Rannikkotykistön muistoja

#1
Mihin katosi Suomen rannikkotykistö? Sain vastauksia lukemalla erilaisia kirjoja tästä aiheesta. Suomella oli vielä 1960-luvulla lujiksi rakennettuja rannikkolinnakkeita. Ne sijaitsivat pääasiassa Suomen eteläranikolla. Tuolla nimellä ei enää löydy varuskuntia eikä niitä isoja ja vankkoja rannikkotykkejä. Ne ampuivat hitaasti, mutta tarkasti. Olen osallistunut kovapanosammuntoihin koulutusaikana.

Onko täällä asianomaisia, jotka ovat palvelleet näissä joukoissa? Olin itse Isosaaressa alokasaikana ja aliupseerikoulussa vuonna 1964. Sain jatkokoulusta Suomenlinnan tykistökoulun ru-kurssilla. Tykistökoulun johtaja oli eversti K. Mäkipää ja rannikkotykistöosaston johtaja everstiluutnantti P. Elomaa. Oppilaskunnan puheenjohtajana oli upseerioppilas Antti-Jukka Oksanen.

Kurssijulkaisuun kirjoitti Antti-Jukka seuraavaa: "Tykistökoulun Reserviupseerikurssi 117 on päättymässä. Sadan vaiherikkaan päivän mieliin painuva kausi on meidän kohdallamme kulkenut joulukuun pimeistä päivistä talven sydänajan kautta kohti kaunista kevättä. Vuodenaikojen kehitys heijastuu tavallaan läpikäydyn kurssin tunnelmissa."

Jos tätä lukee tuolla samalla kurssilla palvellut oppilas, arvaa ehkä nimimerkistä nimeni. Älä paljasta sitä kuitenkaan, koska haluan pysyä nimettömänä. Olen hiihtänyt talvipakkasessa ja pimeässä varusteet ylläni. Olen nukkunut yön lumihangelle pystytetyssä teltassa. Minulle jäi paljon muistoja noilta kahdelta saarelta. Jos tunnistat Isosaaren tai Suomenlinnan kasarmit palvelupaikkanasi, kerro jotain tuosta ajasta tämän viestin jatkoksi.
 
#2
Rannikkotykistön tulevaisuus

Olen lukenut muutamia historiateoksia koskien Suomen puolustusvoimia ja Suomen rannikkolinnakkeita. Olen saanut niistä selkeän kuvan perusteluista ja kehityksestä raskaan rannikkotykistön alasajosta. Se on nyt peruuttamaton tosiasia, Uutena tietona olen saanut selville, että näin ei ole kaikissa maissa toimittu.

Aloin hakea lisää tietoa tästä aihepiiristä eli rannikkopuolustuksesta nykyään. Tänään löysin tästä asiasta kaksi julkaisua. Toisen on kirjoittanut yleiseskuntaeverstiluutnantti K. Miettinen ja toisen yleisesikuntakomentajakapteeni Ville Vänskä. Molemmat julkaisut ovat mielenkiintoisia koskien tämän alan kehitystä ja sen tulevaisuuden näkymiä.
 

Sippi

Alikersantti
#3
Niin linnakkeilla ei ole enään miehitystä, mutta kysyn onko ne muka hylätty kokonaan. Vastaus taitaa olla ei, kun katsoo ampumaiomoituksia. Kumpiko se 8n tehokkaampi kiinteä 130 kanuuna vai liikkuva rannikko-ohjus.
 

Patu

Kapteeni
Lahjoittaja
#4
Niin linnakkeilla ei ole enään miehitystä, mutta kysyn onko ne muka hylätty kokonaan. Vastaus taitaa olla ei, kun katsoo ampumaiomoituksia. Kumpiko se 8n tehokkaampi kiinteä 130 kanuuna vai liikkuva rannikko-ohjus.
Suorituskyvyllä mitattuna tehokkainta on, kun molemmat löytyvät työkalupakista.

Kustannustehokkuuteen en osaa ottaa kantaa.
 
#8
Suomella oli vielä 1960-luvulla lujiksi rakennettuja rannikkolinnakkeita
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=10&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwjq8M_0k4zfAhUspIsKHQB7AS0QFjAJegQIBBAB&url=http://www.military-history-denmark.dk/Langelandsfortet/index_ENG.htm&usg=AOvVaw1zCPsdX3ZlpeYj-9PD7U3j
Meidän rannikoilemme louhittiin ja rakennettiin kaikessa hiljaisuudesa uusia tykkilinnoitteita lähes Kylmän sodan loppuun asti eli vielä 1980-luvun jälkipuoliskolla. Katsomassa voi käydä vaikka Helsingin edustan Vallisaaressa. Muuallakin oli rt:tä, esimerkiksi kaikissa Pohjoismaissa sekä Neuvostoliitossa. NATO:ssa Pohjoismaita lukuunottamatta oli hiljaisempaa. Eivät pelänneet maihinnousu-uhkaa tai torjuntatehtävät ajateltiin hoitaa ilma- sekä merivoimin.
 

Rannari

Ylipäällikkö
#9
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=10&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwjq8M_0k4zfAhUspIsKHQB7AS0QFjAJegQIBBAB&url=http://www.military-history-denmark.dk/Langelandsfortet/index_ENG.htm&usg=AOvVaw1zCPsdX3ZlpeYj-9PD7U3j
Meidän rannikoilemme louhittiin ja rakennettiin kaikessa hiljaisuudesa uusia tykkilinnoitteita lähes Kylmän sodan loppuun asti eli vielä 1980-luvun jälkipuoliskolla. Katsomassa voi käydä vaikka Helsingin edustan Vallisaaressa. Muuallakin oli rt:tä, esimerkiksi kaikissa Pohjoismaissa sekä Neuvostoliitossa. NATO:ssa Pohjoismaita lukuunottamatta oli hiljaisempaa. Eivät pelänneet maihinnousu-uhkaa tai torjuntatehtävät ajateltiin hoitaa ilma- sekä merivoimin.
Viimeinen 130TK-patteri tosiaan valmistui noin 1990 ja sen jälkeenkin on saatettu vielä parannella paikkoja. Osa torneista tuli kuitenkin eri asemiin kuin aiemmat kanuunat ja vaikuttivat näin esimerkiksi it- ja lähipuolustusasemiin. Ja linnakkeillahan jokseenkin kaikki tuon tyyppinen rakentaminen vaatii sekä louhintaa että betonivaluja.
 
#10
Ruotsin rannikkotykistö

Luin suomalaisesta tutkimuksesta ruotsalaisten uusista rannikkotykeistä. Järeistä tykeistä luovuttiin kuten Suomessa, mutta Ruotsissa kehitettiin edelleen rannikkotykkejä aikaisempaa pienemmillä malleilla. 1980-luvun lopussa Ruotsissa rannikkotykistöön kuului kuusi rannikkotykistöprikaatia.

Vuoden 2000 puolustusselonteko esitti rannikkotykistön lakkauttamista Ruotsissa. Pääosa vanhentuneista tykeistä romutettiin, mutta osa säilytettiin. Jäljelle jäivät Ellenabben Karlskronan edustalla ja Femörefortet Öxelsundin edustalla ja Landsort. Maihinnousujoukot perustettiin 1. heinäkuuta 2000.
 

Rannari

Ylipäällikkö
#11
Ruotsin rannikkotykistö

Luin suomalaisesta tutkimuksesta ruotsalaisten uusista rannikkotykeistä. Järeistä tykeistä luovuttiin kuten Suomessa, mutta Ruotsissa kehitettiin edelleen rannikkotykkejä aikaisempaa pienemmillä malleilla. 1980-luvun lopussa Ruotsissa rannikkotykistöön kuului kuusi rannikkotykistöprikaatia.

Vuoden 2000 puolustusselonteko esitti rannikkotykistön lakkauttamista Ruotsissa. Pääosa vanhentuneista tykeistä romutettiin, mutta osa säilytettiin. Jäljelle jäivät Ellenabben Karlskronan edustalla ja Femörefortet Öxelsundin edustalla ja Landsort. Maihinnousujoukot perustettiin 1. heinäkuuta 2000.
Onhan Suomessakin edelleen vanhoissa asemissaan useampi kymmenen 100- tai 152-millistä kanuunaa vaikka ne onkin poistettu vahvuuksista. Joukossa mm. kymmenkunta kokonaista 100TK-patteria. Tuo ei tietenkään tarkoita että ne voisi ottaa uudelleen käyttöön. Onpahan säästetty muutama euro kun tykit on museoitu niille sijoilleen.
 
#12
Luulisi nämä kiinteät olevan ihan ensimmäisten joukossa vihollisen tuhoamislistalla. Tieto tarkasta sijainnista löytyy varmasti, joten niiden tuoma ilonon kyllä olematonta.
 

Rannari

Ylipäällikkö
#13
Luulisi nämä kiinteät olevan ihan ensimmäisten joukossa vihollisen tuhoamislistalla. Tieto tarkasta sijainnista löytyy varmasti, joten niiden tuoma ilonon kyllä olematonta.
Suomi on täynnä kaikenlaisia ihan heti ensimmäiseksi tuhottavia kiinteitä kohteita. Niitä on varmasti useita tuhansia. Muutama kymmenen tornikanuunaa ei siinä kokonaisuudessa isoa muutosta tuo. Iso salaisuus nuo tornikanuunat eivät tietysti satelliittien aikakaudella ole ja onpa niiden sijainnit linnakkeen tarkkuudella jo evp-upseerien tietokirjassakin avattu.

Rannikkopuolustus ei onneksi enää nojaa kiinteisiin asejärjestelmiin. Nyt kylläkin enemmän kuin vaikkapa vielä vuosituhannen vaihteessa. 90-luvullahan panostettiin vahvasti liikkuvaan rannikkotykistöön mutta siitä on valitettavasti jäljellä enää muistot kun koko aselaji ajettiin alas laivastoyksiköiden säästämiseksi.
 

Rannari

Ylipäällikkö
#15
Merivoimien Twitterin mukaan ainakin jonkinnäköistä osaamista ja valmiutta pidetään vielä yllä (3.marraskuuta 2018)

https://twitter.com/navyfi?lang=fi

Coastal artillery 130 mm turret gun whispers gently up to 40 km if needed.

Tässä video:

Pienellä mittakaavalla koulutusta ja ammuntoja pyöritetään jatkuvasti. Ei tuollaisen järjestelmän osaamista oikein muuten voi säilyttää.
 

Rannari

Ylipäällikkö
#18
#19
Meritiedustelukomppania – Opetuspaketti

Meritiedustelukomppania tuottaa tilannekuvaa rannikko- ja saaristoalueelta valvonnalla, tiedustelulla ja tulenkäytöllä.
Sen tehtävänä on valvonnan lisäksi johtaa tykistöyksiköiden tulta ja osoittaa maaleja ohjusyksiköille.


 

MeriTJ

Majuri
Lahjoittaja
#20
Sellainen mikä useasti meinaa unohtua RT:stä puhuttaessa on sen kyky tukea tarvittaessa myös taistelua saarista/saarissa. Jos saaren toiseen päähän nousee kymmenpäinen osasto vihollista vaikkapa pienillä kanooteilla niin sitä on hankala ja ennen kaikkea kustannustehoton häiritä tai pysäyttää (lue: vetää täysin päreiksi :)!) meritorjuntaohjuksella mutta tuollainen tornikanuuna kykenee sylkäisemään tarkkaan pistemaaliin kranaattinsa myös saareen. Sen edullinen murkula on halpa laittaa hiihtämään sen sijaan. Se siis soveltuu hyvin myös muuhunkiin kuin horisontista häämöttävään raivaajien johtamaan maihinnousuarmadaan. Tästä syystä siihen ei kannata lisää investoida euroja uusien hankintojen suhteen mutta se on edelleen sellainen voimatekijä rannikolla jonka vihollinen joutuu vakavissaan ottamaan huomioon kauan ennen kuin luulee suorittavansa strategisen maihinnousunsa muka tarpeeksi pehmitettyyn puolustajaan.
 
Top