdinnoissa. Etenkin, jos/kun se olisi voinut saada kaksoisroolin rannikkopuolustuksessa.
Nyt puhutaan ajasta, jota en ole elänyt, mutta kuulostaa ainakin lähes mahdottomalle. It-psv oli jokseenkin vaikeimmin hankittava yksittäinen väline vielä 80-luvullakin. Hirveän rypistyksen jälkeen saatiin lopulta Marksman-rakennussarjat. Määrä vain jäi niidenkin osalta kovin nirkoiseksi.

Jos Otomaticia olisikin jotenkin saatu tiristettyä Suomeen, niin määrä olisi ollut jotakin tyyliin yksi kahden tykin patteri. Ja alustaksi olisi varmaan rahan puutteessa jouduttu jälleen ottamaan T-55. Meillehän ei hankittu kalustoa tarpeen mukaan, vaan rahoituksen sallimissa rajoissa.

Mahdollisuudet käyttöön rannikkopuolustuksessa eivät todennäköisesti olisi näytelleet minkäänlaista roolia. Rantapyssyn tykkihankkeet oli tuossa kohdin jo lukittu ja rakennettu, tai ainakin rakenteilla.

Kun Otomatic oli ajateltu vientiin, käytännössä raharikkaille arabeille, niin meikäläinen rahoitus tuskin olisi pitkälle kantanut. Ja viimeisenä miinana olisivat olleet mahdolliset saksalaiset komponentit, jotka olisivat estäneet kaupat kokonaan. Näinhän kävi ainakin Milan-pst-ohjusten kohdalla 70-luvulla.

Mikään edellä esitetyistä ei tietysti tarkoita etteikö vastaavilla järjestelmillä voisi olla joku rooli tulevaisuudessa.
 
Back
Top