ahkio
Alikersantti
Second kirjoitti:Voisi kai sellaisen tietynlaisen hyökkäyskaavan tähän kehittää näin amatööri pohjalta:
-Tiedustelu (voi olla mallia väkivaltainen). Suuri merkitys tässä on raskaiden PST-aseiden paikantaminen.
-Tykistötulen suunnittelu tiedustelutietojen pohjalta. Jälleen paino voi olla vanhvasti raskaiden PST-aseiden kohdalla koska sitten mahdollistuu suora-ammunnan tehokas käyttö.
-Raskaiden PST-aseiden tuhoaminen, muutoinkin suora-ammunta aseilla puolustajan pehimittäminen. PST on kuitenkin prioriteetti yksi koska se voi häiritä suora-ammuntaa pahastikin.
-Tykistötuli alkaa pehimittää
-tietyssä vaihessa alkaa joukkojen hyökkäys riippuen maastosta ja siitä mitä ja missä vastustajan oletetaan olevan.
Koskaahan meillä ei armeijassa näitä käyty läpi. Joissakin ohjekirjoissa ne saattoivat tosin olla...
No itseasiassa varusmiespalveluksessa koulutuksen kohteena on miehistöä, ryhmänjohtajia ja joukkueenjohtajia. Niille opetetaan yksittäisten taistelijoiden tarvitsemista tiedoista joukkueen johtamiseen asti tarvittavia tietoja. Nuo mitä kirjoitit on huolena lähinnä päällikkötasosta ylöspäin. Toki RUK:ssa tuotakin käydään hiukan läpi, mutta normi varusmiehen / ressun tarvisee vain osata oman koulutuksensa mukainen tehtävä ja siinäkin on useimmille liikaa.
'tauno taistelijan' ja 'simo sinkomiehen' kannalta on täysin samaa, ampuuko hän tiedustelupartioon tai varsinaiseen hyökkäysosastoon kuuluvaa vihollista.
Mutta aiheeseen palatakseni, olen kyllä ehdottomasti telojen kannalla, kun puhutaan varsinaisista tst-joukoista. Huollolle jne. käypäsempi on yleisesti renkaat.
Ja lopuksi normi valitusvirteni: Kunpa alueellisilla tst-joukoilla olis edes tyydyttävät pyöräajoneuvot...