Rannikkotykistön muistoja

#43
Rannikkotykistön perinneyhdistys ry

Löysin yhdistyksen kotisivun etsiessäni aineistoa tämän alan menneisyyden tapahtumille. En tiennyt aikaisemmin sellaista olevan. Sen puheenjohtaja on Johanna Pakola ja varapuheenjohtaja Sakari Martimo. Sen kotipaikka on ilmeisesti Turku osoitteensa perusteella, mikä ei valtakunnallista toimintaa ajatellen ole olennaista.

Yhdistys perustettiin vuonna 1979. Kotisivuilta toiminta-osasta löysin seuraavan luettelon. Vuosikokouksia on pidetty viime vuosina seuraavasti:

Turussa 2009, Hangossa 2012,
Rysäkarissa 2013, Tallinnassa 2014,
Kotkassa 2015, Helsingissä 2017 ja merellä 2018.

Yhdistyksen kotisivuilta Linkkejä-osastosta löytyy eri joukko-osastojen Perinneyhdistysten linkkejä tarkemmin tutkittavaksi niistä kiinnostuneille. Luettelossa oli 6 alan perinneyhdistystä.
 
Viimeksi muokattu:
#44
Ajattelin jo lopettaa tästä aiheesta keskustelun, mutta nyt sain käsiini harvinaisen kirjan. Sain sen lahjaksi sukulaisilta.

Se on V. J. Vatasen vuonna 1943 julkaisema kirja Kriisien ja sodan maailma, toinen osa. Sen alaotsikkona on ”Maailman tapahtumat VV. 1940 - 1942, 90 kuvaa ja 15 karttaa”. Se on kirjoitettu sodan aikana ennenkuin 2. maailman sodan ja Suomen jatkosodan tulos oli vielä tiedossa!

Sieltä löytyi esimerkiksi valokuva ” Saksan motorisoidun kolonnan etenemisestä Tanskan maanteitä” vuonna 1940, ja kaksi kuvaa Norjasta: ” Ylhäällä norjalaista tykistön hyökkäämässä ja alakuvassa Saksalaisia vahvistusjoukkoja matkalla pohjoiseen päin Norjan tunturien yli. ” Seuraava on lainaus aikaisemmin mainitusta rannikkotykistön torjuntatilanteesta:

Vahva saksalainen laivasto-osasto, johon kuului raskas 10,000 tonnin risteilijä Blu:cher ( pisteet u:n yläpuolella), kaksi kevyttä risteilijää, miinalaivoja ja kuljetuslaivoja, saapui Kielistä Ison Beltin kautta tullen huhtikuun 8 päivän iltana Oslon vuonna suulle. Yöllä alkoi hyökkäys itse vuonoon, kohti Norjan pääkaupunkia, jota suojasivat vuonon rannoilla olevat linnakkeet. Rauen ja Bolaernen saarien patterit Tönsbergin luona keksivät valonheittäjineen vihollisen ja avasivat tulen. Saksalaiset käyttivät hyvin yksinkertaista keinoa selviytyäkseen ohi näiden linnakkeisen: Saksalaisten laivojen valonheittäjät suunnattiin pettereihin, jotka täten sokaistuneina eivät pystyneet suuntaamaan tultaan tarkasti. . . .

Hortenin laivastoaseman luona syntyi sitten kiihkeä taistelu, jossa saksalaisetkin kärsivät menetyksiä. Kevyt risteilijä ”Emden” sai osumia ja yksi hävittäjä sekä miinanraivaaja upotettiin. Laivastoasema aluksineen kumminkin vallattiin, mutta Oskarsborgin linnoituksen edustalla tapahtui suuri taistelu. Linnoituksen 280 mm:n tykit avasivat vain 800 metrin matkalta tulen raskasta risteilijää kohti ja laivaan osui lisäksi vielä kaksi rannikkopatterin lähettämää torpedoa. Komea risteilijä vaipui Oslon vuonon aaltoihin, mutta suurin osa sen miehistöä ja siinä olleita maihinnousun osastoja pelastettiin.
 
Viimeksi muokattu:
#48
Halusin saada tietoja rannikko-ohjuksista Suomessa.

Löysin julkisesti tietoja asiasta, joten voinen kertoa löytämiäni ohjuksiin liittyvistä asioista.
Ensimmäinen osuma on foorumista aamukampa.net:

Nimimerkki ”Fagor” kertoi 1.3.2005 viestiketjussa ”aseet ja varusteet” Salon sedun sanomissa olleesta uutisesta.

Uudenmaan prikaati on aloittanut varusmiesten kouluttamisen uuteen rannikko-ohjusjärjestelmään Dragvikissa.
Rannikko-ohjuksilla korvataan käytöstä poistuvaa rannikkotykistökalustoa. Kaikkiaan ohjaus painaan jalustoineen ja lavetteineen 100 kg.


’ Laite on varsin suuri ja sitä täytyy pystyä kantamaan kantaen. Koulutuksessa korostuukin fyysisen kunnon merkitys ’, kertoo komentajakapteeni Manu Tuominen. ’ Ensimmäinen oikea ohjus on tarkoitus ampua vuoden 2006 aikana. Tämän jälkeen on tavoitteena, että kukin saapumiserän pääsee ampumaan yhden ohjuksen.’

Tarkistin erikseen, että ohjuksen tuotenimi on Rannikko-ohjus 06 (Eurospike ER). Se löytyy myös tänään merivoimien kalustosta. Se on tarkoitettu alusten torjuntaan saaristossa ja rannikolla. Yhden ohjuksen paino on 34 kg. Rannikko-ohjus on käytössä Uudenmaan prikaatilla.

Mainittu Uudenmaan prikaatti on Suomen ainoa ruotsinkielinen joukko-osasto. Sitä johtaa prikaatin komentaja Arvi Tavaila. Sen opetuskieli on ruotsi ja komentokieli suomi. Koulutus saariston oloissa on vaativaa. Tämä prikaati tuottaa kouluttaen hyvin monenlaisia osaajia erilaisiin tehtäviin. Tässä mainittu ohjuskoulutus on vain osa kokonaisuudesta.
 
Viimeksi muokattu:

Rannari

Ylipäällikkö
#49
Halusin saada tietoja rannikko-ohjuksista Suomessa.

Löysin julkisesti tietoja asiasta, joten voinen kertoa löytämiäni ohjuksiin liittyvistä asioista.
Ensimmäinen osuma on foorumista aamukampa.net:

Nimimerkki ”Fagor” kertoi 1.3.2005 viestiketjussa ”aseet ja varusteet” Salon sedun sanomissa olleesta uutisesta.

Uudenmaan prikaati on aloittanut varusmiesten kouluttamisen uuteen rannikko-ohjusjärjestelmään Dragvikissa.
Rannikko-ohjuksilla korvataan käytöstä poistuvaa rannikkotykistökalustoa. Kaikkiaan ohjaus painaan jalustoineen ja lavetteineen 100 kg.


’ Laite on varsin suuri ja sitä täytyy pystyä kantamaan kantaen. Koulutuksessa korostuukin fyysisen kunnon merkitys ’, kertoo komentajakapteeni Manu Tuominen. ’ Ensimmäinen oikea ohjus on tarkoitus ampua vuoden 2006 aikana. Tämän jälkeen on tavoitteena, että kukin saapumiserän pääsee ampumaan yhden ohjuksen.’

Tarkistin erikseen, että ohjuksen tuotenimi on Rannikko-ohjus 06 (Eurospike ER). Se löytyy myös tänään merivoimien kalustosta. Se on tarkotettu alusten torjuntaan saaristossa ja rannikolla. Yhden ohjuksen paino on 34 kg. Rannikko-ohjus on käytössä Uudenmaan prikaatilla.

Mainittu Uudenmaan prikaatti on Suomen ainoa ruotsinkielinen joukko-osasto. Sitä johtaa prikaatin komentaja Arvi Tavaila. Sen opetuskieli on ruotsi ja komentokieli suomi. Koulutus saariston oloissa on vaativaa. Tämä prikaati tuottaa kouluttaen hyvin monenlaisia osaajia erilaisiin tehtäviin. Tässä mainittu ohjuskoulutus on vain osa kokonaisuudesta.
Noita on julkisten tieojen mukaan 2 komppaniaa. Molemmilla 9 ampumalaitetta. Melkoinen rohjake miehissä siirreltäväksi.
 
Top