Rannikkopuolustus

Kuka keksii ”monikäyttölinnoituksen?” Mitä sillä linjalla voisi tehdä muuta että vois perustella uudet tieurat, maansiirtotyöt ja investoinnit edes osaltaan? Tuulimyllyjä pystyyn ja bunkkerit toimii perustuksina. Vai oisko tuolla suunnalla tarve jollekin uudelle, pitkälle vesijohto+paineviemäri linjalle? Kai sen sinne linnoitetun juoksuhaudan lattiaan vois asentaa. Vai pitäskö rakentaa se huippunopea rautatie Ouluun tuota kautta ja radan perustuksiin integroida linnoitusketju.
 
Kuka keksii ”monikäyttölinnoituksen?” Mitä sillä linjalla voisi tehdä muuta että vois perustella uudet tieurat, maansiirtotyöt ja investoinnit edes osaltaan? Tuulimyllyjä pystyyn ja bunkkerit toimii perustuksina. Vai oisko tuolla suunnalla tarve jollekin uudelle, pitkälle vesijohto+paineviemäri linjalle? Kai sen sinne linnoitetun juoksuhaudan lattiaan vois asentaa. Vai pitäskö rakentaa se huippunopea rautatie Ouluun tuota kautta ja radan perustuksiin integroida linnoitusketju.

Ei sitä koko vitjaa tarvi välttämättä syvän rauhanaikana rakentaa, Salpalinja oli Suomen historian suurin rakennusurakka koska se tehtiin pitkälti käsi/hevos vetoisesti, maansiirto, betonivalu, kuljetus jne. konekanta oli tähän päivään verrattuna olematonta. Lisäksi yhtenäiset moniriviset kalliosta louhitut ps-estekivet veivät aikamoisen työpanoksen kokonaisuudesta, eivät ole vaivan arvoisia mielestäni tänä päivänä enää. Sopiviin kohtiin vaikka asfaltoidulle tiestölle voi tilata valmiita betoniesteitä jos katsotaan tarpeelliseksi. Miinat ja dronet ne vaunujen liikkeen tänä päivänä stoppaa.

Jos kuvitellaan että Saimaa/Suomenlahti välin pelkät järeimmät bunkkerit rakennettaisiin tänä päivänä all-in panostuksella aikaa vastaan, niin siinä ei kyllä kauaa nokka tuhisisi jos tiedetään vaan mitä tehdään. Tst- / yhdyshautaa ja katettuja tuliasemia saa aikaan melkoista kyytiä tämän päivän kaivuri arsenaalilla ja valmiita betoniosia niihin suoraan tehtailta vaikka jatkuvana rekkarallina, riittää että kukaan ei ammu epäsuoraa vielä niskaan siinä vaiheessa.

Jotain yksittäisiä komento/viesti bunkkereita on lehtijuttujen mukaan jo tehty esim. Lappeenrantaan, yksi ehkä etukäteen tehtävä aikaa vievä voisi olla erityisesti näin droneaikana kallioon louhitut ammusvarastot esim. epäsuoralle jossa se kulutus ja tavaran roudaamisen tarve väli varastoihin on suurinta, näitäkin sisältyi jo Salpalinjaan.

Perälautahan meillä on periaatteessa jos olemassa Salpalinjan nykyisellä sijainnilla, sen eteen ilman muuta muitakin puolustustasoja. Heikoimmilla linjoilla sitä Salpalinjan etumaastoakin oli tarkoitus puolustaa/viivyttää, siihen aikaan ei vaan riittänyt miehiä ja konekanta puuttui rakennella useampia tasoja kantalinnoitettuna. Sen takia kyyti olikin monesti kylmää Kannaksella ellei maasto ollut luonnostaan myötämielinen puolustukselle tai takana jo muita tuoreita joukkoja paremmin valmistautuneena.
 
Kovasti laukalla tämä rannikkopuolustus -ketju...🤭
Mutta kiinteän rannikkotykistön ja itämaarajan/itäisten kannasten linnoittaminen tietysti on periaatteiltaan osin yhtenevää.

Minä en ymmärrä rannikkopuolustuksesta tai meripuolustuksesta juuri mitään. Toisaalta rannikko ja saaristo on jonkun verran tuttua, joten ymmärrän hieman fyysisestä toimintaympäristöstä.

Minulla ei ole mitään käsitystä siitä, että montako kiinteää tai liikkuvaa rannikkotykkiä meillä on. Enkä myöskään ymmärrä pitäisikö niitä olla ja minkälaisia. Silti haluan ilmaista muutaman ajatuksen, joka näyttää jääneen tässä keskusteluketjussa vähemmälle huomiolle.

Suomea varaudutaan puolustamaan edelleen ryssän hyökkäyksiä vastaan. Ryssän hyökkäyksien torjunta tehdään pääsääntöisesti suomen puolella. Ja hyökkäyksien torjunnassa pyritään käyttämään puolustukselle suotuisia maastonkohtia sekä kiistämään ryssälle suotuisien alueiden ja toimintatapojen käyttöä. Ihan karttoja katsomalla selviää, että puolustukselle suotuisat maastonkohdat on edelleen suunnilleen samat, kuin 1800-luvulla. Ja erityisesti ne on samat rannikolla ja saaristossa. Jos sotilasjoukkosi johon kuulut saa tehtävän estää vihollisen maihinnousu ja tai eteneminen tuolla ja tuolla alueella, niin miten joukkosi suhtautuu alueella oleviin I ja II -maailman sodan aikaisiin rakennelmiin? Te tulette todellakin käyttämään niitä taistelu- ja toimintasuunnitelmassanne. Ihan samoin kuin uudempia rakennelmia ja luonnosta löytyviä kulkuesteitä ja suojia. Jos esim. komppaniallesi on käsketty pitää kolme saarta hallussa ja estää niistä käsin maihinnousu kaupungin x satamaan, niin te todellakin tulette käyttämään hyväksenne alueelle rakennetun rannikkotykistöpatterin rauhan ajan käytöstä poistettuja bunkkereita, tähystystorneja, juoksuhautoja ym. Sama koskee mantereella olevia rakenteita.
Ja jos aikaa on, niin te "tuunaatte" noita vanhoja rakenteita ja askarteletta niiden yhteyteen jotain uuttakin. Vaikka rannikkopuolustus ei enää perustu niin paljoa tykistön käyttöön, niin rannikkotykistön rakenteita tullaan todellakin hyödyntämään niin kauan kuin niistä on mitään jäljellä ja ryssä rajanaapurina.
 
Tähän voi taustatiedoksi laittaa sen, että mitä lähemmäs itärajaa mennään, sitä vähemmän alueella oli kiinteitä pattereita. 130TK-pattereista oli/on Helsingin itäpuolella 1/8 ( Rankki ) ja 100TK-pattereista 3/14 ( Orrengrund,Kirkonmaa,Vaarlahti ). Tämä siis tilanne vuoden 2000 jälkeen, kun 152C/T-kalustot ( 4 patteria ) oli tuolla poistettu virallisista vahvuuksista. RT:n vahva painopiste oli pk-seudulla ja läntisellä Uudellamaalla.

Ja ennen kuin joku hermostuu salaisuuksien paljastamisesta, niin jokaisen RT-patterin tykkien määrä ja sijainti on nykyään ihan avoimesti kirjallisuudesta löydettävissä.

Juu, yritetään pysyä aiheessa :salut:

Oliko siis niin 100TK on jo varmasti/julkisesti poistettu käytöstä? Näin itsekkin muistelen, mutta varmistukseksi koska:
100TK-pattereista 3/14 ( Orrengrund,Kirkonmaa,Vaarlahti)

Tuo Vaarlahti Porvoossa kiinnostaisi käydä keväämmällä henk.koht. tsekkaamassa, esim kuinka metsittyneeksi TK100 A-sektori on päästetty jne. Google kuitenkin sanoo että siellä sijaitsee edelleen merivoimien suoja-alue joka pitäisi siis ilmeisesti olla myös suljettu sotilasalue? Jos näin, niin turha edes vaivautua paikalle.

 
Juu, yritetään pysyä aiheessa :salut:

Oliko siis niin 100TK on jo varmasti/julkisesti poistettu käytöstä? Näin itsekkin muistelen, mutta varmistukseksi koska:
100TK-pattereista 3/14 ( Orrengrund,Kirkonmaa,Vaarlahti)

Tuo Vaarlahti Porvoossa kiinnostaisi käydä keväämmällä henk.koht. tsekkaamassa, esim kuinka metsittyneeksi TK100 A-sektori on päästetty jne. Google kuitenkin sanoo että siellä sijaitsee edelleen merivoimien suoja-alue joka pitäisi siis ilmeisesti olla myös suljettu sotilasalue? Jos näin, niin turha edes vaivautua paikalle.


100TK:en palvelusura päättyi siinä 2007 alkaen. Itselläni oli kyseenalainen kunnia joutua esittelemään luopumissuunnitelma silloiselle Merivoimien komentajalle. Vaarlahteen ei käsittääkseni ole edelleenkään ulkopuolisilla mitään asiaa.
 
Juu, yritetään pysyä aiheessa :salut:

Oliko siis niin 100TK on jo varmasti/julkisesti poistettu käytöstä? Näin itsekkin muistelen, mutta varmistukseksi koska:
100TK-pattereista 3/14 ( Orrengrund,Kirkonmaa,Vaarlahti)

Tuo Vaarlahti Porvoossa kiinnostaisi käydä keväämmällä henk.koht. tsekkaamassa, esim kuinka metsittyneeksi TK100 A-sektori on päästetty jne. Google kuitenkin sanoo että siellä sijaitsee edelleen merivoimien suoja-alue joka pitäisi siis ilmeisesti olla myös suljettu sotilasalue? Jos näin, niin turha edes vaivautua paikalle.

Ei ole valtion maille tuolla menemistä. Syynä voi olla sinne sijoitettu luotsiasema, tai sitten jokin muu. Aidan luvallisella puolella on kyllä hienot ulkoilumaastot, joten voihan sieltä käsin kuikuilla.

100 TK-pattereista noin puolet on dekottuna edelleen paikoillaan, mutta Vaarlahti ei taida kuulua siihen joukkoon.
 
Kovasti laukalla tämä rannikkopuolustus -ketju...🤭
Mutta kiinteän rannikkotykistön ja itämaarajan/itäisten kannasten linnoittaminen tietysti on periaatteiltaan osin yhtenevää.

Minä en ymmärrä rannikkopuolustuksesta tai meripuolustuksesta juuri mitään. Toisaalta rannikko ja saaristo on jonkun verran tuttua, joten ymmärrän hieman fyysisestä toimintaympäristöstä.

Minulla ei ole mitään käsitystä siitä, että montako kiinteää tai liikkuvaa rannikkotykkiä meillä on. Enkä myöskään ymmärrä pitäisikö niitä olla ja minkälaisia. Silti haluan ilmaista muutaman ajatuksen, joka näyttää jääneen tässä keskusteluketjussa vähemmälle huomiolle.

Suomea varaudutaan puolustamaan edelleen ryssän hyökkäyksiä vastaan. Ryssän hyökkäyksien torjunta tehdään pääsääntöisesti suomen puolella. Ja hyökkäyksien torjunnassa pyritään käyttämään puolustukselle suotuisia maastonkohtia sekä kiistämään ryssälle suotuisien alueiden ja toimintatapojen käyttöä. Ihan karttoja katsomalla selviää, että puolustukselle suotuisat maastonkohdat on edelleen suunnilleen samat, kuin 1800-luvulla. Ja erityisesti ne on samat rannikolla ja saaristossa. Jos sotilasjoukkosi johon kuulut saa tehtävän estää vihollisen maihinnousu ja tai eteneminen tuolla ja tuolla alueella, niin miten joukkosi suhtautuu alueella oleviin I ja II -maailman sodan aikaisiin rakennelmiin? Te tulette todellakin käyttämään niitä taistelu- ja toimintasuunnitelmassanne. Ihan samoin kuin uudempia rakennelmia ja luonnosta löytyviä kulkuesteitä ja suojia. Jos esim. komppaniallesi on käsketty pitää kolme saarta hallussa ja estää niistä käsin maihinnousu kaupungin x satamaan, niin te todellakin tulette käyttämään hyväksenne alueelle rakennetun rannikkotykistöpatterin rauhan ajan käytöstä poistettuja bunkkereita, tähystystorneja, juoksuhautoja ym. Sama koskee mantereella olevia rakenteita.
Ja jos aikaa on, niin te "tuunaatte" noita vanhoja rakenteita ja askarteletta niiden yhteyteen jotain uuttakin. Vaikka rannikkopuolustus ei enää perustu niin paljoa tykistön käyttöön, niin rannikkotykistön rakenteita tullaan todellakin hyödyntämään niin kauan kuin niistä on mitään jäljellä ja ryssä rajanaapurina.
Totta kai missä tahansa käytetään hyväksi siellä olevia rakennuksia yms. Saarissa ei kyllä ole muuta mahdollisuuttakaan, niissä on tyypillisesti hemmetin huono kaivautua.
 
Totta kai missä tahansa käytetään hyväksi siellä olevia rakennuksia yms. Saarissa ei kyllä ole muuta mahdollisuuttakaan, niissä on tyypillisesti hemmetin huono kaivautua.
Sotatilassa tuohon voi käyttää dynamiittia.
 
Jos omaa syvyyttä ei voida tai haluta käyttää suunnitellusti, niin sitten se pitää löytää vastustajan syvyydestä, eli Israelilainen oppi strategisesta puolustuksesta.
Me voisimme neuvotteluissa pyytää rajakaupunkiemme turvaamiseksi esim 120km turvavyöhykkeen nykyrajasta kauemmas jotta meidän ei tarvitsisi heti riitautuessa laittaa Pietaria matalaksi varmuuden vuoksi sotilasliittomme suojaksi. Tällä myös turvaamme olkoon vaikka kuukkelin pesintää herkällä rannikkoalueellamme. Vuokrataan se alue vaikka alkuun 200 vuodeksi, kyllä ne varmasti ymmärtäisi kun ovat itsekin moisia aikoinaan esittäneet. Voisivat sitten saada vaikka luvan ostaa taas Oltermannia ja ehkä Fazerin sinistäkin mutta vain jos neuvottelut sujuu täysin kitkatta.
 
Viimeksi muokattu:
Ilman muuta. Kunhan on porauskalustoa mukana, että saa sen dynamiitin oikeaan paikkaan metrin tai mieluummin puolitoista kiven sisään. Esimerkiksi poravaunu on hyvä peli. Tuollaista varustusta ei tosin ole edes pioneeriyksiköillä.
Käsin poraamisessa menee toki aikansa riippuen työvoimasta, kalustosta ja työmäärästä.
Ja jos räjäytellään viikkotolkulla niin vastustajakin saattaa aavistaa jotain.
Mutta ei tuo mikään mahdoton rasti ole.
Jos on tarpeeksi aikaa ja vaivaa niin etanadynamiitillakin tekee reikiä kallioon.
 
Käsin poraamisessa menee toki aikansa riippuen työvoimasta, kalustosta ja työmäärästä.
Ja jos räjäytellään viikkotolkulla niin vastustajakin saattaa aavistaa jotain.
Mutta ei tuo mikään mahdoton rasti ole.
Jos on tarpeeksi aikaa ja vaivaa niin etanadynamiitillakin tekee reikiä kallioon.
Onneksi tämä on pelkkää teoriaa. Tärkeillä suunnilla on valmiiksi linnoitettuja saaria tarjolla. Ei tarvitse alkaa louhia poteroita peruskallioon.
 
Ruotsi modernisoi Saabin toimesta ajoneuvoalustaiset meritorjuntaohjukset uusimpaan Mk3 versioon.

Niin, museoistahan ne taisi pelastaa nämä sitten kun kakka iski tuulettimeen. Montakohan autoa niillä mahtaa olla rivissä?
 
Niin, museoistahan ne taisi pelastaa nämä sitten kun kakka iski tuulettimeen. Montakohan autoa niillä mahtaa olla rivissä?
Ilmeisesti saivat pelastettua museosta tulenjohtokeskuksen ja kaksi ohjusajoneuvoa. Muutenhan ruotsalaisilla oli MTO-patterissa kuusi ohjuslavettia.
 
Ilmeisesti saivat pelastettua museosta tulenjohtokeskuksen ja kaksi ohjusajoneuvoa. Muutenhan ruotsalaisilla oli MTO-patterissa kuusi ohjuslavettia.
Ruotsin päivityshankkeesta on ollut aika ohkaisesti tietoa tarjolla. Joidenkin juttujen mukaan uutuudet tulisivatkin vanhojen rinnalle, eikä tilalle. En usko että kyseessä olisi perinteinen päivitys, kun vanhassa ei juurikaan ole hyödynnettäviä osia. Voi olla kustannustehokkaampaa tehdä kokonaan uusi. Suomesta voisi oletettavasti ainakin ohjuslavetit ( ei välttämättä ohjuksia ) liittää melko kivuttomasti siihen Ruotsin vanhaan systeemiin.
 
Mk4:ssa (vai jo Mk3:ssa) ainakin muuttuu se laukaisukanisteri muodoltaan. Pyöristetystä nelikulmiosta kuusikulmioksi. Mutta sen väitetään olevan taaksepäin yhteensopiva - ainakin tässä italialaisessa randomlähteessä. "The system is fully backwards compatible, so an investment in Mk3 today provides a smooth transition path to Gungnir tomorrow." Sinänsä se vaikuttaisi olevan Saabin svp Görgen Johanssonin sanoma. Toisin kuin alla olevat tiedot.
Tämä lainaus on ehkä kiinnostava:
The Mk 4 version was intended for the new corvettes ordered by Germany of the K-130 type.

The only problematic design was the sub-launched missile. This was tested for a long time, but practical ranges were limited by the poor detection capability of submarines on ships at ranges greater than a few km. The submarine had to be aided with externally fed data, but this did not help make this type of unit, invisible by definition, effective.
The choice was therefore to rely only on torpedoes
Sitten se olevinaan tietää, että Suomella on sekä uustuotanto Mk3 ja Mk2:sta tehtyä Mk3:sta. Vähän epäilyttää tiedon varmuus.
RBS-15SF Mk. II version for Finland. Local designation MTO 85 (Meritorjuntaohjus 1985)
RBS-15SF-3 Both new Mk. IIIs and upgraded Mk. IIs, which have been upgraded to Mk. III standard. Finnish designation MTO 85M

1735061584028.webp

Vertaa Friskin blogissa olevaan tietoon:
1735062224642.webp

Vs. tämän mukaan RBS-Mk3:sta ei ole edes kuin mereltä ammuttavana versiona

Eli jos tuo viimeinen pitää paikkaansa, plus ehkä noiden Mk3 laukaisimien havaitsemattomuus niin meillä on joko osin Mk3 tai ei yhtään. Eikä missään nimessä kaikki Mk3 kuten makarooni väittää.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top