Reserviläiset voidaan pian käskeä kertausharjoituksiin välittömästi
- Viestiketjun aloittaja skärdis
- Aloitus PVM
Honcho
SMLNKO M/83
Minäkin osasin vahventaa toverivärillä, vahvennettu kohta on juuri se joka kävi mielessä. Näin varmistetaan että kiusausta minkäänlaiseen "decapitation attack" -tyyppiseen operaatioon ei ole. Meillä on kuitenkin harjoitusvastustaja, joka on kuuluisa siitä ettei siltä temput lopu. Joka oveluudella ja häikäilemättömyydellä paikkailee puutteita jotka sillä tosiolevassa puolessa on.
Vilperi
Alikersantti
Mitä itse olen seurannut keskustelua asiasta, niin moni ihmettelee lakimuutoksen tarpeellisuutta kun pressa vain napsauttaa sormiaan ja valmiuslaki on päällä ja ukot rivissä. Kuvittelin pienen ja ehkä todennäköisen casen:
Puolustusvoimien varikoiden ja tärkeiden kohteiden lähellä on huomattu lisääntynyttä epäilyttävää liikehdintää, ruosteisia pakuja ajelee tavaraa kyydissä selkeästi rahdaten tavaraa jonnekkin lähettyville. Puolustusvoimat ilmoittaa huolensa presidentille ja pyytää valmiuslainsäädännön käyttöönottoa, jotta saataisiin kohteita suojaamaan 2kk sitten kotiutuneita spol-joukkueita huolto-osineen. Poliittinen ilmapiiri on kuitenkin rauhallinen, joten presidentti ei halua antaa provosoivaa viestiä ja jättää pyynnön toteuttamatta rauhoitellen huolestuneita kenraaleita, että lomakausi on alkanut ja mökkiläiset ne vaan siellä ajelee.
Ylläoleva skenaario on mielestäni juuri sellainen, minkä vuoksi ns "pikakertauksia" tarvitaan.
Viesti kirjoitettu pikaisesti päästä ja puhelimella joten pahoittelen jo etukäteen asia- ja kirjoitusvirheistä.
Puolustusvoimien varikoiden ja tärkeiden kohteiden lähellä on huomattu lisääntynyttä epäilyttävää liikehdintää, ruosteisia pakuja ajelee tavaraa kyydissä selkeästi rahdaten tavaraa jonnekkin lähettyville. Puolustusvoimat ilmoittaa huolensa presidentille ja pyytää valmiuslainsäädännön käyttöönottoa, jotta saataisiin kohteita suojaamaan 2kk sitten kotiutuneita spol-joukkueita huolto-osineen. Poliittinen ilmapiiri on kuitenkin rauhallinen, joten presidentti ei halua antaa provosoivaa viestiä ja jättää pyynnön toteuttamatta rauhoitellen huolestuneita kenraaleita, että lomakausi on alkanut ja mökkiläiset ne vaan siellä ajelee.
Ylläoleva skenaario on mielestäni juuri sellainen, minkä vuoksi ns "pikakertauksia" tarvitaan.
Viesti kirjoitettu pikaisesti päästä ja puhelimella joten pahoittelen jo etukäteen asia- ja kirjoitusvirheistä.
RautaRisti
Luutnantti
RautaRisti
Luutnantti
Melko todennäköistä, koska ilman minkäänlaista sitoutumista tai muuta mielenkiinnon ilmaisemista, on turha muita SA-yksiköitä kutsua ja odotella tuliisko joku harjoitukseen.
Honcho
SMLNKO M/83
Jep. Ja siis nimenomaan niin että presidentti kyllä OIKEASTI haluaa joukkoja kokoon, mutta ei halua omalla käskyllään "provosoida" vaan jättää asian ikäänkuin kenraalien päätettäväksi. Jättää siinä itselleen pelivaraa kaikenlaisia neuvotteluja varten.
Se tuntuisi vähän ihmeelliseltä, jos asevoimien ylipäällikkö ja ulkopoliittinen johtaja ei edes kulisseissa halua jotain mikä sitten PVKOM toimesta toteutetaan. Se olisi nimenomaan sitä vallansiirtoa, mitä joka käänteessä on vakuuteltu pois asiasta? Tosin edellisen presidentin aikana...no joo jätän tämän ajatuksen tähän
Umkhonto
Ylipäällikkö
Jaa-a, noinkohan tässä sitten käy?
Puolustusvoimat suunnittelee varusmiesten käyttöä yllätyshyökkäyksen torjunnassa
Puolustusvoimien komentajalle ei annetakaan oikeutta käskeä 25 000:ta reserviläistä kertausharjoituksiin.
Kotimaa 7.4.2016 2:00 Päivitetty: 7.4.2016 6:38
Jarmo Huhtanen
Ville Honkonen
Varusmiehiä käytettiin virka-apuna Tornion järjestelykeskuksessa syyskuussa 2015.
Tästä on kyse
Suomi päivittää keinovalikoimaansa
Puolustusvoimat on uusimassa sotilaallisen valmiuden kohottamiseen tarvittavaa keinovalikoimaansa.
Taustalla on Venäjän varustautuminen.
Keskeisinä uusina osina ovat reserviläisten nopeampi kutsuminen palvelukseen ja varusmiesten käytön tehostaminen.
Puolustusvoimat suunnittelee käyttävänsä varusmiehiä mahdollisen yllätyshyökkäyksen torjuntaan. HS:n tiedon mukaan Maavoimien esikunnassa valmistellaan paraikaa asiaa koskevia ohjeita joukko-osastoille.
Nykyjärjestelmässä vain Puolustusvoimien kantahenkilökunta päivystää yllätysiskun varalta. Pääesikunnasta ei keskiviikkona haluttu myöntää eikä kieltää HS:n tietoa.
”Valmiuteen liittyviä asioita emme voi kommentoida”, sanoi Puolustusvoimien valmiuspäällikkö, prikaatikenraali Markku Myllykangas.
Myllykangas kuitenkin korosti, ettei varusmiespalvelukseen ole tulossa muutoksia.
Rami Marjamäki
Markku Myllykangas
”Millään mitä teemme ei ole vaikutusta varusmiesten lomiin. Lomia ei pala”, Myllykangas sanoo.
”Olen yrittänyt sanoa äideille ja isille, että me pidämme huolta pojistanne.”
Varusmiesten käyttö esimerkiksi yllätyshyökkäyksen torjunnassa on herkkä aihe, koska varusmiesten sotilaskoulutus on kesken.
Epätietoisuutta on ollut muun muassa siitä, saako varusmiehille lain mukaan edes antaa vaarallisia tehtäviä. HS:n tiedon mukaan varusmiesten käyttö on ollut jopa tietyissä valmiussuunnitelmissa kiellettyä.
Epäselvyyden vuoksi puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) on pyytänyt oikeuskanslerin lausuntoa siitä, estääkö lainsäädäntö varusmiesten käytön joustavan valmiuden kohottamisen ja sodan ajan tehtäviin.
Vesa Moilanen
Jussi Niinistö
Tammikuussa päivätyn oikeuskansleri Jaakko Jonkan lausunnon mukaan varusmiesten käytölle ei ole asetettu lähtökohtaisia oikeudellisia rajoitteita.
”Ilmeisesti jossain vaiheessa on syntynyt tulkintaepäselvyys, kun lakia on viimeksi muutettu. Siinä on mennyt sekaisin puurot ja vellit eli maanpuolustus- ja virka-aputehtävät”, sanoi Niinistö keskiviikkona.
”Kun asevelvollisuuslakia viimeksi uudistettiin, niin virka-apua koskevaan pykälään kirjoitettiin rajoituksia, joiden mukaan varusmiehiä ei virka-apua annettaessa saa käyttää vaarallisiin tehtäviin, kuten räjähteiden raivaamiseen tai aseellista voimankäyttöä edellyttäviin tehtäviin.”
Niinistö tulkitsee niin, ettei missään vaiheessa ole ollut estettä käyttää varusmiehiä sodan ajan tehtävässä tai maan puolustamisessa.
”Oli syntynyt tulkintaepäselvyys. Sain oikeuskanslerilta hyvin selkeän lausunnon: meillä ei ole lainsäädännöllistä muutostarvetta.”
Niinistö ei halua kuitenkaan kommentoida varusmiehien käyttöä yllätyshyökkäyksen torjunnassa.
”Se on puhtaasti Puolustusvoimien asia.”
Niinistö ei myöskään suostu arvioimaan, missä vaiheessa koulutusta varusmiehet voitaisiin lähettää sotaan.
”Puolustusvoimat tekee omat arvionsa. Riittävä koulutus pitää olla. Se vaihtelee koulutushaaroittain.”
Hallitus on tekemässä muutoksia asevelvollisuuslakiin, jotta Puolustusvoimat voisi reagoida nopeammin sotilaalliseen uhkaan. Muutosesitys koskee reserviläisten käytön tehostamista.
Valtioneuvosto käsittelee tätä valmiuden joustavaa kohottamista koskevaa lakiesitystä tänään torstaina.
Alkuperäiseen lakiehdotukseen on tullut tärkeitä muutoksia lausuntokierroksen jälkeen.
Alun perin Puolustusvoimien komentajalle ehdotettiin oikeutta kutsua välittömästi valmiudenkohottamisharjoitukseen enintään 25 000 reserviläistä. Taustalla oli ajatus, että valmiutta haluttiin pystyä nostamaan myös tilanteessa, jossa tasavallan presidentti olisi estyneenä.
Lopullisesta lakiesityksestä tämä osittaista liikekannallepanoa muistuttava komentajan oikeus on poistettu. Esityksessä on palattu normaaliin menettelyyn.
”Käytäntö on päätöksenteossa sama kuin sotilaskäskyasioissa”, kertoi Niinistö.
”Tasavallan presidentti ratkaisee asian puolustusvoimain komentajan esittelystä. Puolustusministerin on oltava läsnä ja lausuttava asiasta mielipiteensä. Myös pääministeri voi olla läsnä ja lausua mielipiteensä.”
Alkuperäisen ehdotuksen mukaan valmiuden kohottamistarkoituksessa järjestettävästä kertausharjoituksesta ei voinut hakea vapautusta. Lopullisessa esityksessä vapautusta voi kuitenkin hakea kuten muissakin kertausharjoituksissa.
”Edellytykset vapautuksen saamiseksi olisivat tiukemmat, eikä vapautuksen hakeminen vaikuta täytäntöönpanoon. Pelkän jätetyn hakemuksen perusteella ei kukaan voi jäädä pois harjoituksista.”
Lakiesityksen mukaan kertausharjoituksien enimmäispäivien määrät kaksinkertaistetaan, eikä valmiudenkohottamisharjoituksia laskettaisi näihin enimmäismääriin. Valmiudenkohottamisharjoituksiin käskettäisiin aina 30 vuorokaudeksi kerrallaan. Käsky voidaan uusia sen jälkeen.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1459919141804?ref=hs-prio-1-1
Puolustusvoimat suunnittelee varusmiesten käyttöä yllätyshyökkäyksen torjunnassa
Puolustusvoimien komentajalle ei annetakaan oikeutta käskeä 25 000:ta reserviläistä kertausharjoituksiin.
Kotimaa 7.4.2016 2:00 Päivitetty: 7.4.2016 6:38
Jarmo Huhtanen
Ville Honkonen
Varusmiehiä käytettiin virka-apuna Tornion järjestelykeskuksessa syyskuussa 2015.
Tästä on kyse
Suomi päivittää keinovalikoimaansa
Puolustusvoimat on uusimassa sotilaallisen valmiuden kohottamiseen tarvittavaa keinovalikoimaansa.
Taustalla on Venäjän varustautuminen.
Keskeisinä uusina osina ovat reserviläisten nopeampi kutsuminen palvelukseen ja varusmiesten käytön tehostaminen.
Puolustusvoimat suunnittelee käyttävänsä varusmiehiä mahdollisen yllätyshyökkäyksen torjuntaan. HS:n tiedon mukaan Maavoimien esikunnassa valmistellaan paraikaa asiaa koskevia ohjeita joukko-osastoille.
Nykyjärjestelmässä vain Puolustusvoimien kantahenkilökunta päivystää yllätysiskun varalta. Pääesikunnasta ei keskiviikkona haluttu myöntää eikä kieltää HS:n tietoa.
”Valmiuteen liittyviä asioita emme voi kommentoida”, sanoi Puolustusvoimien valmiuspäällikkö, prikaatikenraali Markku Myllykangas.
Myllykangas kuitenkin korosti, ettei varusmiespalvelukseen ole tulossa muutoksia.
Rami Marjamäki
Markku Myllykangas
”Millään mitä teemme ei ole vaikutusta varusmiesten lomiin. Lomia ei pala”, Myllykangas sanoo.
”Olen yrittänyt sanoa äideille ja isille, että me pidämme huolta pojistanne.”
Varusmiesten käyttö esimerkiksi yllätyshyökkäyksen torjunnassa on herkkä aihe, koska varusmiesten sotilaskoulutus on kesken.
Epätietoisuutta on ollut muun muassa siitä, saako varusmiehille lain mukaan edes antaa vaarallisia tehtäviä. HS:n tiedon mukaan varusmiesten käyttö on ollut jopa tietyissä valmiussuunnitelmissa kiellettyä.
Epäselvyyden vuoksi puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) on pyytänyt oikeuskanslerin lausuntoa siitä, estääkö lainsäädäntö varusmiesten käytön joustavan valmiuden kohottamisen ja sodan ajan tehtäviin.
Vesa Moilanen
Jussi Niinistö
Tammikuussa päivätyn oikeuskansleri Jaakko Jonkan lausunnon mukaan varusmiesten käytölle ei ole asetettu lähtökohtaisia oikeudellisia rajoitteita.
”Ilmeisesti jossain vaiheessa on syntynyt tulkintaepäselvyys, kun lakia on viimeksi muutettu. Siinä on mennyt sekaisin puurot ja vellit eli maanpuolustus- ja virka-aputehtävät”, sanoi Niinistö keskiviikkona.
”Kun asevelvollisuuslakia viimeksi uudistettiin, niin virka-apua koskevaan pykälään kirjoitettiin rajoituksia, joiden mukaan varusmiehiä ei virka-apua annettaessa saa käyttää vaarallisiin tehtäviin, kuten räjähteiden raivaamiseen tai aseellista voimankäyttöä edellyttäviin tehtäviin.”
Niinistö tulkitsee niin, ettei missään vaiheessa ole ollut estettä käyttää varusmiehiä sodan ajan tehtävässä tai maan puolustamisessa.
”Oli syntynyt tulkintaepäselvyys. Sain oikeuskanslerilta hyvin selkeän lausunnon: meillä ei ole lainsäädännöllistä muutostarvetta.”
Niinistö ei halua kuitenkaan kommentoida varusmiehien käyttöä yllätyshyökkäyksen torjunnassa.
”Se on puhtaasti Puolustusvoimien asia.”
Niinistö ei myöskään suostu arvioimaan, missä vaiheessa koulutusta varusmiehet voitaisiin lähettää sotaan.
”Puolustusvoimat tekee omat arvionsa. Riittävä koulutus pitää olla. Se vaihtelee koulutushaaroittain.”
Hallitus on tekemässä muutoksia asevelvollisuuslakiin, jotta Puolustusvoimat voisi reagoida nopeammin sotilaalliseen uhkaan. Muutosesitys koskee reserviläisten käytön tehostamista.
Valtioneuvosto käsittelee tätä valmiuden joustavaa kohottamista koskevaa lakiesitystä tänään torstaina.
Alkuperäiseen lakiehdotukseen on tullut tärkeitä muutoksia lausuntokierroksen jälkeen.
Alun perin Puolustusvoimien komentajalle ehdotettiin oikeutta kutsua välittömästi valmiudenkohottamisharjoitukseen enintään 25 000 reserviläistä. Taustalla oli ajatus, että valmiutta haluttiin pystyä nostamaan myös tilanteessa, jossa tasavallan presidentti olisi estyneenä.
Lopullisesta lakiesityksestä tämä osittaista liikekannallepanoa muistuttava komentajan oikeus on poistettu. Esityksessä on palattu normaaliin menettelyyn.
”Käytäntö on päätöksenteossa sama kuin sotilaskäskyasioissa”, kertoi Niinistö.
”Tasavallan presidentti ratkaisee asian puolustusvoimain komentajan esittelystä. Puolustusministerin on oltava läsnä ja lausuttava asiasta mielipiteensä. Myös pääministeri voi olla läsnä ja lausua mielipiteensä.”
Alkuperäisen ehdotuksen mukaan valmiuden kohottamistarkoituksessa järjestettävästä kertausharjoituksesta ei voinut hakea vapautusta. Lopullisessa esityksessä vapautusta voi kuitenkin hakea kuten muissakin kertausharjoituksissa.
”Edellytykset vapautuksen saamiseksi olisivat tiukemmat, eikä vapautuksen hakeminen vaikuta täytäntöönpanoon. Pelkän jätetyn hakemuksen perusteella ei kukaan voi jäädä pois harjoituksista.”
Lakiesityksen mukaan kertausharjoituksien enimmäispäivien määrät kaksinkertaistetaan, eikä valmiudenkohottamisharjoituksia laskettaisi näihin enimmäismääriin. Valmiudenkohottamisharjoituksiin käskettäisiin aina 30 vuorokaudeksi kerrallaan. Käsky voidaan uusia sen jälkeen.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1459919141804?ref=hs-prio-1-1
JR49
Respected Leader
Nyt äkkiä haltuun tiedottaminen aiheesta. Jaakko Jonkan päätös, jonka Lepard muistaakseni tänne postasi, olisi hyvä lähtökohta.
Perhana, voin jo nähdä mielessäni jonkun mediahysterian teemalla: Lapsia ollaan pistämässä sotaan Venäjän erikoisjoukkoja vastaan, Venäjän superaseet jauhavat imeväiset jauhelihaksi yms.
Perhana, voin jo nähdä mielessäni jonkun mediahysterian teemalla: Lapsia ollaan pistämässä sotaan Venäjän erikoisjoukkoja vastaan, Venäjän superaseet jauhavat imeväiset jauhelihaksi yms.
Tämä on sitä uskottavaa itsenäistä puolustusta ja koko maan puolustamista ....... Voi juma
, jotten pahemmin sanoisi. Jos Suomeen hyökätään yllättäen mistähän kirjoituspöytien takaa ne kaikki palveluksessa olevat huipputreenatut upseerit oikein kiskaistaisiin?
StepanRudanskij
Respected Leader
Silloin joskus kivikaudella kaikki mortit ja gonat tiesivät, että ovat nopeimmin saatavilla oleva joukko valmiiksi varusteltuna. Varuskunnat varustevarastoineen, varikot ym. ovat joka tapauksessa ensimmäisiä kohteita, joten varusmiehet ovat silloin etulinjassa ihan riippumatta suomalaisten päätöksistä. Ihme metelöintiä asioista, jotka päättävät itse itsestään.
Tämä on sitä uskottavaa itsenäistä puolustusta ja koko maan puolustamista ....... Voi juma
Se on parempi, että nämä kirjoituspöytien takana jakkaralla pyörivät huipputreenatut henkilöt eivät anna tulla ihan ylläripylläriä. On ihan tasan armeijan vastuulla tuottaa informaatiota, joka päätyy tosiaikaisesti vähintään YP:n kirjoituspöydälle. Turha tässä on muuta itkeä. Ei ole sinun eikä minun vastuullani tuottaa tästä infoa, vastuulliset istua jankottavat tornipöytien takana.
JR49
Respected Leader
Tällainen siitä sitten tuli. Eli ainakin miesmäärärajat ovat poistuneet alkuperäiseen nähden, ei puhuta 25.000 enää mitään. Mahdollistaa siis isomman, kuin YH aikanaan?
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta
Puolustusministeriö 7.4.2016 13.49
Tiedote
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen asevelvollisuuslain muuttamiseksi.
Asevelvollisuuslaissa säädetään kertausharjoitusten yhdeksi tarkoitukseksi sotilaallisen valmiuden joustava kohottaminen. Asevelvolliset on kuitenkin määrättävä harjoitukseen vähintään kolme kuukautta ennen harjoituksen alkamista, eli tosiasiallisia mahdollisuuksia hyödyntää kertausharjoituksia valmiuden kohottamiseen ei ole. Aseellisen voiman käyttöä sisältäneet kriisit ovat viime vuosina tyypillisesti kehittyneet yllättävästi ja nopeasti, usein vain päivien tai viikkojen aikana.
Esityksessä ehdotetaankin, että kertausharjoitukseen määräämistä koskevasta kolmen kuukauden määräajasta voitaisiin poiketa, jos 1) harjoituksessa olisi kyse sotilaallisen valmiuden joustavasta kohottamisesta ja 2) Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevä tarve tätä edellyttäisi. Joustavan valmiuden kohottamisen kertausharjoituksesta päättää lakiesityksen mukaan tasavallan presidentti puolustusvoimain komentajan esittelystä. Puolustusministerin tulee olla päätöksenteossa läsnä ja lausua asiasta käsityksensä, ja lisäksi pääministerillä olisi oikeus olla läsnä ja lausua asiasta käsityksensä. Määräys ko. harjoitukseen voitaisiin esityksen mukaan antaa yksittäisen asevelvollisen osalta enintään 30 päiväksi kerrallaan ja harjoitus olisi peruttava heti, kun turvallisuustilanne sen sallisi.
Nopeutetussa menettelyssä järjestetyt harjoitukset olisi tarkoitettu vain erittäin poikkeukselliseksi menettelyksi, eikä niillä olisi tarkoitus miltään osin korvata tavallisia kertausharjoituksia. Lakiesityksen mukaisesta nopeutetussa menettelyssä järjestetystä kertausharjoituksesta saisi hakea vapautusta samassa järjestyksessä kuin tavallisesta kertausharjoituksesta, mutta edellytykset vapautuksen myöntämiselle olisivat tiukemmat. Vapautus voitaisiin myöntää vain, jos se olisi asevelvollisen perhe- tai taloudellisten olojen taikka ammatin tai elinkeinon harjoittamisen takia välttämätön.
Edellä mainitun lisäksi esityksessä ehdotetaan, että kertausharjoitusvuorokausien enimmäismäärät kaksinkertaistettaisiin nykyisestä. Nopeutetussa menettelyssä järjestettyjä harjoituksia ei laskettaisi mukaan enimmäismääriin.
Lakia ehdotetaan tulevaksi voimaan 1.7.2016.
http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/...alle-laiksi-asevelvollisuuslain-muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta
Puolustusministeriö 7.4.2016 13.49
Tiedote
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen asevelvollisuuslain muuttamiseksi.
Asevelvollisuuslaissa säädetään kertausharjoitusten yhdeksi tarkoitukseksi sotilaallisen valmiuden joustava kohottaminen. Asevelvolliset on kuitenkin määrättävä harjoitukseen vähintään kolme kuukautta ennen harjoituksen alkamista, eli tosiasiallisia mahdollisuuksia hyödyntää kertausharjoituksia valmiuden kohottamiseen ei ole. Aseellisen voiman käyttöä sisältäneet kriisit ovat viime vuosina tyypillisesti kehittyneet yllättävästi ja nopeasti, usein vain päivien tai viikkojen aikana.
Esityksessä ehdotetaankin, että kertausharjoitukseen määräämistä koskevasta kolmen kuukauden määräajasta voitaisiin poiketa, jos 1) harjoituksessa olisi kyse sotilaallisen valmiuden joustavasta kohottamisesta ja 2) Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevä tarve tätä edellyttäisi. Joustavan valmiuden kohottamisen kertausharjoituksesta päättää lakiesityksen mukaan tasavallan presidentti puolustusvoimain komentajan esittelystä. Puolustusministerin tulee olla päätöksenteossa läsnä ja lausua asiasta käsityksensä, ja lisäksi pääministerillä olisi oikeus olla läsnä ja lausua asiasta käsityksensä. Määräys ko. harjoitukseen voitaisiin esityksen mukaan antaa yksittäisen asevelvollisen osalta enintään 30 päiväksi kerrallaan ja harjoitus olisi peruttava heti, kun turvallisuustilanne sen sallisi.
Nopeutetussa menettelyssä järjestetyt harjoitukset olisi tarkoitettu vain erittäin poikkeukselliseksi menettelyksi, eikä niillä olisi tarkoitus miltään osin korvata tavallisia kertausharjoituksia. Lakiesityksen mukaisesta nopeutetussa menettelyssä järjestetystä kertausharjoituksesta saisi hakea vapautusta samassa järjestyksessä kuin tavallisesta kertausharjoituksesta, mutta edellytykset vapautuksen myöntämiselle olisivat tiukemmat. Vapautus voitaisiin myöntää vain, jos se olisi asevelvollisen perhe- tai taloudellisten olojen taikka ammatin tai elinkeinon harjoittamisen takia välttämätön.
Edellä mainitun lisäksi esityksessä ehdotetaan, että kertausharjoitusvuorokausien enimmäismäärät kaksinkertaistettaisiin nykyisestä. Nopeutetussa menettelyssä järjestettyjä harjoituksia ei laskettaisi mukaan enimmäismääriin.
Lakia ehdotetaan tulevaksi voimaan 1.7.2016.
http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/...alle-laiksi-asevelvollisuuslain-muuttamisesta
JR49
Respected Leader
Jostain kun löytyisi vielä se ihan lakiesitys, mutta odotellessa oltavat median varassa.
Mutta toistaiseksi tämähän näyttää ihan hyvältä. Minimissään pressa, puolustusvoimien komentaja ja puolustusministeri, eiköhän sen luulisi onnistuvan.
Hallitus mahdollistaisi kutsun kertausharjoituksiin nopeutetulla aikataululla
Kertausharjoituksiin saatetaan jatkossa kutsua entistä nopeammalla aikataululla. Hallituksen esityksen mukaan asiasta päättäisi tasavallan presidentti puolustusvoimain komentajan esityksestä.
Myös puolustusministerin pitäisi lausua asiasta käsityksensä, ja pääministerillä olisi oikeus osallistua päätöksentekoon.
Nykyisin asevelvolliset on määrättävä kertausharjoituksiin vähintään kolme kuukautta etukäteen.
Hallituksen mukaan tämä käytännössä estää sen, että harjoituksia voisi hyödyntää valmiuden kohottamiseen. Aseellisen voiman käyttöä sisältäneet kriisit ovat viime aikoina kuitenkin tyypillisesti kehittyneet yllättävästi ja nopeasti, usein vain päivien tai viikkojen aikana.
Esityksen mukaan kolmen kuukauden määräajasta voitaisiin poiketa, jos harjoituksessa olisi kyse sotilaallisen valmiuden joustavasta kohottamisesta ja Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevä tarve tätä edellyttäisi.
Yksittäinen asevelvollinen voitaisiin määrätä nopeutetussa järjestyksessä järjestettyyn harjoitukseen enintään 30 päiväksi kerrallaan. Harjoituksesta voisi hakea vapautusta, mutta edellytykset olisivat tiukemmat kuin tavallisissa kertausharjoituksissa.
Hallitus esittää myös, että kertausharjoitusvuorokausien enimmäismäärät kaksinkertaistettaisiin nykyisestä eikä nopeutetussa menettelyssä järjestettyjä harjoituksia laskettaisi mukaan enimmäismääriin.
Asevelvollisuuslain muutos on etukäteen herättänyt myös arvostelua. Esityksen mukaan laki olisi tulossa voimaan heinäkuun alussa.
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/a...rjoituksiin-nopeutetulla-aikataululla/5831878
Mutta toistaiseksi tämähän näyttää ihan hyvältä. Minimissään pressa, puolustusvoimien komentaja ja puolustusministeri, eiköhän sen luulisi onnistuvan.
Hallitus mahdollistaisi kutsun kertausharjoituksiin nopeutetulla aikataululla
Kertausharjoituksiin saatetaan jatkossa kutsua entistä nopeammalla aikataululla. Hallituksen esityksen mukaan asiasta päättäisi tasavallan presidentti puolustusvoimain komentajan esityksestä.
Myös puolustusministerin pitäisi lausua asiasta käsityksensä, ja pääministerillä olisi oikeus osallistua päätöksentekoon.
Nykyisin asevelvolliset on määrättävä kertausharjoituksiin vähintään kolme kuukautta etukäteen.
Hallituksen mukaan tämä käytännössä estää sen, että harjoituksia voisi hyödyntää valmiuden kohottamiseen. Aseellisen voiman käyttöä sisältäneet kriisit ovat viime aikoina kuitenkin tyypillisesti kehittyneet yllättävästi ja nopeasti, usein vain päivien tai viikkojen aikana.
Esityksen mukaan kolmen kuukauden määräajasta voitaisiin poiketa, jos harjoituksessa olisi kyse sotilaallisen valmiuden joustavasta kohottamisesta ja Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevä tarve tätä edellyttäisi.
Yksittäinen asevelvollinen voitaisiin määrätä nopeutetussa järjestyksessä järjestettyyn harjoitukseen enintään 30 päiväksi kerrallaan. Harjoituksesta voisi hakea vapautusta, mutta edellytykset olisivat tiukemmat kuin tavallisissa kertausharjoituksissa.
Hallitus esittää myös, että kertausharjoitusvuorokausien enimmäismäärät kaksinkertaistettaisiin nykyisestä eikä nopeutetussa menettelyssä järjestettyjä harjoituksia laskettaisi mukaan enimmäismääriin.
Asevelvollisuuslain muutos on etukäteen herättänyt myös arvostelua. Esityksen mukaan laki olisi tulossa voimaan heinäkuun alussa.
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/a...rjoituksiin-nopeutetulla-aikataululla/5831878
Bushmaster
Greatest Leader
Jaa-a, noinkohan tässä sitten käy?
Puolustusvoimat suunnittelee varusmiesten käyttöä yllätyshyökkäyksen torjunnassa
Puolustusvoimien komentajalle ei annetakaan oikeutta käskeä 25 000:ta reserviläistä kertausharjoituksiin.
Kotimaa 7.4.2016 2:00 Päivitetty: 7.4.2016 6:38
Jarmo Huhtanen
Ville Honkonen
Varusmiehiä käytettiin virka-apuna Tornion järjestelykeskuksessa syyskuussa 2015.
Tästä on kyse
Suomi päivittää keinovalikoimaansa
Puolustusvoimat on uusimassa sotilaallisen valmiuden kohottamiseen tarvittavaa keinovalikoimaansa.
Taustalla on Venäjän varustautuminen.
Keskeisinä uusina osina ovat reserviläisten nopeampi kutsuminen palvelukseen ja varusmiesten käytön tehostaminen.
Puolustusvoimat suunnittelee käyttävänsä varusmiehiä mahdollisen yllätyshyökkäyksen torjuntaan. HS:n tiedon mukaan Maavoimien esikunnassa valmistellaan paraikaa asiaa koskevia ohjeita joukko-osastoille.
Nykyjärjestelmässä vain Puolustusvoimien kantahenkilökunta päivystää yllätysiskun varalta. Pääesikunnasta ei keskiviikkona haluttu myöntää eikä kieltää HS:n tietoa.
”Valmiuteen liittyviä asioita emme voi kommentoida”, sanoi Puolustusvoimien valmiuspäällikkö, prikaatikenraali Markku Myllykangas.
Myllykangas kuitenkin korosti, ettei varusmiespalvelukseen ole tulossa muutoksia.
Rami Marjamäki
Markku Myllykangas
”Millään mitä teemme ei ole vaikutusta varusmiesten lomiin. Lomia ei pala”, Myllykangas sanoo.
”Olen yrittänyt sanoa äideille ja isille, että me pidämme huolta pojistanne.”
Varusmiesten käyttö esimerkiksi yllätyshyökkäyksen torjunnassa on herkkä aihe, koska varusmiesten sotilaskoulutus on kesken.
Epätietoisuutta on ollut muun muassa siitä, saako varusmiehille lain mukaan edes antaa vaarallisia tehtäviä. HS:n tiedon mukaan varusmiesten käyttö on ollut jopa tietyissä valmiussuunnitelmissa kiellettyä.
Epäselvyyden vuoksi puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) on pyytänyt oikeuskanslerin lausuntoa siitä, estääkö lainsäädäntö varusmiesten käytön joustavan valmiuden kohottamisen ja sodan ajan tehtäviin.
Vesa Moilanen
Jussi Niinistö
Tammikuussa päivätyn oikeuskansleri Jaakko Jonkan lausunnon mukaan varusmiesten käytölle ei ole asetettu lähtökohtaisia oikeudellisia rajoitteita.
”Ilmeisesti jossain vaiheessa on syntynyt tulkintaepäselvyys, kun lakia on viimeksi muutettu. Siinä on mennyt sekaisin puurot ja vellit eli maanpuolustus- ja virka-aputehtävät”, sanoi Niinistö keskiviikkona.
”Kun asevelvollisuuslakia viimeksi uudistettiin, niin virka-apua koskevaan pykälään kirjoitettiin rajoituksia, joiden mukaan varusmiehiä ei virka-apua annettaessa saa käyttää vaarallisiin tehtäviin, kuten räjähteiden raivaamiseen tai aseellista voimankäyttöä edellyttäviin tehtäviin.”
Niinistö tulkitsee niin, ettei missään vaiheessa ole ollut estettä käyttää varusmiehiä sodan ajan tehtävässä tai maan puolustamisessa.
”Oli syntynyt tulkintaepäselvyys. Sain oikeuskanslerilta hyvin selkeän lausunnon: meillä ei ole lainsäädännöllistä muutostarvetta.”
Niinistö ei halua kuitenkaan kommentoida varusmiehien käyttöä yllätyshyökkäyksen torjunnassa.
”Se on puhtaasti Puolustusvoimien asia.”
Niinistö ei myöskään suostu arvioimaan, missä vaiheessa koulutusta varusmiehet voitaisiin lähettää sotaan.
”Puolustusvoimat tekee omat arvionsa. Riittävä koulutus pitää olla. Se vaihtelee koulutushaaroittain.”
Hallitus on tekemässä muutoksia asevelvollisuuslakiin, jotta Puolustusvoimat voisi reagoida nopeammin sotilaalliseen uhkaan. Muutosesitys koskee reserviläisten käytön tehostamista.
Valtioneuvosto käsittelee tätä valmiuden joustavaa kohottamista koskevaa lakiesitystä tänään torstaina.
Alkuperäiseen lakiehdotukseen on tullut tärkeitä muutoksia lausuntokierroksen jälkeen.
Alun perin Puolustusvoimien komentajalle ehdotettiin oikeutta kutsua välittömästi valmiudenkohottamisharjoitukseen enintään 25 000 reserviläistä. Taustalla oli ajatus, että valmiutta haluttiin pystyä nostamaan myös tilanteessa, jossa tasavallan presidentti olisi estyneenä.
Lopullisesta lakiesityksestä tämä osittaista liikekannallepanoa muistuttava komentajan oikeus on poistettu. Esityksessä on palattu normaaliin menettelyyn.
”Käytäntö on päätöksenteossa sama kuin sotilaskäskyasioissa”, kertoi Niinistö.
”Tasavallan presidentti ratkaisee asian puolustusvoimain komentajan esittelystä. Puolustusministerin on oltava läsnä ja lausuttava asiasta mielipiteensä. Myös pääministeri voi olla läsnä ja lausua mielipiteensä.”
Alkuperäisen ehdotuksen mukaan valmiuden kohottamistarkoituksessa järjestettävästä kertausharjoituksesta ei voinut hakea vapautusta. Lopullisessa esityksessä vapautusta voi kuitenkin hakea kuten muissakin kertausharjoituksissa.
”Edellytykset vapautuksen saamiseksi olisivat tiukemmat, eikä vapautuksen hakeminen vaikuta täytäntöönpanoon. Pelkän jätetyn hakemuksen perusteella ei kukaan voi jäädä pois harjoituksista.”
Lakiesityksen mukaan kertausharjoituksien enimmäispäivien määrät kaksinkertaistetaan, eikä valmiudenkohottamisharjoituksia laskettaisi näihin enimmäismääriin. Valmiudenkohottamisharjoituksiin käskettäisiin aina 30 vuorokaudeksi kerrallaan. Käsky voidaan uusia sen jälkeen.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1459919141804?ref=hs-prio-1-1
Eli onko niin että varusmiehiä ei voida sotaan viedä...? Ja jos ei voida varusmiehiä niin miten voidaa reserviläisiäkään sotaa käskeä...?
Lainaus:
"Epätietoisuutta on ollut muun muassa siitä, saako varusmiehille lain mukaan edes antaa vaarallisia tehtäviä. HS:n tiedon mukaan varusmiesten käyttö on ollut jopa tietyissä valmiussuunnitelmissa kiellettyä"
"EPÄSELVYYDEN vuoksi puolustusministeriJussi Niinistö (ps) on pyytänyt oikeuskanslerin lausuntoa siitä, estääkö lainsäädäntö varusmiesten käytön joustavan valmiuden kohottamisen ja sodan ajan tehtäviin"
Bushmaster
Greatest Leader
http://petrimkel.puheenvuoro.uusisu...mien-valmius-varusmiehet-vai-kodinturvajoukot
Puolustusvoimien valmius: varusmiehet vai kodinturvajoukot?
7.4.2016 14:03 Petri Mäkelä
Puolustusvoimat suunnittelee varusmiesten käyttöä nopean yllätyshyökkäyksen torjunnassa. Kun katsotaan ainoan potentiaalisen hyökkääjän tämän hetkistä kokoonpanoa ja nopeisiin iskuihin käytettävissä olevien joukkojen koulutustasoa, on todettava, että suurimman osan varusmiespalveluksestaan, varusmiehet eivät ole soveliaita torjumaan vihollisen ammattisotilaiden ja erikoisjoukkojen hyökkäyksiä. Käytännössä ainoastaan aliupseerit voitaisiin koota miehistöiksi kantahenkilökunnan johtamiin yksiköihin.
Suomen kyky torjua nopeaa ja yllättävää sotilaallista iskua maavoimilla on nykytilanteessa heikko. Pataljoonatason operaatioista voitaneen vain haaveilla, ennen reservien kokoon saamista. Tällöin vihollisen ensimmäisen iskun torjunta jää pienten ammattisotilaista koostuvien erikoisjoukkojemme leveille, mutta harvalukuisille hartioille.
Esimerkiksi Norjassa nopeaan valmiuden kohottamiseen tai iskun torjuntaan käytetään kodinturvajoukkojen, eli Heimevernetin, nopean toiminnan joukkoja. Näiden joukkojen reaktioaika on alle tunnista muutamaan tuntiin. Norjassa HV:n nopean toiminnan joukkojen vahvuus on noin 3500 sotilasta.
Norjalaistyyppiset nopeantoiminnan reservit tarvitsisivat käytännössä nykyisiä maakuntajoukkoja vahvemmin sitoutetun miehistön. Lisäksi joukoille tulisi järjestää päivystysvuorot niin, että riittävä määrä yksiköitä on jatkuvasti sitoutuneena nopeaan valmiuteen. Olisi myös tarkasteltava aseiden ja ampumatarvikkeiden hajasijoittamista näille joukoille.
Nopeasti perustettavien joukkojen lisäksi Suomi tarvitsee edelleen laajaa reserviään, jonka koulutukseen on panostettava entistä enemmän resursseja. Lisäksi on turvattava se osaaminen, joka syntyy ampumaurheilusta ja reserviläisten omaehtoisesta harjoittelusta. Esimerkiksi EU:n uusi ampuma-asedirektiivi on kaadettava tai siihen on saatava kattavat poikkeukset suomalaisille.
Keihäänkärkeä on vahvistettava, mutta myös sen takana olevalle kilvelle on annettava riittävästi mahdollisuuksia kehittää osaamistaan
Puolustusvoimien valmius: varusmiehet vai kodinturvajoukot?
7.4.2016 14:03 Petri Mäkelä
Puolustusvoimat suunnittelee varusmiesten käyttöä nopean yllätyshyökkäyksen torjunnassa. Kun katsotaan ainoan potentiaalisen hyökkääjän tämän hetkistä kokoonpanoa ja nopeisiin iskuihin käytettävissä olevien joukkojen koulutustasoa, on todettava, että suurimman osan varusmiespalveluksestaan, varusmiehet eivät ole soveliaita torjumaan vihollisen ammattisotilaiden ja erikoisjoukkojen hyökkäyksiä. Käytännössä ainoastaan aliupseerit voitaisiin koota miehistöiksi kantahenkilökunnan johtamiin yksiköihin.
Suomen kyky torjua nopeaa ja yllättävää sotilaallista iskua maavoimilla on nykytilanteessa heikko. Pataljoonatason operaatioista voitaneen vain haaveilla, ennen reservien kokoon saamista. Tällöin vihollisen ensimmäisen iskun torjunta jää pienten ammattisotilaista koostuvien erikoisjoukkojemme leveille, mutta harvalukuisille hartioille.
Esimerkiksi Norjassa nopeaan valmiuden kohottamiseen tai iskun torjuntaan käytetään kodinturvajoukkojen, eli Heimevernetin, nopean toiminnan joukkoja. Näiden joukkojen reaktioaika on alle tunnista muutamaan tuntiin. Norjassa HV:n nopean toiminnan joukkojen vahvuus on noin 3500 sotilasta.
Norjalaistyyppiset nopeantoiminnan reservit tarvitsisivat käytännössä nykyisiä maakuntajoukkoja vahvemmin sitoutetun miehistön. Lisäksi joukoille tulisi järjestää päivystysvuorot niin, että riittävä määrä yksiköitä on jatkuvasti sitoutuneena nopeaan valmiuteen. Olisi myös tarkasteltava aseiden ja ampumatarvikkeiden hajasijoittamista näille joukoille.
Nopeasti perustettavien joukkojen lisäksi Suomi tarvitsee edelleen laajaa reserviään, jonka koulutukseen on panostettava entistä enemmän resursseja. Lisäksi on turvattava se osaaminen, joka syntyy ampumaurheilusta ja reserviläisten omaehtoisesta harjoittelusta. Esimerkiksi EU:n uusi ampuma-asedirektiivi on kaadettava tai siihen on saatava kattavat poikkeukset suomalaisille.
Keihäänkärkeä on vahvistettava, mutta myös sen takana olevalle kilvelle on annettava riittävästi mahdollisuuksia kehittää osaamistaan
Fencer
Kenraali
Nykyiset enimmäispäivät (Asevelvollisuuslaki 1438/2007, 50 §):
1) miehistöllä 40 päivää;
2) miehistön erityistaitoa vaativiin ja miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutetulla 75 päivää;
3) aliupseerilla, opistoupseerilla ja upseerilla 100 päivää.
Nämä siis tuossa esityksessä oltaisiin tuplaamassa. Näihin rajoituksiin taitavat kuulua vain kovat harjoitukset, eli VEH-päivät tulevat päälle.
1) miehistöllä 40 päivää;
2) miehistön erityistaitoa vaativiin ja miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutetulla 75 päivää;
3) aliupseerilla, opistoupseerilla ja upseerilla 100 päivää.
Nämä siis tuossa esityksessä oltaisiin tuplaamassa. Näihin rajoituksiin taitavat kuulua vain kovat harjoitukset, eli VEH-päivät tulevat päälle.
Umkhonto
Ylipäällikkö
Kotimaa 7.4.2016 klo 15:56 | päivitetty 7.4.2016 klo 15:56
Varusmiesliitto: Tammi- ja kesä–heinäkuussa liian vähän koulutettuja varusmiehiä yllätyshyökkäystä torjumaan
Helsingin Sanomien mukaan Puolustusvoimat suunnittelee varusmiesten käyttöä yllätyshyökkäyksen torjunnassa. Pääesikunta ei kieltänyt eikä myöntänyt tietoa.
Varusmiesliiton mielestä tammikuu sekä kesä-heinäkuu ovat riskikuukausia Suomen puolustuskyvyn kannalta, jos varusmiehiä halutaan laittaa torjumaan mahdollista yllätysiskua. Helsingin Sanomat uutisoi aamulla, että Puolustusvoimat suunnittelee varusmiesten käyttöä yllätyshyökkäyksen torjunnassa. Puolustusvoimat kieltäytyy kommentoimasta asiaa.
– Tammi- ja kesä–heinäkuu ovat riskikuukaisia, jos täysin nojataan siihen, että varusmiehet lähtevät yllätyshyökkäystä torjumaan. Ne on riskikuukaudet siinä mielessä, että tuolloin (sotilas)koulutettua porukkaa ei ole niin paljon, että saataisiin jotain hyötyä siitä varusmiesjoukosta, sanoo Varusmiesliiton puheenjohtaja Rami Laitila.
Ongelma juontaa juurensa nykyiseen palvelukseenastumiskäytäntöön. Uusia alokkaita otetaan asepalvelukseen kaksi kertaa vuodessa: tammikuun ja heinäkuun alussa, 12 500 alokasta saapumiserässään.
Liki puolet saapumiserästä kotiutuu armeijasta pari viikkoa ennen seuraavan alokasjoukon tuloa. Jäljelle jäävät vajaat yhdeksän ja 12 kuukautta palvelevat varusmiehet.
– Tammi- ja heinäkuussa varusmiespalveluksessa on porukkaa, jolla ei ole oikeastaan minkäänlaista koulutusta maanpuolustukseen. Siellä on ainoastaan (varusmies)johtajat ja -kuljettajat ja erityistehtävissä olevat miehistön jäsenet, jotka ovat oikeasti sotilaskoulutusta vasta saaneet.
– Jos hyökkäys tulisi saapumiserän alussa, niin laitetaanko taisteluun pelkästään vain ne johtajat? Selkeästi siinä on pieni ongelma, Laitila toteaa.
Taisteluun 15 koulutusviikon jälkeen
Laitilan mielestä varusmiehiä voidaan lähettää torjumaan yllätyshyökkäystä vasta sen jälkeen, kun takana on peruskoulutuskausi sekä erikoiskoulutusjakso omaan aselajiin. Ne kestävät yhteensä 15 viikkoa eli lähes neljä kuukautta.
– Siinä vaiheessa kaikki tarvittavat taidot omaan aselajiin on hankittu, Laitila tähdentää.
Tammikuun alokkaan voi siis laittaa sotatöihin ensi kertaa huhtikuussa, heinäkuun alokkaan lokakuussa. Laitilan mielestä aika pian pitääkin miettiä ratkaisu, kuinka pystytään jatkuvasti pitämään varusmiesten koulutustaso vakiona.
– Ettei pääse syntymään riskikohtia, missä puolustuskyky on vähän heikommalla, Laitila korostaa.
Asepalvelukseen eri aikoihin
Laitila tarttuisi probleemaan rytmittämällä palvelukseenastumista toisin kuin nyt tehdään. Hänen mielestään joukko-osastojen palvelukseenastumispäiviä voisi olla useampia eri aikaan vuodesta. Esimerkiksi Karjalan prikaatin alokkaat aloittaisivat tammi- ja heinäkuussa, Kainuun prikaatin uudet sotilaat maalis- ja syyskuussa.
– Silloin olisi koulutettua varusmiesporukkaa jatkuvasti jossain päin Suomea, Laitila sanoo.
Puolustusvoimain valmiuspäällikkö, prikaatinkenraali Markku Myllykangas toteaa Ylelle, ettei valmiuteen liittyviä asioita kommentoida. HS:n tiedon mukaan Maavoimien esikunnassa valmistellaan parhaillaan ohjeita varusmiesten käytöstä yllätyshyökkäyksen osuessa kohdalle. Nykyjärjestelmässä Puolustusvoimien kantahenkilökunta päivystää yllätysiskun varalta.
http://yle.fi/uutiset/varusmiesliit...rusmiehia_yllatyshyokkaysta_torjumaan/8794274
Varusmiesliitto: Tammi- ja kesä–heinäkuussa liian vähän koulutettuja varusmiehiä yllätyshyökkäystä torjumaan
Helsingin Sanomien mukaan Puolustusvoimat suunnittelee varusmiesten käyttöä yllätyshyökkäyksen torjunnassa. Pääesikunta ei kieltänyt eikä myöntänyt tietoa.
Varusmiesliiton mielestä tammikuu sekä kesä-heinäkuu ovat riskikuukausia Suomen puolustuskyvyn kannalta, jos varusmiehiä halutaan laittaa torjumaan mahdollista yllätysiskua. Helsingin Sanomat uutisoi aamulla, että Puolustusvoimat suunnittelee varusmiesten käyttöä yllätyshyökkäyksen torjunnassa. Puolustusvoimat kieltäytyy kommentoimasta asiaa.
– Tammi- ja kesä–heinäkuu ovat riskikuukaisia, jos täysin nojataan siihen, että varusmiehet lähtevät yllätyshyökkäystä torjumaan. Ne on riskikuukaudet siinä mielessä, että tuolloin (sotilas)koulutettua porukkaa ei ole niin paljon, että saataisiin jotain hyötyä siitä varusmiesjoukosta, sanoo Varusmiesliiton puheenjohtaja Rami Laitila.
Ongelma juontaa juurensa nykyiseen palvelukseenastumiskäytäntöön. Uusia alokkaita otetaan asepalvelukseen kaksi kertaa vuodessa: tammikuun ja heinäkuun alussa, 12 500 alokasta saapumiserässään.
Liki puolet saapumiserästä kotiutuu armeijasta pari viikkoa ennen seuraavan alokasjoukon tuloa. Jäljelle jäävät vajaat yhdeksän ja 12 kuukautta palvelevat varusmiehet.
– Tammi- ja heinäkuussa varusmiespalveluksessa on porukkaa, jolla ei ole oikeastaan minkäänlaista koulutusta maanpuolustukseen. Siellä on ainoastaan (varusmies)johtajat ja -kuljettajat ja erityistehtävissä olevat miehistön jäsenet, jotka ovat oikeasti sotilaskoulutusta vasta saaneet.
– Jos hyökkäys tulisi saapumiserän alussa, niin laitetaanko taisteluun pelkästään vain ne johtajat? Selkeästi siinä on pieni ongelma, Laitila toteaa.
Taisteluun 15 koulutusviikon jälkeen
Laitilan mielestä varusmiehiä voidaan lähettää torjumaan yllätyshyökkäystä vasta sen jälkeen, kun takana on peruskoulutuskausi sekä erikoiskoulutusjakso omaan aselajiin. Ne kestävät yhteensä 15 viikkoa eli lähes neljä kuukautta.
– Siinä vaiheessa kaikki tarvittavat taidot omaan aselajiin on hankittu, Laitila tähdentää.
Tammikuun alokkaan voi siis laittaa sotatöihin ensi kertaa huhtikuussa, heinäkuun alokkaan lokakuussa. Laitilan mielestä aika pian pitääkin miettiä ratkaisu, kuinka pystytään jatkuvasti pitämään varusmiesten koulutustaso vakiona.
– Ettei pääse syntymään riskikohtia, missä puolustuskyky on vähän heikommalla, Laitila korostaa.
Asepalvelukseen eri aikoihin
Laitila tarttuisi probleemaan rytmittämällä palvelukseenastumista toisin kuin nyt tehdään. Hänen mielestään joukko-osastojen palvelukseenastumispäiviä voisi olla useampia eri aikaan vuodesta. Esimerkiksi Karjalan prikaatin alokkaat aloittaisivat tammi- ja heinäkuussa, Kainuun prikaatin uudet sotilaat maalis- ja syyskuussa.
– Silloin olisi koulutettua varusmiesporukkaa jatkuvasti jossain päin Suomea, Laitila sanoo.
Puolustusvoimain valmiuspäällikkö, prikaatinkenraali Markku Myllykangas toteaa Ylelle, ettei valmiuteen liittyviä asioita kommentoida. HS:n tiedon mukaan Maavoimien esikunnassa valmistellaan parhaillaan ohjeita varusmiesten käytöstä yllätyshyökkäyksen osuessa kohdalle. Nykyjärjestelmässä Puolustusvoimien kantahenkilökunta päivystää yllätysiskun varalta.
http://yle.fi/uutiset/varusmiesliit...rusmiehia_yllatyshyokkaysta_torjumaan/8794274